Vuokra-asunnossa tapahtuneen vesivahingon korvausvastuu

Asiaselostus

Vuokralaiset vuokrasivat vuokranantajalta 84 m2 (4H+K+S) suuruisen kerrostalohuoneiston 1.2.2021 alkaen toistaiseksi voimassaolevalla vuokrasopimuksella.

Vuokralaiset asensivat asuntoon astianpesukoneen. Asunnossa tapahtui vesivahinko 19.9.2022, mikä aiheutui astianpesukoneen tulovesiliitoksesta.

Ulkopuolinen urakoitsija suoritti asunnossa kuntokartoituksen ja remontin tämän vesivahingon johdosta. Tästä aiheutui kustannuksia yhteensä 2 485,20 euroa. Vuokranantaja lähetti tämänsuuruisen laskun vuokralaisille. Vuokralaisten vakuutusyhtiö kuitenkin ilmoitti korvaavansa tästä vahingosta vuokralaisille vain osan eli 989,51 euroa, koska vakuutusyhtiön mukaan loppuosa laskusta kuuluu asunto-osakeyhtiön vastuulle.

Kysymys asiassa on siitä, ovatko vuokralaiset velvollisia maksamaan vuokranantajalle vesivahingosta aiheutuneita korjauskuluja.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta ei suosita hyvitystä.

Vuokralaisen vaatimukset perusteluineen

Vuokralaiset vaativat, että vuokranantaja jättää velkomatta heiltä laskua 989,51 euron ylittävin osin. Vuokralaisten mukaan he eivät ole vastuussa aiheutuneista kustannuksista. Vuokralaiset myös katsovat, että korjaustyön tuntimäärä on liian iso ja lasku muutenkin epäselvä.

Vuokranantajan vastaus perusteluineen

Vuokranantaja kiistää vuokralaisen vaatimukset.

Vesivahinko aiheutui vuokralaisten asentamasta astianpesukoneesta. Vesivahinko aiheutui tulovesiliitoksen vuodosta. Liitoksessa oli teippiä päällä, kun ensimmäiset tarkastajat menivät kohteeseen. Liitosten asennus ja kunnossapito oli laiminlyöty vuokralaisen toimesta. Varsinaiseen kuntokartoitukseen kirjattu vesivahingon syy on virheellinen ja tämä johtuu vahinkokartoittajan huoltomieheltä saamista vääristä tiedoista. Alkuperäisen ja ensimmäisenä paikalle menneen korjaajan tiedoissa vesivahingon syy ilmenee luotettavasti.

Sillä seikalla, että vuokralaisen vakuutusyhtiö ei ole korvannut vahinkoja vuokralaiselle, ei ole merkitystä vuokralaisen ja vuokranantajan välisessä korvaussuhteessa. Koska vahinko on aiheutunut vuokralaisen menettelystä, vuokralainen on velvollinen korvaamaan vahingot täysimääräisesti.

Kaikki aiheutuneet kustannukset ovat olleet perusteltuja, ja ne ovat aiheutuneet tarpeellisista korjaustöistä. Tehdyt toimenpiteet ilmenevät oikein vuokralaisten toimittamista kirjallisista materiaaleista. Vuokranantaja ilmoitti olevansa kuitenkin valmis hyvittämään laskusta kahden tunnin työtä vastaavan työn osuuden eli yhteensä 90 euroa perustellen tätä sillä, että nämä toimenpiteet eivät ole olleet välittömässä yhteydessä vesivahinkoon. Vuokranantaja siten vaatii vuokralaiselta 2 395,20 euroa (2 485,20 – 90 euroa).

Ratkaisun perustelut

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 25 §:n 1 momentin mukaan vuokralaisen on hoidettava huoneistoa huolellisesti. Pykälän 2 momentin mukaan vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka vuokralainen tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudella aiheuttaa huoneistolle. Lain säätämiseen johtaneiden esitöiden (HE 304/1994 vp, s. 112) mukaan huoneenvuokrasuhteessa näyttövelvollisuus olisi vuokralaisella. Hänen olisi näytettävä, ettei hän ole menetellyt huoneiston hoidossa huolimattomasti taikka aiheuttanut vahinkoa toimenpiteellään tai laiminlyönnillään. Tämä perustuu siihen, että huoneiston tosiasiallisella haltijalla on lähes aina paremmat mahdollisuudet esittää asiassa näyttöä kuin omistajalla.

Lautakunta arvioi tapausta seuraavasti.

Asiassa on riidatonta, että huoneistossa on aiheutunut vesivahinko. Lautakunta katsoo vuokranantajan toimittaman kirjallisen aineiston perusteella tulleen selvitetyksi, että tämä vesivahinko on johtunut astianpesukoneen tulovesiliitoksen tiivisteestä. Riidatonta, että vuokralaiset ovat asentaneet tai asennuttaneet astianpesukoneen huoneistoon. Vahinko on näin ollen aiheutunut vuokralaisten vastuulla olevan laitteen asennuksesta tai kunnossapidosta. Näin ollen vuokranantajan ja vuokralaisen välisessä suhteessa vahingosta ovat vastuussa vuokralaiset. Merkitystä tässä suhteessa ei ole sillä, että vahinko on osittain aiheutunut ilmeisesti asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluville rakenteille. Merkitystä asiassa ei korvausvelvollisuuden jakautumisen kannalta ole myöskään sillä, korvaako vuokralaisten vakuutusyhtiö vahingon vai ei.

Lautakunta siten katsoo johtopäätöksenään, että vuokralainen on vastuussa aiheutuneen vesivahingon korjauskustannuksista.

Vuokralainen on valituksessaan todennut, että toimenpiteet ovat liian isot, mutta tätä väitettä ei ole perusteltu tarkemmin tai yksilöidymmin. Lautakunta kuitenkin katsoo sille toimitettuun kirjalliseen aineistoon nojautuen, että tehdyt toimenpiteet ovat olleet välttämättömiä ja asianmukaisia aiheutuneeseen vahinkoon nähden lukuun ottamatta vuokranantajan jo omassa vastauksessaan huomauttamia kahden tunnin työosuuden sisältämiä toimenpiteitä.

Päätös oli yksimielinen.