Lennon viivästymisen vuoksi menetetty junayhteys

Asiaselostus

Matkustajat olivat palaamassa lentoyhtiön lennolla 7.7.2023 Dublinista Helsinkiin, kun lennolle tuli 31 minuutin viivästys. Tämän seurauksena matkustajat menettivät jatkojunayhteyden Tikkurilasta Iisalmeen. Osapuolet ovat erimielisiä matkustajien oikeudesta vahingonkorvaukseen.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta ei suosita hyvitystä asiassa.

Hakijan vaatimukset perusteluineen

Matkustajat vaativat, että lentoyhtiö korvaa lipunmuutoskulun 72,40 euroa.

Matkustajien lento on saapunut Helsinkiin viivästyneenä. Koneen aikataulunmukainen laskeutumisaika Helsinkiin on ollut klo 15:20. Lennon viivästymisen vuoksi matkustajat ovat myöhästyneet junasta (Tikkurila-Iisalmi), jonka lähtöaika Tikkurilasta on ollut klo 16:36. Koska matkustajilla on ollut pelkät käsimatkatavarat, heillä on ollut reilusti aikaa ehtiä junaan. Lähijunat ovat kulkeneet 20 minuutin väliajoin lentokentältä Tikkurilaan, ja junamatka on kestänyt vain 8 minuuttia.

Lento on laskeutunut Helsinkiin vasta klo 16:00, minkä jälkeen bussi on vienyt matkustajat terminaaliin. Matkustajat ovat joutuneet vaihtamaan junaliput myöhäisempään junaan, mistä on aiheutunut 72,40 euron lisäkulu.

Viivästyminen ei ole johtunut lentoyhtiön esittämistä syistä. Lähtöselvitys on auennut tavanomaiseen aikaan ja palvellut asiakkaita. Yhden asiakaspalvelijan aika on kuitenkin mennyt jonkin asian tarkistamiseen siten, että yhdessä vaiheessa jopa kolme asiakaspalvelijaa on ollut selvittämässä samaa asiaa, mikä on hidastanut lähtöselvitystä ja asiakkaiden pääsyä koneeseen.

Elinkeinonharjoittajan vastaus perusteluineen

Lentoyhtiö kiistää matkustajien vaatimuksen.

Matkustajien lennon lähtö Dublinista on viivästynyt 45 minuuttia johtuen suurista ruuhkista Dublinin lentoaseman toiminnoissa. Lentoaseman palvelut ja toiminnot kärsivät koronapandemian aiheuttamasta henkilöstöpulasta. Tämä vajaus lentoaseman palveluissa on vaikeuttanut matkustajien kulkua lentoasemalla siten, että tälle lennolle tulevat matkustajat eivät ole ehtineet ajoissa lennon lähtöportille ja puuttuvia matkustajia on jouduttu odottamaan. Lisäviivästystä on aiheuttanut vikaantunut työntötraktorin työntöaisa, joka on jouduttu vaihtamaan ennen kuin matkustajien lentokoneen työntö lentoasemarakennukselta on ollut mahdollista aloittaa. Tämän tapahtumasarjan seurauksena matkustajien lennolle on tullut mainittu 45 minuutin lähtöviivästys.

Viivästymistä on onnistuttu ottamaan lennon aikana kuitenkin kiinni siten, että matkustajien lento on saapunut Helsinkiin 31 minuuttia viivästyneenä. Lentoyhtiö on tällaisessa tilanteessa vapautettu vahingonkorvausvastuusta ilmakuljetukseen tulleen viivästyksen johdosta Montrealin yleissopimuksen perusteella. Lentoyhtiö haluaa kuulla todistajina Dublinin lentoasemalla vallinneesta tilanteesta koneen kapteenia sekä Operations Control Centerinsä (OCC) asiantuntijoita.

Matkustajien omat kuljetusjärjestelyt Suomeen palatessa ovat liian kaukaisia asioita verrattuna siihen ilmakuljetussopimukseen, joka matkustajien ja lentoyhtiön välillä on tehty. Tällaisten edellä mainittujen välillisten vahinkojen korvausvelvollisuus on rajattu korvauspiirin ulkopuolelle myös lentoyhtiön yleisissä kuljetusehdoissa.

Lisäksi matkustajat ovat esittäneet 1,70 euron vaatimuksen puhelinkulusta, joka on aiheutunut palautteen tekemisestä lentoyhtiölle. Matkustajat eivät ole esittäneet mitään näyttöä syntyneestä puhelinkulusta. Joka tapauksessa kysymyksessä on asian hoitamisesta syntynyt kulu, joka ei ole korvattavaa vahinkoa lainkaan. Vaatimus on hylättävä perusteettomana ja toteennäyttämättömänä.

Ratkaisun perustelut

Lentoyhtiö on ilmoittanut haluavansa kuulla asiassa henkilötodistajia. Lautakunta toteaa, että sen menettely on kirjallista, eikä suullista todistelua voida ottaa vastaan. Lautakunta katsoo asian olevan kuitenkin ratkaistavissa kirjallisen asiakirja-aineiston perusteella ja käsittelee asian.

Montrealin yleissopimuksen 19 artiklan mukaan rahdinkuljettaja on vastuussa vahingosta, joka on aiheutunut viivästyksestä matkustajien, matkatavaran tai tavaran ilmakuljetuksessa. Rahdinkuljettaja ei kuitenkaan ole vastuussa viivästyksestä aiheutuneesta vahingosta, jos se näyttää toteen, että rahdinkuljettaja ja sen palveluksessa olevat henkilöt ja asiamiehet ryhtyivät vahingon välttämiseksi kaikkiin toimenpiteisiin, joita on voitu kohtuudella edellyttää, tai jos niiden on ollut mahdotonta ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin.

Asiassa on riidatonta, että matkustajille on aiheutunut junalippujen muutoskulu, koska he ovat joutuneet vaihtamaan junamatkan myöhäisempään junavuoroon. Lentoyhtiön mukaan matkustajien lennon viivästyminen on johtunut siitä, että lentoaseman palvelut ja toiminnot ovat kärsineet koronapandemian aiheuttamasta henkilöstöpulasta. Lisäviivästystä on lentoyhtiön mukaan aiheuttanut vikaantuneesta työntötraktorin työntöaisasta, joka on jouduttu vaihtamaan ennen kuin matkustajien lentokoneen työntö lentoasemarakennukselta on ollut mahdollista aloittaa. Matkustajat ovat kiistäneet lentoyhtiön väitteet ja esittäneet osittain vaihtoehtoisen tapahtumankulun viivästykselle. Lentoyhtiö ei ole kommentoinut matkustajien lisäselvityksessään esittämiä väitteitä. Kun otetaan lisäksi huomioon, ettei asiassa ole esitetty, mikä ajallinen osuus työntötraktorin aisan vaihdolla on ollut viivästykseen, lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että lentoyhtiö olisi osoittanut, että sillä olisi ollut asiassa Montrealin yleissopimuksen mukaista vastuusta vapautumisperustetta.

Lentoyhtiö on vedonnut lisäksi siihen, että se ei ole korvausvelvollinen vahingosta, joka on aiheutunut sen jälkeen, kun kone on laskeutunut lentokentälle. Lautakunta on täysistuntoratkaisussaan D/4142/35/2023 (annettu 22.4.2025) katsonut, että lentoyhtiö oli lennon viivästyksen vuoksi velvollinen korvaamaan käyttämättä jääneen hotelliyön vahingonkorvauksena matkustajille. Lautakunta toteaa, että nyt kyseessä olevassa tapauksessa on kyse junalippujen osalta toteennäytetystä vahingosta, jolla on riittävä syy-yhteys lennon viivästymiseen eikä asiaa ole syy-yhteyden osalta syytä arvioida täysistuntoratkaisusta poikkeavasti. Nyt käsiteltävänä oleva asia eroaa kuitenkin täysistuntoratkaisusta lennon viivästymisen pituuden osalta. Täysistuntoratkaisussa lento viivästyi noin vuorokauden, kun nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa viivästymisen ajallinen kesto on ollut 31 minuuttia.

Lautakunta on pääkaupunkiseudun lähiliikennettä koskevassa täysistuntoratkaisussaan D/2356/35/2017 (annettu 20.03.2018) arvioinut kuluttajan oikeutta korvaukseen taksikuluista, jotka aiheutuivat siitä, että linja-autoliikenne ei kulkenut aikataulun mukaisesti. Lautakunta totesi, että HSL oli antanut pysäkkiaikataulunsa arvionvaraisena. Tämän vuoksi lautakunta katsoi, että kuluttaja ei jo yksin tällä perusteella voi edellyttää täysin aikataulun mukaisesti kulkevaa bussiliikennettä ja palvelua, vaan kuluttajan on varauduttava vähäisiin aikataulupoikkeamiin, vaikkei niille olisi mitään erityistä syytä. Toisaalta varsinkin pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä kuluttaja voi perustellusti edellyttää, että poikkeamat eivät ole merkittäviä. Lautakunta katsoi täysistuntoratkaisussa, että aikataulupoikkeama oli merkittävä, kun se oli yli 30 minuuttia ja samalla enemmän kuin yhden linja-auton vuorovälin mittainen.

Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa lento viivästyi 31 minuuttia. Asiassa on riidatonta, että matkustajilla on ollut mukanaan vain käsimatkatavarat. Asiassa on lisäksi riidatonta, että matkustajat olisivat ehtineet Tikkurilasta lähtevään Iisalmen junaan, mikäli lento olisi saapunut Helsingin lentokentälle aikataulun mukaisesti. Lautakunta katsoo, että lähiliikenteen tavoin myös lentomatkustajien on varauduttava aikataulupoikkeamiin. Matkustajien on varattava riittävästi aikaa siirtymiin, kun otetaan huomioon lennon mahdollinen viivästyminen, määränpään lentokenttäolosuhteet, rajatarkastukset, matkatavarat ja muut vastaavat seikat. Lähtökohtaisesti lentoliikenteessä on varauduttava jonkin verran pidempään viivästymiseen kuin lähiliikenteessä. Lautakunta katsoo, ettei 31 minuutin viivästymistä ole tässä tapauksessa pidettävä vielä merkittävänä viivästymisenä, vaan sellaisena aikataulupoikkeamana, mihin matkustajien on tullut varautua jatkoyhteyksiä suunnitellessaan. Mainituin perustein lautakunta katsoo, ettei lentoyhtiö ole velvollinen korvaamaan junalippujen muutoskuluja.

Matkustajat ovat alkuperäisessä englanninkielisessä ratkaisupyynnössään vaatineet 1,70 euron puhelinkulua. Matkustajia on pyydetty tekemään ratkaisupyyntö kielilain mukaisesti suomen tai ruotsin kielellä. Matkustajat eivät ole esittäneet pyynnöstä huolimatta puhelinkuluvaatimusta suomen tai ruotsin kielellä. Kun lisäksi otetaan huomioon, ettei puhelinkuluvaatimuksesta ole esitetty muutoinkaan näyttöä, lautakunta ei ota tässä päätöksessä kyseiseen vaatimukseen tämän enempää kantaa eikä suosita kyseisen vaatimuksen korvaamista.

Päätös oli yksimielinen.