MOPON KASKOVAKUUTUS. LUNASTUSARVO. USEAN OMAVASTUUOSUUDEN VÄHENTÄMINEN.
D/3821/38/2011
12.03.2014
Vakuutukset
Ei
Kaskovakuutus, Lunastusarvo, Mopo, Omavastuu, Omavastuuosuus
Asiassa on riitaa omavastuuosuuksien vähentämisestä.
Vaatimukset
M vaatii, että Vakuutusyhtiö maksaa ajoneuvon lunastuskorvauksen siten, että korvauksesta vähennetään vain yksi omavastuu.
M kolaroi mopollaan 28.8.2011, mikä johti mopon lunastukseen. Vakuutusyhtiö teki päätöksen, jossa ilmoitettiin, että mopolle aiemmin tapahtuneet vahingot otetaan huomioon lunastussummaa määritettäessä ja summasta vähennetään kolme omavastuuosuuta. Aiemmista vahingoista ei ollut tehty ilmoitusta vakuutusyhtiöön, koska ei nähnyt tarpeellisena korjauttaa vahinkoja vakuutusyhtiön laskuun. Ensimmäinen vahinko, mopon tukijalan rikkoontuminen, korjattiin itse hitsaamalla. Toinen vahinko oli mopon sivukatteen rikkoutuminen, joka oli tarkoitus itse vaihtaa. Itse vaihdettuna hinta olisi jäänyt alle omavastuun, mutta korjausta ei ehditty tehdä ennen kolmatta vahinkoa eli kolaria. Asiaa selvitettäessä tuli esiin, että jo ensimmäinen vahinko olisi ollut lunastukseen johtava, mutta tämä ei ollut M:n tiedossa.
Vakuutusyhtiö perustelee omavastuiden vähentämistä lisävahinkojen määrällä. Jos nämä korjaukset olisi tehty vakuutusyhtiön laskuun, kummastakin vahingosta olisi tullut Vakuutusyhtiölle maksettavaa myös omavastuun ylittyessä, joten on erikoista, että omavastuu vähennetään, vaikka korjauskuluja ei ole ollut.
Vastaus
Vakuutusyhtiö kiistää valittajan vaatimukset.
Ajoneuvolle on ilmoitettu sattuneen kolme eri vahinkoa. Kaskovakuu-tuksen ehtojen mukaan jokaisella vahingolla on euromääräinen omavastuu. Riippumatta siitä, että ajoneuvo on ollut lunastuskuntoinen yksittäisen vahingon johdosta, jokainen vahinkotapahtuma on aiheuttanut lisävahinkoa lunastuksen myötä Vakuutusyhtiölle siirtyvään omaisuuteen. Vahinkotarkastajan raporteista selviää, että jokaisen vahinkotapahtuman seurauksena ajoneuvolle tullut vahingon määrä on ollut suurempi kuin omavastuu 160 euroa. Vaurioita ei ole korjattu siten, että niillä ei olisi vaikutusta ajoneuvon arvoon. Ajoneuvolle aiheutettu lisävahinko on riidaton ja omavastuun vähentäminen on ollut vakuutuksen ottajalle edulli-sempaa kuin vaurioiden määrän vähentäminen lunastussummasta.
Lunastusarvolaskelma perustuu vakuutusehtoihin. Ajoneuvon korjaaminen ei ole kannattavaa, jos sen korjauskustannukset ylittävät 70 prosenttia vahingon sattumispäivän käyvästä arvosta. Vakuutusehtojen mukaan korvausvelvollisuuden yläraja on ajoneuvon käypä arvo vahingon sattumispäivänä.
Vahinkotarkastajan raporteista ajoneuvon vaurioista ilmenee, että jokaisen kolmen eri vahingon aiheuttama vahingon määrä on enemmän kuin omavastuu 160 euroa. Kustakin vahingosta voi saada korvausta vain käyvästä arvosta ennen vahinkohetkeä. Jos ajoneuvossa on vaurioita ennen korvauksen maksamista, tämä alentaa ajoneuvon käypää arvoa va-hingon määrän mukaan. Koska jokaisen vahingon erillinen määrä on suurempi kuin vakuutusehtojen mukainen omavastuu, on tällä tavoin asiakkaalle jäävä korvaussumma suurempi kuin siten, että ajoneuvon kunkin vahingon jälkeisestä käyvästä arvosta vähennettäisiin kahden muun vahingon todellinen vahingon määrä.
Ajoneuvossa on riidattomasti kolme eri vahinkoa. Vakuutusehtojen mukaan kustakin vahingosta vähennetään yksi omavastuu, riippumatta siitä, ilmoitetaanko vahingot yhdellä kertaa. Vapaaehtoisen vakuutuksen käyttäminen on asiakkaan omassa harkinnassa kunkin vahingon kohdalla, mutta korvausta voidaan maksaa ainoastaan vahingosta, josta korvausta haetaan. Jos korvausta haetaan vain viimeiseksi sattuneesta vahingosta, tulee vahingon määrästä vähentää kahden ensimmäisen vahingon määrä, joka tässä tapauksessa on suurempi kuin omavastuut.
Asiakas teki alun perin ilmoituksen yhdestä vahingosta, vahinkotarkas-tuksessa havaittiin useammat vauriot. Tämän jälkeen asiakas on tehnyt vahinkoilmoitukset kahdesta muusta vahingosta. Asiakkaan kirjeen ja tekemien vahinkoilmoitusten perusteella on riidatonta, että ajoneuvolle on sattunut kolme eri vahinkoa.
Vahinkotarkastajan mukaan tukijalkaan itse tehty korjaus ei ole korjannut tukijalkaa vahinkoa edeltäneeseen kuntoon. Näin ollen tukijalan korjaus on katsottu kuuluvan vahingon määrään.
Ratkaisun perustelut
Vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut ajoneuvon tieltä suistumisesta tai kaatumisesta, iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä. Vakuutetulla on ehtokohdan 8.3.8 mukaan jokaisessa vakuutustapahtumassa vahinkotyypin mukaan määräytyvä omavastuuosuus, ja se on merkitty vakuutuskirjaan. Ehtokohdan 8.3.4 mukaan Vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden ylärajana on ajoneuvon käypä arvo vakuutuksen kohteena olevin varustein. Ajoneuvon käypä arvo on se käteishinta, joka ajoneu-vosta on yleisesti saatavissa vakuutustapahtuman sattumispäivän mark-kinatilanteessa, jos sitä pidettäisiin myytävänä tarkoituksenmukaisella tavalla.
Ehtokohdan 8.2 mukaan vahingon määrä on ajoneuvon korjauskustannukset, jos sen korjaaminen näiden vakuutusehtojen mukaisesti on kannattavaa. Korjaaminen ei ole kannattavaa, jos arvioidut korjauskustannukset ylittävät 70 % vakuutustapahtuman sattumispäivän ajoneuvon käyvästä arvosta.
Vakuutusyhtiön 19.9.2011 tekemän korvauspäätöksen mukaan M:n mopon arvoksi todettiin vahinkotarkastuksessa 1 800 euroa. M:lle maksettiin korvausta 1 320 euroa, sillä käyvästä arvosta vähennettiin kolme 160 euron omavastuuta, koska mopolle oli aiheutunut kolme vahinkoa.
Asiassa on riidatonta, että ajoneuvolle on tapahtunut ennen lunastamiseen johtanutta vahinkoa kaksi lievempää vahinkoa. Asiassa on riitaa siitä, oikeuttavatko nämä edeltävät vahingot vakuutusyhtiön vähentämään korvauksesta kaksi omavastuuta.
teki 29.8.2011 vahinkoilmoituksen kolmannesta mopolle sattuneesta vahingosta. Vakuutusyhtiön mukaan on 6.9.2011 ilmoittanut myös kaksi muuta aiemmin tapahtunutta vahinkoa, M:n mukaan ilmoitus tehtiin vain kolmannesta vahingosta. Vakuutusyhtiö on toimittanut lautakunnalle tulosteen, josta käyvät ilmi seuraavat Vakuutusyhtiön tekemät muis-tiinpanot: ”Muu ilmoituksen tekijä (6.9.2011 15:19): Mopo oli parkissa hiekkaisella pihalla. Jalka petti ja mopo kaatui. Jalka ja ilmeisesti myös runko vaurioitui.” sekä ”Muu ilmoituksen tekijä (6.9.2011 15.23): Poika kaatui mopolla ja oikea sivukate vaurioitui.”. Vakuutusyhtiö on toimittanut lautakunnalle myös S M:n 7.9.2011 lähettämän sähköpostin, jossa ilmoittaa, että kahta ensimmäistä vahinkoa ei ilmoitettu vakuutusyhtiölle, koska sitä ei pidetty tarpeellisena ”siinä tilanteessa”.
Lautakunta toteaa, että asiassa jää epäselväksi, onko M:n tarkoituksena ollut tehdä vahinkoilmoitukset myös kahdesta aiemmasta vahingosta. Lautakunta katsoo, ettei Vakuutusyhtiön selvitys riittävästi osoita, että olisi halunnut käyttää vakuutustaan kaikkien kolmen vahingon kohdalla.
Lautakunta toteaa, että omavastuun vähentäminen perustuu vakuutuksen käyttämiseen. Vakuutusehtojen perusteella omavastuuta ei voida vähentää maksettavasta vakuutuskorvauksesta sillä perusteella, että ajoneuvolle on aiemmin sattunut vahinkoja, joista ei kuitenkaan ole maksettu vakuutuskorvausta.
Vakuutusyhtiön lunastuslomakkeessa mopon lunastushinnaksi on määritelty 1 800 euroa. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut kolmen omavastuun vähentämisen johtavan vakuutetun kannalta edullisempaan lopputulokseen kuin vaurioiden määrän vähentämisen lunastussummasta. Vaikka on selvää, että aiemmat vahingot ovat vaikuttaneen ajoneuvon lunastusarvoon, lautakunta toteaa, ettei Vakuutusyhtiö ole pyynnöstä huolimatta selventänyt, onko tukijalan vaurio sekä aiempi katevaurio jo huomioitu lunastushinnassa tai miten vaurioiden on katsottu vaikuttaneen mopon arvoon. Ilman tarkempaa selvitystä asiasta, lautakunta katsoo, ettei Vakuutusyhtiö ole esittänyt vakuutusehtojen mukaisia perusteita omavastuuosuuksien vähentämiselle.
Suositus
Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että Vakuutusyhtiö palauttaa M:lle vakuutuskorvauksesta pidätetyt kaksi ylimääräistä omavastuuosuutta.
Päätös oli yksimielinen.