TONTTIJOHDON KORJAUS. ONKO VESIHUOLTOLAITOKSELLA OIKEUS LASKUTTAA TEHDYSTÄ TONTTIVESIJOHDON KORJAUKSESTA?

Elinkeinonharjoittaja (jäljempänä EH) laskutti kuluttajalta (K) 1.- 2.8.2011 tehdystä tonttijohdon korjauksesta 5 197,57 euroa. Laskun mukaan K oli tilannut työn. K ei hyväksy laskua eikä ole maksanut sitä. Sittemmin EH on alentanut vaatimansa määrän 4 000 euroon. Asiasta on edelleen kiistaa.

Vaatimukset

K vaatii, että EH mitätöi riidanalaisen laskunsa.

K ei tilannut EH:lta maksullista korjausta vaan ainoastaan ilmoitti havaintonsa, että kadulla oli jonkin verran vettä. Vesilaitos lähetti paikalle korjaajat. Ohi mennessään K kuuli korjaajilta, että runkoputkessa oli reikä. Tämän jälkeen vesihuoltoinsinööri otti häneen yhteyttä ja ehdotti tonttivesijohdon uusimista. Tältä osin syntyvä kustannus jäisi kiinteistön omistajan maksettavaksi. Koska K oli vaihtanut mm. vesimittarin vuonna 2007, hän ei tehnyt tilausta.

Tämän jälkeen EH lähetti laskunsa. K ei hyväksy sitä. EH ei missään vaiheessa kertonut putkivian olevan K:n kiinteistölle ja tontille kuuluvan katujohdon matkalla, eikä ilmoittanut asiasta tai korjauksista mitenkään. Sopimuksesta tai tilauksesta ei voida siis puhua.

Aiemmin lähettämänsä tiedotteen mukaan EH:n oli pitänyt aloittaa vesihuollon uusiminen alueella kesäkuussa 2011. Näihin toimiin ei kuitenkaan ollut ryhdytty.

Lasku oli määrältäänkin kohtuuton. EH on ymmärtänyt tämän itsekin alentaessaan vaatimuksensa 4 000 euroon.

Liittymissopimuksen ehtojen mukaisesti K:lle olisi pitänyt antaa mahdollisuus ainakin kaivannon maatäyttöjen järjestämiseen. Mistään työtilauksesta ei voi olla kyse, koska K:aan ei oltu yhteydessä työn aloittamisesta, sen suo-ritustavasta eikä sen kustannuksista.

Samaan aikaan K joutuu kiinteistön omistajana vastaamaan omasta osuudesta katujohdon liittymispisteeseen asti, kun alueen vesijohtoverkostoa paraillaan saneerataan. Maksu tästä on noin 2 800 euroa. EH oli siis laskuttamassa K:a muutaman kuukauden sisällä yhteensä noin 8 000 eurolla. Menettelyä ei voi ymmärtää asukkaan näkökulmasta. Vuodon ilmetessä vesilaitos oli aloittamassa koko alueen saneeraustöitä. Väliaikainenkin korjaus olisi tällöin käynyt. Vesilaitoksen olisi sitä paitsi pitänyt tarjota asukkaille mahdollisuus tonttivesijohtojen uusimiseen jo selkeästi aiemmin. Kiinteistö oli rakennettu 1970-luvulla, joten putkisto oli tullut tiensä päähän. Lykkäämällä tarpeellisia korjauksia vesilaitos oli lisännyt vikojen esiintymisen todennäköisyyttä. Tämä oli laitokselle edullista, sillä sopimusten mukaan se on osaltaan kuluvastuussa jos korjauksia tehdään enintään 30 vuotta vanhoille tonttijohdoille.

Liitteitä

EH:n johtokunnan pöytäkirja 21.12.2011. Kokouksessa on päätetty laskuttaa tonttijohdon äkillisestä korjaamisesta 4 000 euroa.

Asukastiedote 28.3.2011. Sen mukaan ko. alueen vesihuollon uusiminen aloitetaan kesäkuussa 2011 ja työn on arvioitu valmistuvan lokakuun loppuun mennessä. Tonttijohdot uusitaan runkojohtojen uusimisen yhteydessä. Tonttijohtojen uusimisesta laskutetaan kaikilta keskimääräinen hinta. Rakentamismaksut runkolinjasta tontin rajalle ovat vesijohdon osalta 1 020,90 euroa.

Vastaus

EH:n yleisten toimitusehtojen mukaan laitoksen kunnossapitovelvollisuus päättyy ja kiinteistön kunnossapitovelvollisuus alkaa tonttijohtojen ja yleisten johtojen liittämiskohdassa. Tonttivesijohto kuuluu kiinteistön kunnossapito-velvollisuuden piiriin. Kiinteistön omistaja on sitoutunut noudattamaan näitä ehtoja. Veden vuoto aiheutui tonttivesijohdon kahdesta pistesyöpymästä. K:n tilanne on huomioitu päättämällä laskea korjauksen hinta 4 000 euroon.

Alueella toteutetaan parhaillaan vesihuollon saneeraustyötä ja uusitaan mm. kiinteistöjen tonttivesijohtoja. EH:n johtokunta on päättänyt, että se ei laskuta K:lta tonttivesijohdon sitä osuutta, mikä uusittiin jo vesivuodon korjaustöiden yhteydessä.

Liitteitä

kaupunginhallituksen päätös 13.2.2012

EH:n johtokunnan päätös 21.12.2011

oikaisuvaatimus 10.1.2012

laskuja

liittymissopimus

vesihuoltolaitoksen yleiset toimitusehdot 1.4.2002

vesihuoltolaitoksen sopimusehdot 5.12.2001

Ratkaisun perustelut

Tapauksessa on kyse vesihuoltolaitoksen oikeudesta laskuttaa kiinteistönomistajaa tämän tekemän työtilauksen tai liittymissopimuksen ehtojen mukaisesti. Lautakunta toteaa valituksen kuuluvan toimivaltaansa.

Riidanalainen laskutus perustuu laskumerkinnän mukaan K:n tilaukseen. K itse kiistää tehneensä tällaista tilausta. Väitetystä tilauksesta ei ole myöskään esitetty mitään dokumentteja, josta ilmenisi koska se on tehty ja mitä työn to-teuttamistavasta tai hinnasta on sovittu. Lautakunta pitää lähtökohtana, että kaupungin vesiliikelaitoksen tulee laatia tämän mittaluokan korjauspalvelusopimukset kuluttaja-asiakkaiden kanssa kirjallisesti tai sähköisesti siten, että sopimusehtoja ei voida yksipuolisesti muuntaa. Tulkintariski siitä, onko väitettyä sopimusta olemassa vai ei, kuuluu sopimukseen tai tilaukseen vetoavalle. Nyt lautakunta ei ole voinut todeta, että laskutuksen perusteeksi esitettyä tilausta maksullisesta korjauksesta olisi lainkaan tehty. Lautakunta pitääkin selvitettynä, että päätöksen tonttijohdon korjauksesta on tehnyt yksin vesihuoltolaitos.

Tätä tulkintaa tukee myös se, että lautakunnalle annetussa vastauksessa EH painottaa K:n sitoutuneen kustannusvastuuseen jo liittymissopimuksessa ja toimitusehdoissa.

Osapuolten välisessä 4.9.1984 päivätyssä liittymissopimuksessa mainitaan erityisehtona, että kiinteistön omistama vesijohto-osuus alkaa katuvesijohdon ja tonttivesijohdon liitoksesta. Sopimuksessa ei käsitellä korjauskustannuksia ja korjausmenettelyitä tarkemmin.

Vastaukseen liitetyissä vesihuoltolaitoksen yleisissä toimitusehdoissa kohdassa 8.4 (Tonttijohtojen muutostyöt) on maininta liittyjän kustannusvastuusta tonttijohtojen saneeraustöiden osalta. Ehtokohdan mukaan liittyjä on velvollinen osallistumaan tonttijohtojen saneeraus- ja muutostöiden kustannuksiin saamansa hyödyn mukaisella osuudella, mikäli muutostyöt tehdään laitoksen verkostojen muutostöiden yhteydessä ja niistä johtuen. Tämä koskee muulla alueella kuin liittyjän kiinteistöllä olevaa tonttijohto-osuutta, kun liittymiskohta on liittyjän kiinteistön alueen ulkopuolella.

Ehtojen kohdan 8.6 (Asiakkaan velvollisuudet) mukaan asiakkaan on kunnossapidettävä kvv-laitteistot siten, että niistä ei aiheudu haittaa kiinteistölle, laitokselle eikä kolmannelle osapuolelle. Asiakas on velvollinen huolehtimaan sellaisten tonttijohtojensa tai niihin kuuluvien laitteiden uudistamisesta ja korjaamisesta, jotka saattavat vaikeuttaa tai vaarantaa laitoksen toimintaa. Jos asiakas laitoksen kehotuksesta huolimatta laiminlyö korjaustyön, voi laitos asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa työ on suoritettava toimituksen keskeyttämisen uhalla. Laitos voi laskuttaa mahdollisen vuodon aiheuttamasta hukkavedestä.

Laitoksen verkoston liitetyn kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön vesihuoltolaitteistosta liitämiskohtaan saakka. Asiakas vastaa kiinteistökohtaisten kvv-laitteiden kunnosta. Asiakkaan on säännöllisesti tarkastettava ja kunnossapidettävä kiinteistökohtaiset kvv-laitteensa.

Lautakunta toteaa, että kun osapuolten välillä ei ole yksityisoikeudellista sopimusta tonttijohdon saneerauksesta, vesihuoltolaitos voi laskuttaa tonttijohdolle tekemistään toimenpiteistä vain K:a velvoittavien sopimusehtojen mukaan. Edellä esitellyissä asiaa lähinnä koskevissa ehtokohdissa tai sopimusehdoissa muutoinkaan ei kuitenkaan ole mainintoja nyt käsillä olevasta tilanteesta. Kun K ei ole tilannut maksullista korjausta eivätkä yleiset toimitusehdot oikeuta vesihuoltolaitosta laskuttamaan itse päättämästään ja erillistoimenpiteenä toteutetusta tonttivesijohdon osittaiskorjauksesta, sen tulee luopua riidanalaisesta laskusta kokonaisuudessaan.

Lautakunta toteaa vielä, että tämän erilliskorjauksen tarpeelta olisi todennäköisesti vältytty kokonaan, jos EH olisi ryhtynyt tonttijohtojen saneeraukseen asukastiedotteensa (28.3.2011) mukaisessa aikataulussa.

Suositus

Lautakunta suosittaa, että EH luopuu veloittamasta K:a edellä käsitellystä 1.-2.8.2011 tehdystä tonttijohdon korjauksesta.

Päätös oli yksimielinen.