Myyjän vastuu
käytetyn auton virheestä, kaupan purku ja korvaus
kuluttajan saamasta käyttöhyödystä

Asiaselostus

Kuluttaja osti 29.9.2022 myyjäliikkeeltä vuonna 2012 käyttöönotetun BMW 535 henkilöauton 18 600 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupantekohetkellä 215 000 kilometriä (kuluttajan mukaan 216 000 kilometriä). Kauppaa rahoitettiin osamaksusopimuksella.

Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko kyseessä myyjän vastuulla oleva kaupan kohteen virhe ja onko kuluttajalla oikeus purkaa kauppa.

Suositus

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että myyjä purkaa kaupan alla kerrotulla tavalla sekä suorittaa kuluttajalle vahingonkorvauksena yhteensä 289 euroa.

Ostajan vaatimukset perusteluineen

Kuluttaja vaatii ensisijaisesti kaupan purkamista, jolloin myyjän tulee palauttaa 16 399 euroa ja maksaa palautettavalle määrälle tuottokorkoa, ja toissijaisesti hinnanalennuksena 12 000 euroa. Kuluttaja vaatii lisäksi korvausta vikaselvityksestä 89 euroa, seisontapäivistä Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien mukaisesti (10,82 euroa/päivä, alkaen 11.8.2023, 6 kk:lta 2 001,70 euroa) ja 200 euroa hinauksesta. Vaatimus perustuu kaupan kohteessa ilmenneeseen korjaustarpeeseen.

Auto sammui ajossa heinäkuussa 2023 ja se hinattiin korjaamolle. Myyjä neuvoi siirtämään auton vikaselvitykseen korjaamolle. Korjaamo totesi, että jäähdytysnestejärjestelmä keräsi painetta, moottori ei pysynyt käynnissä ja vaati vaihtamisen. Kuluttajan saamien tietojen mukaan autossa oli ollut sama ongelma jo edellisen omistajan aikana loppuvuonna 2021, minkä huoltoliike oli todennut. Korjaamo totesi edelleen, että moottoria oli viritetty niin, että EGR-järjestelmä oli poistettu käytöstä, hiukkassuodatin poistettu ja moottoria ohjelmoitu (lastutettu), mikä vaikuttaa moottorin kestävyyteen. Myyjä ei ollut kertonut virityksestä ennen kauppaa. Moottorin vaihdon kustannusarvio on 11 900–13 400 euroa, muiden korjausten 1 000 euroa ja auto vaatii muutoskatsastuksen. Myyjä on kieltäytynyt korjauksesta, minkä vuoksi ostajalla on oikeus purkaa kauppa. Kuluttaja oli todennut virheen ja ilmoittanut siitä 10.8.2023 mittarilukemalla 241 927 kilometriä.

Kuluttaja on ajanut autolla noin 25 000 kilometriä kaupanteon jälkeen. Käyttöhyöty-korvauksen määrää voidaan arvioida esimerkiksi hovioikeudessakin käytetyn ja ratkaisupyynnössä esitetyn kaavan mukaan, jolloin se on 0,10 euroa/kilometri. Kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännön mukaista korvausta 0,20 euroa/kilometri, kun auton hinta on oin 20 000 euroa, ei voida sellaisenaan soveltaa tähän tapaukseen. Käyttöhyötyä koskevan korvauksen määrä ei voi olla koskaan suurempi kuin auton todellinen arvon alenema (HE 93/1986 vp, s. 120–121). Nettiauton tiedoista voidaan todeta, ettei auton arvo ole laskenut juuri ollenkaan, joten käyttöhyötykorvaus ei voi ylittää missään tapauksessa 2 500 euroa.

Myyjä ei kertonut auton historiasta ja virityksestä kaupanteon yhteydessä ja on kieltäytynyt virheen oikaisusta, mikä täyttää huolimattomuuden kriteerin. Myyjän täytyy tuntea alan lainsäädäntö toimittuaan pitkään alalla. Myyjä on toiminut lain tarkoittamalla tavalla huolimattomasti sopimusta täyttäessään ja on velvollinen korvaamaan myös seisontapäiväkorvaukset välillisenä vahinkona. Korvausta tulee maksaa siihen saakka, kunnes auton seisonta päättyy joko kaupan purkamiseen taikka virheen oikaisemiseen. Auton virheestä on aiheutunut 200 euron hinauskuluja, kun kuluttaja hinautti auton pois korjaamolta.

Ratkaisupyynnön liitteenä on muun muassa huoltoliikkeen käteislasku edelliselle omistajalle 22.12.2021 mittarilukemalla 214 977 km määrältään 2 500 euroa sisältäen vikaselvitystä (jäähdytysjärjestelmä kerää paljon painetta) ja moottorin korjausta; korjaamon työmääräys 23.8.2023 määrältään 89 euroa sisältäen vikaselvitystä (ei ollut jäähdytysnestettä, moottori kävi huonosti, jäähdytysjärjestelmään tuli kova paine, autoa oli viritetty, saastelaitteita puuttui) ja korjauksen hintatietoja; hinauskuljetuksen lasku 11.12.2023 määrältään 200 euroa; auton myyntiesite Nettiauto.com-sivustolla ja tietoja vastaavien autojen hinnoista.

Myyjän vastaus perusteluineen

Myyjä kiistää kuluttajan vaatimuksen, mutta tarjoutuu hyvittämään yhden kolmasosan korjauskustannuksista. Moottori oli teknisen käyttöikänsä loppupuolella.

Auto oli kuntotarkastettu myyjän toimesta ennen kauppaa. Merkkiliikkeen kuntotarkastuksessa todettuja muutoksia ei voi selvittää ilman osien purkamista etenkään, kun mikään vikavalo ei pala. Auton edellinen omistaja ei kertonut muutoksista, kuten hänen allekirjoittamansa dokumentti auton kunnosta osoittaa.

Virhe ilmeni heinäkuussa 2023, jolloin kaupasta oli kulunut yhdeksän kuukautta ja autolla oli ajettu kaikkiaan 242 000 kilometriä ja kaupan jälkeen 26 000 kilometriä. Myyjä on tarjoutunut osallistumaan korjauskustannuksiin yhden kolmasosan osuudella. Auto oli katsastettu 14.3.2023 mittarilukemalla 229 000 kilometriä, joten se oli tieliikennekelpoinen. Liikkeessä vastaavan auton myyntihinta olisi noin 15 900 euroa ja ostohinta 13 000-13 500 euroa.

Ratkaisun perustelut

Virheellisyyden arviointi

Virheen olemassaoloa arvioidaan kuluttajansuojalain 5 luvun 12 ja 13 §:n mukaan. Virheen arvioinnin lähtökohta on osapuolten välisen sopimuksen sisältö. Varsinkaan käytetyn tavaran kaupassa ei kuitenkaan yleensä sovita yksityiskohtaisesti siitä, minkälainen tavaran on ominaisuuksiltaan oltava.

Sopimuksessa sovittujen ominaisuuksien lisäksi tavaran tulee kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan täyttää seuraavat yleiset vaatimukset: 1) tavaran tulee soveltua niihin käyttötarkoituksiin, joihin saman tyyppistä tavaraa yleensä käytetään ottaen huomioon soveltuva lainsäädäntö, tekniset standardit tai näiden puuttuessa alakohtaiset käytännesäännöt; 4) tavaran määrän, laadun, kestävyyden ja muiden ominaisuuksien on vastattava ominaisuuksia, joita saman tyyppisillä tavaroilla yleensä on ja joita ostaja voi kohtuudella odottaa, kun otetaan huomioon tavaran luonne sekä tiedot, jotka myyjä, tuottaja tai muu liiketoimintaketjuun aikaisemmassa vaiheessa osallistunut henkilö tai joku näiden lukuun on esittänyt tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:n 2 momentin mukaan myyjä ei vastaa edellä mainitussa 12 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen tietojen antamiseen liittyvästä virheestä, jos hän osoittaa, että: 1) hän ei ollut eikä hänen voida kohtuudella olettaa olleen selvillä kyseisistä tiedoista; tai 3) tiedot eivät ole voineet vaikuttaa kauppaan.

Käytetyn auton kaupassa ostajan aiheellisia odotuksia arvioidaan erityisesti sen perusteella, onko auton kunto sellainen kuin sen iän ja sillä ajettujen kilometrien perusteella voi olettaa. Myyjä ei vastaa vioista, jotka johtuvat auton normaalista kulumisesta. Arvioinnissa otetaan myös huomioon, onko auton hinta yleisen hintatason mukainen. Myös huolto ja hoito vaikuttavat tavaran kuntoon.

Asiasta saadun selvityksen perusteella lautakunta katsoo tulleen näytetyksi, että kaupan kohteen moottorissa on ilmennyt vika, jonka vuoksi moottori ei pysy käynnissä. Korjaamon mukaan autoon tulisi vaihtaa moottori. Autolle oli ennen kauppaa tehty virityksiä, jotka heikentävät moottorin kestävyyttä eivätkä täytä lain vaatimuksia. Riidatonta on, että niistä ei ollut kerrottu ostajalle ennen kauppaa. Edellä todetut seikat huomioiden lautakunta katsoo, että auto ei vastaa sitä, mitä ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta olettaa. Kaupan kohde on virheellinen kuluttajansuojalaissa tarkoitetulla tavalla.

Virheen seuraamukset

Kaupan purku

Kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n mukaan kuluttajalla on oikeus vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta tai purkaa kauppa, paitsi jos virhe on vähäinen. Tässä tapauksessa kuluttaja on vaatinut ensisijaisesti kaupan purkamista. Lautakunnan saaman selvityksen mukaan myyjä ei ole tarjoutunut korjaamaan virhettä. Kysymyksessä olevalla autolla ei ole voinut ajaa sen jälkeen, kun siinä ollut vika ilmeni. Kuluttajariitalautakunnan arvion mukaan autossa ilmenneellä virheellä on ollut olennainen merkitys sen arvon sekä käyttökelpoisuuden kannalta. Ilmennyttä virhettä on siten pidettävä sen merkitys edellä esitettyihin seikkoihin huomioon ottaen vähäistä suurempana. Lautakunta katsoo, että kuluttajalla on oikeus purkaa tekemänsä kauppa.

Palautettava kauppahinta ja tuottokorko

Kuluttajansuojalain 5 luvun 28 e §:n 2 momentin mukaan, jos myyjän on palautettava kauppahinta, hänen on maksettava sille korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaisesti korkoa siitä päivästä lukien, jona hän vastaanotti maksun. Tuottokoron määrä on 0 prosenttia 31.12.2022 saakka, 2,5 prosenttia 1.1.-30.6.2023, 4 prosenttia 1.7.-31.12.2023, 4,50 prosenttia 1.1.-31.12.2024 ja 1.1.2025 alkaen 3,5 prosenttia.

Kauppasopimuksen mukaan kuluttaja on maksanut autosta käteismaksuosuutena 1 600 euroa sekä erillisen osamaksusopimuksen mukaan 29.10.2022 alkaen kuukausittain osamaksuna 285,11 euroa ja käsittelymaksuna 14,00 euroa. Lautakunta toteaa, että kaikki edellä tarkoitetut maksut muodostavat kuluttajalle palautettavan kauppahinnan, jolle on maksettava tuottokorkoa. Näin ollen myyjän tulee maksaa kuluttajalle takaisin kuluttajan suorittama käteismaksuosuus sekä kaikki kuluttajan suorittamat osamaksuerät ja käsittelymaksut tuottokorkoineen. Tuottokorkoa on maksettava käteismaksuosuudelle kaupantekopäivästä lukien sekä kullekin osamaksuerälle ja käsittelymaksulle kunkin erän sekä maksun maksupäivästä lukien siihen saakka, kunnes kukin maksu on palautettu kuluttajalle.

Kuluttajan saama käyttöhyöty

Kuluttajansuojalain 5 luvun 28 e §:n 1 momentin mukaan, jos kauppa puretaan, ostajan on luovutettava myyjälle tavarasta saamansa tuotto sekä maksettava kohtuullinen korvaus, jos hänellä on ollut tavarasta muuta hyötyä. Pykälä vastaa sisällöltään kauppalain 65 §:ää. Mainitun pykälän esitöissä todetaan muun muassa, että mahdollisen hyötykorvauksen purkuilmoitusta edeltävältä käyttöajalta ei tule ylittää tavaran käytöstä aiheutunutta tavaran arvon alenemista. Lisäksi esitöissä todetaan, että erikseen on yleensä harkittava kysymys siitä, missä määrin ostajan mahdollisesti tulee korvata myyjälle hyöty, jonka hän on saanut tavaran käyttämisestä virheen ilmenemisen jälkeen esimerkiksi sinä aikana, jonka kaupan purkamista koskevan riidan ratkaiseminen kestää. Tältäkin osin ostajan korvausvelvollisuus ja korvauksen kohtuullinen määrä joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti. (HE 93/1986 vp s. 120–121)

Kuluttaja on ajanut autolla ennen vian ilmenemistä noin 25 000 kilometriä. Kuluttajalle on syntynyt autosta käyttöhyötyä, josta hänen on maksettava myyjälle kohtuulliseksi katsottava korvaus. Tämä ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin auton arvon alenema, joka myös myyjän antaman selvityksen mukaan on noin 2 500 euroa. Lautakunta katsoo, että myyjällä on oikeus vähentää palautettavasta kauppahinnasta kuluttajan ennen vian ilmenemistä saaman käyttöhyödyn perusteella 2 500 euroa.

Vahingonkorvaus ja kuluttajan menettämä käyttöhyöty

Kuluttajansuojalain 5 luvun 20 §:ssä säädetään kuluttajan oikeudesta vahingonkorvaukseen tavaran virheen vuoksi. Kuluttaja on vaatinut vahingonkorvausta vikaselvityksestä ja hinauksesta. Kyseiset kulut ovat seurausta auton virheestä. Kuluttajalla on oikeus näiden osalta vahingonkorvaukseen.

Kuluttaja on vaatinut myös korvausta seisontapäivistä alkaen 11.8.2023 sillä perusteella, ettei myyjä ollut suorittanut autoon lisätutkimuksia ennen sen myyntiä sekä siksi, ettei myyjä ollut suostunut korjaamaan autoa. Auton seisonta-aika on kuluttajansuojalain 5 luvun 10 §:n 3 momentin 3 kohdan perusteella välillisenä vahinkona pidettävää käyttöhyödyn menetystä, josta kuluttajalla on oikeus korvaukseen vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta myyjän puolella tai jos tavara kaupantekohetkellä poikkesi siitä, mihin myyjä on erityisesti sitoutunut.

Myyjän edellä tarkoitettu tuottamus voi ilmetä huolimattomana menettelynä tai laiminlyöntinä joko sopimuksen tekovaiheessa tai sen täyttämisvaiheessa. Tuottamus sopimuksen tekovaiheessa voi ilmetä esimerkiksi siten, että myyjä on tavaran markkinoinnissa tai kauppaa tehtäessä antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä tietoja, joiden hänen olisi pitänyt tietää olevan virheellisiä tai harhaanjohtavia. Sopimuksen täyttämisvaiheeseen liittyvä tuottamus voi ilmetä muun muassa taitamattomuutena tai laiminlyöntinä virheen korjaamisen yhteydessä esimerkiksi siten, että myyjä on tuottamuksellisesti viivytellyt virheen korjaamisessa. (HE 93/1986 vp s. 93 ja 95, KKO 2024:67.)

Asiassa ei ole osoitettu sellaisia seikkoja, joiden perusteella myyjän olisi tullut suorittaa lisätutkimuksia ennen auton myyntiä kuluttajalle. Myyjä ei ole kokonaan kieltäytynyt virheen korjauksesta vaan ilmoittanut suostuvansa osallistumaan korjauskustannuksiin tietyllä osuudella. Ottaen huomioon auton iän ja ajokilometrit sekä lautakunnan vakiintuneen ratkaisukäytännön koskien korjauskustannusten jakamista osapuolten kesken, lautakunta katsoo, että kuluttaja olisi saanut auton moottorin vaihdosta hyötyä, sillä korjauksen myötä auto olisi tullut ikäänsä ja ajomääräänsä nähden parempaan kuntoon. Lisäksi lautakunta ottaa huomioon, että korkein oikeus on katsonut ennakkopäätöksessään 1992:86, ettei myyjä ollut ilman tuottamustaan vahingonkorvausvastuussa välillisenä vahinkona pidettävästä käyttöhyödyn menetyksestä, kun myydyn veneen moottorissa oli todettu vaurio, jonka vuoksi ostaja ei ollut voinut käyttää venettä kolmeen kuukauteen eikä myyjä ollut suostunut virheen asianmukaiseen korjaukseen, vaikka hänelle oli varattu siihen tilaisuus.

Edellä todetut seikat huomioiden ei sopimuksen tekemiseen eikä sen täyttämiseen myyjän puolelta ole osoitettu liittyneen sellaista laiminlyöntiä tai muutakaan seikkaa, jonka perusteella virheen tai vahingon olisi katsottava johtuneen huolimattomuudesta myyjän puolella. Näin ollen kuluttajalla ei ole oikeutta korvaukseen auton seisonta-ajalta.

Lopputulos

Myyjän tulee auton palautusta vastaan palauttaa kuluttajalle tämän tekemät suoritukset tuottokorkoineen vähennettynä enintään 2 500 eurolla, mikä vastaa kuluttajan autosta saamaa käyttöhyötyä. Lisäksi myyjän tulee suorittaa kuluttajalle vahingonkorvauksena vianselvityksestä 89 euroa ja hinauksesta 200 euroa.

Myyjän tulee lisäksi vastata osamaksusopimuksen purkamiseen liittyvistä järjestelyistä suhteessa kaupan rahoittaneeseen rahoitusyhtiöön.

Kuluttajan tulee pitää auto myyjän noudettavana, ellei osamaksusopimuksesta mahdollisesti muuta johdu.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Eri mieltä olevien jäsenten lausunto on päätöksen liitteenä.

---

ERI MIELTÄ OLEVIEN JÄSENTEN LAUSUNTO

Kuluttajariitalautakunnan I täysistunnossa 11.6.2025 ratkaistussa asiassa D/5506/33/2023:

Olemme samaa mieltä enemmistön kanssa kaupan purkamisesta, kaupan purun takia palautettavasta kauppahinnasta, tuottokorosta, kuluttajan saamasta käyttöhyödystä ja välittömien vahinkojen korvaamisesta (vikaselvitys ja hinaus).

Kuluttajan menettämä käyttöhyöty
Asia tulisi näkemyksemme mukaan ratkaista seuraavasti

Kuluttajansuojalain 5 luvun 20 §:ssä säädetään kuluttajan oikeudesta vahingonkorvaukseen tavaran virheen vuoksi.

Kuluttaja on vaatinut myös korvausta seisontapäivistä alkaen 11.8.2023 sillä perusteella, ettei myyjä ollut suorittanut autoon lisätutkimuksia ennen sen myyntiä sekä siksi, ettei myyjä ollut suostunut korjaamaan autoa. Auton seisonta-aika on kuluttajansuojalain 5 luvun 10 §:n 3 momentin 3 kohdan perusteella välillisenä vahinkona pidettävää käyttöhyödyn menetystä, josta kuluttajalla on oikeus korvaukseen vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta myyjän puolella tai jos tavara kaupantekohetkellä poikkesi siitä, mihin myyjä on erityisesti sitoutunut.

Myyjän edellä tarkoitettu tuottamus voi ilmetä huolimattomana menettelynä tai laiminlyöntinä joko sopimuksen tekovaiheessa tai sen täyttämisvaiheessa. Tuottamus sopimuksen tekovaiheessa voi ilmetä esimerkiksi siten, että myyjä on tavaran markkinoinnissa tai kauppaa tehtäessä antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä tietoja, joiden hänen olisi pitänyt tietää olevan virheellisiä tai harhaanjohtavia. Sopimuksen täyttämisvaiheeseen liittyvä tuottamus voi ilmetä muun muassa taitamattomuutena tai laiminlyöntinä virheen korjaamisen yhteydessä esimerkiksi siten, että myyjä on tuottamuksellisesti viivytellyt virheen korjaamisessa. (HE 93/1986 vp s. 93 ja 95, KKO 2024:67.)

Asiassa ei ole osoitettu sellaisia seikkoja, joiden perusteella myyjän olisi tullut suorittaa lisätutkimuksia ennen auton myyntiä kuluttajalle.

Myyjä on ilmoittanut suostuvansa osallistumaan korjauskustannuksiin kolmasosalla arvioiduista 11 900–13 400 euron korjauskuluista, kuluttajan maksettavaksi jäisi tällä kustannusjaolla noin 7 850 – 8 840 euroa. Lautakunnan täysistuntoratkaisussa D/4832/33/2020 oli kyse auton vaihteistovauriosta, jossa myyjä oli tarjonnut kolmasosan osallistumista korjauskustannuksiin (myyjän osuus 1 050 euroa, kokonaiskustannus noin 3 500 euroa). Edellä mainitussa päätöksessä lautakunta arvioi ajoneuvossa ilmenneellä virheellä olleen olennainen merkitys sen arvon sekä käyttökelpoisuuden kannalta. Kuluttajalle myyjän tarjouksen jälkeen aiheutuvat korjauskustannukset olivat lisäksi selvästi vähäistä suuremmat. Lautakunta otti arvioinnissa huomioon myös sen, ettei autossa ilmennyt vika ollut kuluttajan kannalta helposti korjattavissa. Myyjä ei myöskään ollut oikaissut virhettä kohtuullisessa ajassa ja siten, ettei siitä aiheudu ostajalle kustannuksia tai olennaista haittaa. Lautakunta suositti kaupan purkua.

Nyt käsillä olevassa asiassa auton moottori on viallinen, auto on ajokelvoton ja siihen on vaihdettava moottori. Myyjä on myöntänyt virheen ja ehdottanut osallistuvansa kolmasosalla arvioituihin moottorinvaihtokuluihin. Katsomme, että myyjä on kieltäytynyt virheen oikaisusta kohtuullisessa ajassa ja siten, ettei siitä aiheudu ostajalle kustannuksia tai olennaista haittaa. Kuluttajariitalautakunnan vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan tämän kaltainen virhe oikeuttaa kaupan purkuun. Katsomme, että myyjän kieltäytyminen kaupan purkamisesta on ollut tuottamuksellista virheen oikaisun viivyttämistä. Tätä korostaa se, että virhe on ollut esitetyn aineiston perusteella kiistaton, merkittävä ja kuluttajariitalautakunnan vakiintuneen ratkaisukäytännön kuluttajan oikeus kaupan purkuun ilmeinen. Tämän vuoksi kuluttajalle tulee korvata myös auton käyttöhyödyn menetys seisonta-ajalta. Kuluttaja on vaatinut menetetyn käyttöhyödyn korvaamista Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normeihin perustuvan 10,82 euron päiväkorvauksen mukaisesti 11.8.2023 alkaen kunnes kauppa on purettu. Elinkeinonharjoittaja on vastauksessaan vain ylimalkaisesti kiistänyt kuluttajan vaatimukset, erittelemättä ja perustelematta kiistämistään miltään osin. Joten katsomme, että tässä tapauksessa saamatta jäänyt käyttöhyöty tulee korvata kuluttajan vaatimuksen mukaan.

Lopputulos
Myyjän tulee auton palautusta vastaan palauttaa kuluttajalle tämän tekemät suoritukset tuottokorkoineen vähennettynä enintään 2 500 eurolla, mikä vastaa kuluttajan autosta saamaa käyttöhyötyä. Lisäksi myyjän tulee suorittaa kuluttajalle vahingonkorvauksena vianselvityksestä 89 euroa ja hinauksesta 200 euroa ja lisäksi välillisenä vahinkona seisontapäivistä 10,28 euroa/päivä 11.8.2023 alkaen kaupan purkamiseen asti.

Myyjän tulee lisäksi vastata osamaksusopimuksen purkamiseen liittyvistä järjestelyistä suhteessa kaupan rahoittaneeseen rahoitusyhtiöön.

Kuluttajan tulee pitää auto myyjän noudettavana, ellei osamaksusopimuksesta mahdollisesti muuta johdu.