Auton vuokrasopimuksen sopimussakkoa koskevan ehdon kohtuullisuus

Asiaselostus  

Kuluttaja vuokrasi 28.2.2022 allekirjoitetulla huoltoleasing-sopimuksella autovuokraamolta Mercedes Benz C -henkilöauton. Vuokran määrä oli 987 euroa per kuukausi ja sopimuksen kokonaishinta vuokra-ajalta 47 376 euroa. Vuokra-ajaksi osapuolet sopivat 48 kuukautta / 70 000 kilometriä.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta ei suosita hyvitystä.

Kuluttajan vaatimus perusteluineen

Kuluttaja vaatii, että autovuokraamo kohtuullistaa kuluttajalta perimänsä 7 877,26 euron sopimussakon 3 935,30 euroon. Kuluttajan esittämä sopimussakon määrä vastaa puolta autovuokraamon vaatiman sopimussakon määrästä, johon autovuokraamolla on oikeus osapuolten välisen sopimuksen mukaan.

Kuluttaja on ollut 25.10.2023 ensimmäisen kerran yhteydessä autovuokraamoon koskien sopimuksen päättämistä. Kuluttaja on palauttanut auton autovuokraamolle 11.11.2024, jonka jälkeen autovuokraamo on lähettänyt laskun vuokrasopimuksen päättämisestä. Kuluttaja pitää kysymyksessä olevaa sopimussakon määrää kohtuuttomana. Vuokrattavana on ollut kalliimman hintaluokan auto, joten sopimussakon ehto, jonka mukaan kuluttaja olisi velvollinen maksamaan 30 prosenttia jäljellä olevista vuokrista, on kuluttajan kannalta kohtuuton. Lisäksi asian käsittely on kestänyt autovuokraamon kanssa vuoden ja joka kuukausi autovuokraamo on ollut oikeutettu saamaan kuluttajalta 1 000 euroa autosta. Sopimussakon määrä ei kuitenkaan ole pienenentynyt samassa suhteessa.

Autovuokraamo on tarjonnut kirjallisesti vaihtoehtoja, kuten laina-ajan pidentämistä sekä toiseen autoon vaihtamista, mutta nämä eivät ole kuitenkaan myöhemmin enää autovuokraamolle sopineet. Viimeisimmäksi autovuokraamo on tarjonnut kuukausierän laskemista uudelleen, johon kuluttaja ei useammasta kyselystään huolimatta ole saanut vastausta.

Lisäksi kuluttaja huomauttaa, ettei autovuokraamo ole tunnistanut häntä millään tavalla.

Ratkaisupyynnön liitteenä on 28.2.2022 allekirjoitettu Huoltoleasing-vuokrasopimus sekä autovuokraamon 12.11.2024 päivätty lasku vuokrasuhteen päättämisestä 7 877,26 euroa.

Autovuokraamon vastaus perusteluineen

Autovuokraamo kiistää kuluttajan vaatimuksen.

Leasing-sopimus on yleisen käytännön ja kuluttajan autotilauksen mukaisesti tehty. Sopimuksen päättämismaksu, 30 prosenttia jäljellä olevista vuokrista, on yleinen käytäntö, ja kohtuullinen auton arvoon nähden.

Kuluttajan puolelta ei ole tullut esiin kohtuullistamiseen vaadittavaa selvitystä, esimerkiksi selvitystä vakavasta sairastumisesta tai työttömyydestä. Auton edelleen vuokraaminen on hankalaa sen erikoisuuden, esimerkiksi punaisten nahkapenkkien vuoksi. Näin ollen vetoaminen auton edelleenkäyttöarvoon ei ole peruste maksun hyvittämiselle, eikä muutenkaan sopimuksenmukainen peruste hyvitykselle.

Autovuokraamo on tarjonnut alennettua vuokraa ja ehdottanut muitakin vaihtoehtoja, esimerkiksi ostajan etsimistä autolle, koska kuluttaja on ollut sittemmin töissä autoliikkeessä. Autovuokraamo on tarjonnut lisäksi maksujärjestelyä sopimuksen päättämismaksun maksamista varten. Koska kuluttaja ei ole suostunut ehdotettuihin vaihtoehtoihin eikä autovuokraamo katso olevansa velvoitettu luopumaan sopimuksen päättämismaksusta, asiaan ei ole saatu ratkaisua, ja sopimus on jatkunut.

Kuluttajan tunnistamisessa ei ole epäselvyyttä. Kysymyksessä on ollut tunnettu ja tunnistettu asiakas. Tämän lisäksi autovuokraamo on tehnyt rahoituskyselyn kuluttajan antamilla ajokorttitiedoilla ennen sopimuksen allekirjoittamista, ja kuluttaja on allekirjoittanut sopimuksen omalla nimellään. Osapuolet ovat sopineet asiat asianmukaisesti kuluttajan henkilökohtaisen sähköpostin ja puhelinnumeron kautta. Lisäksi kuluttaja itse on noudattanut sopimusta asianmukaisesti.

Ratkaisun perustelut              

Kysymyksenasettelu

Asiassa on ratkaistavana kysymys siitä, onko sopimussakko kohtuuton. Jos sopimussakon katsotaan olevan kohtuuton, tulee asiassa ratkaista, jätetäänkö ehto huomioon ottamatta.

Tiedot sopimussakosta ja sen määrästä

Vuokrasopimuksen irtisanomista koskevan 12. kohdan mukaan ”Asiakas on velvollinen korvaamaan autovuokraamolle suorat sopimuksen irtisanomisesta aiheutuneet kustannukset sekä sopimuksen irtisanomisesta aiheutuneet vahingot. Lisäksi asiakas on tällöin velvollinen suorittamaan autovuokraamolle sopimussakkona 30 % vuokrakauden erääntymättömien vuokrien määrästä, kuitenkin vähintään kolmen kuukauden vuokraa vastaavan määrän, sekä mahdollisesti vuokrakauden kulumisen mukaan jaksotetut ylikilometrit ja mahdolliset kunnostuskustannukset. Korvaus erääntyy maksettavaksi vaadittaessa. Sopimussakko on saman verran asiakkaan irtisanoessa sopimus kesken sopimuskauden.”

Lautakunta tulkitsee kyseistä sopimuskohtaa siten, että autovuokraamon irtisanoessa sopimuksen, on sillä oikeus korvaukseen suorista sopimuksen irtisanomisesta aiheutuneista kustannuksista ja vahingoista sekä lisäksi oikeus sopimussakkoon. Jos taas kuluttaja irtisanoo sopimuksen kesken sopimuskauden, on autovuokraamolla oikeus vain sopimussakkoon.

Vaikka vuokrasopimus on allekirjoitettu 22.8.2022, lautakunta tulkitsee vuokrasuhteen alkaneen helmikuussa 2023, koska kuluttaja mainitsee autovuokraamolle 25.10.2023 lähettämässään sähköpostiviestissä ”Otin teidän kautta tuommoisen uuden C-,, mersun tuossa alkuvuodesta”, eikä osapuolilla asiassa esitetyn aineiston perusteella ole ollut erimielisyyttä autovuokraamon laskussa esitettyyn sopimussakon määrään vaikuttavaan vuokra-aikaan. 

Vuokra-ajaksi osapuolet ovat sopineet 48 kuukautta / 70 000 kilometriä ja vuokran määräksi 987 euroa per kuukausi. Sopimuksen kokonaisarvo on sopimuksessa mainitun kuukausimäärän mukaan laskettuna 47 376 euroa. Lautakunta arvioi asiaa vuokra-ajan kuukausimäärän perusteella, koska asiassa esitetyn selvityksen mukaan kuluttajan ajosuoritteeseen nähden vuokra-aikaa koskevista rajoituksista kuukausimäärä olisi täyttynyt ensin. Kun vuokra-ajan katsotaan alkaneen helmikuussa 2023 ja kuluttaja on irtisanonut vuokrasopimuksen 11.11.2024, lautakunta katsoo autovuokraamon laskun mukaisesti vuokra-aikaa olleen jäljellä vielä 26,5 kuukautta. Autovuokraamo on laskuttanut kuluttajalta sopimussakkona 7 877,26 euroa selitteenä ”26,5 kk 30% jäljellä olevista vuokrista”.

Kuluttaja on vedonnut asiassa myös siihen, ettei autovuokraamo ole tunnistanut häntä sopimusta tehtäessä, ja vedonnut osapuolten välisessä sähköpostikirjeenvaihdossa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (niin sanottu rahanpesulaki) 3 luvun 1 §:ään. Lautakunta toteaa, ettei tässä tapauksessa asian arvioinnissa ole merkitystä kyseisellä seikalla, ja rahanpesulain mahdollisten rikkomusten seuraamukset kuuluvat valvontaviranomaisten toimivaltaan eikä laista seuraa yksityisoikeudellista seuraamusta sopimussuhteessa eikä se aiheuta kuluttajalle oikeutta vapautua sopimusvelvoitteistaan tai saada niitä kohtuullistettua.

Sopimussakon kohtuuttomuus

Jos kuluttajansuojalaissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja olojen muuttuminen sekä muut seikat. (kuluttajansuojalaki 4 luku 1 §)

Jos 1 §:ssä tarkoitettu sopimusehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, on mainittua pykälää sovellettaessa noudatettava tässä pykälässä säädettyjä rajoituksia. Kohtuuton ehto on jätettävä huomioon ottamatta ja sopimus jätettävä voimaan muilta osin muuttumattomana, jos se voi sellaisenaan pysyä voimassa. (4 luku 2 § 1 ja 3 momentti)

Lain esitöiden mukaan ehto, joka on kohtuuton tai jonka soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, olisi pääsäännön mukaan jätettävä huomioon ottamatta. Tämä poikkeaisi voimassa olevasta laista, jonka mukaan kohtuutonta ehtoa voidaan myös sovitella korvaamalla se kohtuullisella ehdolla. Ehdotettu muutos perustuu osin kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY (sopimusehtodirektiivi) 6 artiklan 1 kohtaan ja sitä koskevaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneeseen ratkaisukäytäntöön. Sopimuksen sovittelu ehtoa tai ehtoja muuttamalla voisi kuitenkin tulla poikkeuksellisesti kyseeseen silloin, kun sopimus ei voisi muutoin pysyä voimassa eli kun sopimus olisi määrättävä muutoin raukeamaan. Tällainen tilanne voisi olla kyseessä silloin, kun kohtuuttomalla ehdolla on niin keskeinen merkitys sopimussuhteessa, ettei sopimuksella ilman sitä ole järkevää sisältöä. Esimerkkinä voidaan mainita ehto, jonka mukaan myyjä saa määrätä tavaran hinnan ja muut sopimusehdot tavaran luovutusajankohtana. Sopimusta ei kuitenkaan voida määrätä raukeamaan yksin sillä perusteella, että ehdon jättäminen huomioon ottamatta ja sopimuksen jääminen muilta osin ennalleen muuttaa sopimussuhteen epätasapainoiseksi elinkeinonharjoittajan vahingoksi. (HE 230/2018 vp, s. 28─29)

Kuluttajariitalautakunta arvioi sopimussakkoehdon kohtuullisuutta erityisesti seuraavien seikkojen perusteella. Kyseessä on ollut määräaikainen leasingsopimus, joka lähtökohtaisesti sitoo osapuolia sovitun määräajan, eikä sopimusosapuolilla ole oikeutta irtautua sopimuksesta ilman toisen osapuolen suostumusta. Tarkasteltavan sopimusehdon mukaan kuluttajalle on annettu ilman erityistä syytä oikeus irtisanoa sopimus ennen määräajan päättymistä. Tällöin kuluttajalla on sopimusehdon mukaan edellä todetusti velvollisuus maksaa korvauksena sopimuksessa ennakolta sovittu vakiokorvaus, joka tässä tapauksessa on 30 prosenttia jäljellä olevan vuokrakauden vuokrista. Lautakunta kiinnittää huomiota siihen, ettei korvauksen määrä pienene, vaikka kuluttaja irtisanoisi sopimuksen esimerkiksi työttömyyden, sairauden tai muun sosiaalisen suoritusesteen vuoksi. Korvauksen määrään ei vaikuta myöskään se, miten pian ja millä hinnalla autovuokraamo saisi auton myytyä tai vuokrattua uudelleen. Toisaalta kuluttajan vahingonkorvausvelvollisuus rajautuu enimmillään vakioehdon mukaiseen korvaukseen siinäkin tapauksessa, että elinkeinonharjoittajan tosiasiassa kärsimä vahinko on suurempi. Lautakunta toteaa lisäksi, että sopimussakon määrittämistapa vastaa autojen leasingsopimuksissa tavanomaisesti käytettyä ehtoa.

Koska kuluttajalla on sopimusehdon mukaan oikeus irtisanoa määräaikainen sopimus ennenaikaisesti milloin tahansa ilman erityistä syytä ja koska ehdon mukainen enimmäiskorvaus on kuluttajan helposti etukäteen laskettavissa sekä määrältään alan tavanomaisella tasolla, lautakunta ei pidä ehtoa tyyppikohtuuttomana.

Kuluttaja ei ole esittänyt selvitystä siitä, että sopimuksen ennenaikaisen päättämisen taustalla olisi ollut hänen tapauksessaan sosiaalinen suorituseste, eikä muutoinkaan ole ilmennyt, että sopimusehto johtaisi kyseessä olevassa yksittäistapauksessa kohtuuttomuuteen. Lautakunta ei katso näin ollen asiassa olevan perusteita sopimussakon kohtuullistamiselle.

Lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Päätös oli yksimielinen.