Vuokranalennus kylpyhuoneen vesivahingon perusteella

Asiaselostus

Vuokralainen vuokrasi toistaiseksi voimassa olevalla asuinhuoneiston vuokrasopimuksella 43,5 m²:n suuruisen 2h+k käsittävän asuinhuoneiston vuokranantajalta. Vuokran määräksi sovittiin 1 170 euroa kuukaudessa. Vakuudeksi sovittiin 2 340 euroa. Vuokrasuhde alkoi 1.6.2020 ja päättyi 31.3.2023.

Huoneistossa tapahtui vesivahinko vuokralaisesta riippumattomista syistä 10.12.2022. Asiassa on riitaa vuokranalennuksen määrästä.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että vuokranantaja maksaa vuokralaiselle 396,31 euroa jäljempänä todettuina korkoineen 30 päivän kuluttua suosituksen antamisesta lukien.

Vuokralaisen vaatimukset perusteluineen

Vuokralainen vaatii 747 euroa vuokranalennusta ajalta 10.12–31.12.2022 viivästyskorkoineen.

Huoneisto oli asuinkelvoton ja urakoitsijat käskivät tyhjentämään huoneiston tai peittämään irtaimiston samana päivänä kuin vahinko tapahtui. Vuokralainen jätti remontin ajaksi irtaimiston huoneistoon ja kohtuullinen korvaus tästä vuokranantajalle on 10 prosenttia ajalta 10.12–31.12.2022.

Vakuutus ei korvannut sijaisasunnon kustannuksia. Vakuutusyhtiö olisi korvannut normaalin vuokran ylittäviä kustannuksia 10 % omavastuulla. Vuokralainen olisi tarvittaessa voinut siirtää irtaimiston pois huoneistosta milloin tahansa. Irtaimiston varastoinnista huoneistossa ei sovittu mitään etukäteen. Osapuolet eivät myöskään sopineet siitä, että joulukuun maksettu vuokra toimisi tulevien kuukausien varastovuokrana. Huoneisto oli täysin asumiskelvoton ja mikäli vuokranantaja olisi pyytänyt irtaimiston säilytyksestä vuokraa, vuokralainen olisi harkinnut vuokrasopimuksen purkamista.

Vuokranantajan vastaus perusteluineen

Vuokranantaja kiistää vuokralaisen vaatimukset.

Osapuolet sopivat vesivahingon kartoituksen ja korjaustöiden edetessä, että vuokralaisen ei tarvitse maksaa tammikuun vuokraa. Myöhemmin sovittiin, ettei myöskään helmikuulta ja maaliskuulta ole vuokranmaksuvelvollisuutta.

Vuokranantaja pidätti koko joulukuun vuokran sillä perusteella, että vuokralainen säilytti irtaimistoaan huoneistossa vesivahingon korjauksen aikana. Kyse ei siten ollut täysimääräisestä vuokranalennuksesta tammi-, helmi- ja maaliskuun osalta. Vuokranalennuksen laskemisessa tulee huomioida yksityisen varastopalvelun hinnasto. Esimerkiksi 8 m² varaston vuokra on 221 euroa kuukaudessa. Vuokralaisella oli noin 20 m² säilytystilaa huoneistossa sekä 2 m² suuruinen kellari- ja vinttivarasto.

Vakuutusyhtiön sijaisasunnon korvaus ja sijaisasunnon käytön pituus, sekä vuokralaisen kolmen kuukauden vuokrasäästö 3 630 euroa ja vesimaksu 120 euroa tulee huomioida myös. Sijaisasunnon käyttö edellyttää luultavasti vuokrasopimuksen voimassaoloa ja tämäkin olisi hyvä huomioida. Joulukuun riidanalainen vuokra 747 euroa on sopiva korvaus irtaimiston säilyttämisestä huoneistossa vuokrasopimuksen päättymiseen asti.

Ratkaisun perustelut

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 23 §:n 2 momentin mukaan vuokralaisella on oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokra kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jolta huoneistoa ei ole voitu käyttää tai jolta huoneisto ei ole ollut vaadittavassa tai sovitussa kunnossa. Vuokralaisella ei kuitenkaan ole tätä oikeutta, jos huoneiston puutteellinen kunto johtuu vuokralaisen laiminlyönnistä tai muusta huolimattomuudesta taikka korjaus- tai muutostyö on suoritettu vuokralaisen vastattavan vahingon johdosta. Tämän momentin mukaista oikeutta ei ole aikaisemmasta ajankohdasta kuin siitä, jolloin vuokranantaja on saanut tiedon vuokrasuhteen aikana ilmenneestä huoneiston kunnon puutteellisuudesta.

Korkolain 4 §:n mukaan velan maksun viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko.

Kuluttajariitalautakunta arvioi tapausta seuraavasti.

Asiassa on riidatonta, että huoneistossa on tapahtunut vuokralaisesta riippumattomista syistä vesivahinko. Riidatonta on myös se, että vuokralainen on säilyttänyt irtaimistoaan huoneistossa remontin ajan. Vuokranantajan mukaan hänellä on ollut oikeus periä irtaimiston säilyttämisestä vuokraa eikä vuokralaisella ole oikeutta saada täysi hyvitys vuokrasta aikaväliltä 10.12.2022–31.3.2023. Vuokralaisen mukaan hän ei olisi säilyttänyt irtaimistoaan huoneistossa, mikäli hän olisi tiennyt vuokranantajan vaativan siitä vuokraa. Lautakunta toteaa, että asianmukaista olisi ollut sopia irtaimiston vuokran määrästä. Lautakunta katsoo kuitenkin, että vuokralaisen on täytynyt ymmärtää, että hänen on tullut maksaa korvaus irtaimiston säilyttämisestä huoneistossa.

Vuokranantajan mukaan vuokranalennuksen määrän arvioinnissa tulisi ottaa huomioon vuokralaisen kotivakuutuksesta saatu korvaus. Vuokranalennuksen määrän arvioinnissa otetaan yleisesti huomioon haitan määrä, puutteellisuuden kesto sekä sen merkitys huoneiston käyttämisen kannalta. Lautakunta toteaa, että vuokralaisen kotivakuutuksesta saadut mahdolliset sijaisasumista koskevat korvaukset ovat jääneet selvittämättä, joten tässä tapauksessa mahdolliset vakuutuskorvaukset eivät vaikuta vuokranalennuksen määrän arviointiin.

Lautakunnalle toimitettujen vahinkoraporttien mukaan huoneistossa on tehty laajoja korjaustöitä kylpyhuoneessa ja eteisessä. Huoneistoa on myös kuivattu koneellisesti. Lautakunnan näkemyksen mukaan huoneisto on ollut käytännössä asuinkelvoton remontin ajan. Lautakunta arvioi vuokranalennuksen määräksi 90 prosenttia aikavälillä 10.12.2022–31.3.2023. Näin ollen lautakunta suosittaa, että vuokralainen maksaa 10 prosenttia kuukausivuokrasta irtaimistonsa säilyttämisestä huoneistossa aikaväliltä 10.12.2022–31.3.2023, eli yhteensä 434,03 euroa. Vuokralainen ei maksanut vuokraa lainkaan aikavälillä 1.1.–31.3.2023. Vuokralainen maksoi kuitenkin joulukuun vuokran, eli 1 170 euroa täysimääräisenä. Kun vuokralaisen maksamasta vuokrasta vähennetään 1.12–9.12.2023 vuokran osuus 339,66 euroa ja vuokranalennuksen koko määrä 434,03 euroa on palautettavan vuokran määrä 396,31 euroa. Lautakunta suosittaa, että vuokranantaja palauttaa liikamaksetut 396,31 euroa vuokralaiselle.

Vuokralainen on vaatinut palautettavalle määrälle viivästyskorkoa. Koska vuokranalennuksen määrä on ollut riidanalainen ja lautakunta on suosittanut vähäisempää summaa kuin vuokralainen on vaatinut, lautakunta suosittaa, että ellei liikamaksua palauteta kuukauden sisällä suosituksen antamisesta, vuokranantaja maksaa 30 päivän kuluttua suosituksen antamisesta viivästyskorkoa. Korkolain mukainen viivästyskorko on 1.7.2025 alkaen 9,5 prosenttia.

Päätös oli yksimielinen.