KAUKOJUNALIIKENNE. JUNAN PYSÄHDYSAIKA ASEMALLA.

Vaatimukset VN ja LT vaativat yhteensä 151,50 euron korvausta heille aiheutuneista matkakustannuksista automatkasta S–Helsinki–S (606 km x 0,25 euroa/km) sekä monistus- ja postikuluista 5,90 euroa.

Matkustajat kertovat, että he eivät päässeet junan kyytiin S:n asemalta, koska vaunun molemmat ovet olivat lukossa eikä konduktööri varmistanut, että he olisivat päässeet junaan. Matkustajat odottivat junaa laiturilla ja päästessään vaununsa ovelle he yrittivät viestittää konduktöörille, että ovet ovat lukossa, mutta konduktööriä ei näkynyt.

VR:n asiakaspalveluun soitettaessa sekä Helsingin aseman lipputoimistossa annettiin ymmärtää, että tässä tilanteessa autolla tehdystä matkasta saisi korvauksen.

Vastaus VR-Yhtymä Oy:n mukaan kyseisenä päivänä IC 6:n pysähdys S:n asemalla oli normaali eikä junan ovissa ollut havaittu vikaa. Junan lähdössä toimittiin ohjeiden mukaisesti ja konduktööri tähysti junan sivun ennen ovien lukitsemista ja lähtöluvan antamista. Konduktööri ei voi olla tietoinen siitä, ovatko matkustajat nousemassa junaan vai ovatko he saattamassa matkustajaa, jos he eivät ole normaalin pysähdyksen aikana nousseet junaan. Junien pysähdykset asemilla ovat lyhyitä, IC 6:n pysähdysaika S:llä on yksi minuutti. Koska ovet Iukitaan jo hieman ennen junan lähtöaikaa, ovet ovat avoinna alle minuutin ja tämä tulisi ottaa huomioon junaan noustaessa. Mikäli oma vaunu ei ole kohdalla, on suositeltavaa nousta junaan toisesta vaunusta. Näin matkustaja varmistaa pääsyn junaan ja juna ehtii lähteä aikataulun mukaisesti.

VR-Yhtymä Oy on korvannut asiakkaalle käyttämättä jääneet junaliput kokonaisuudessaan, yhteensä 41,80 euroa. Lisäksi asiakas on saanut korvauksena 50 euron arvoisen VR matkasetelin, jonka voi käyttää puhelinpalvelussa tai aseman Iipunmyynnissä junalippujen ostoon.

VR-Yhtymä Oy ei katso olevansa korvausvelvollinen aiheutuneista kuluista, koska edellä mainitun mukaisesti junan lähdössä toimittiin ohjeiden mukaan.

Ratkaisun perustelut Lautakunnan saaman selvityksen mukaan matkustajat ovat pyrkineet S:n juna-asemalta Helsinkiin kulkevaan junaan. Heillä on ollut ennalta ostetut liput 11.11.2017 klo 10.45 lähtevään junaan. Lautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan laiturialueelle ei ollut merkitty, mihin kohtaan junan vaunut pysähtyvät. Juna on pysähtynyt S:n asemalla minuutiksi ja sen vaunujen ovet ovat olleet auki alle minuutin, jonka jälkeen ne on lukittu ja juna on jatkanut matkaansa. VR:n mukaan konduktööri on pyrkinyt tarkistamaan, että matkustajat pääsevät junaan, mutta VR toteaa, että konduktööri ei voi olla tietoinen siitä, ovatko matkustajat nousemassa junaan vai ovatko nämä olleet saattamassa matkustajaa, jos he eivät ole normaalin pysähdyksen aikana nousseet junaan.

Lautakunta toteaa, että elinkeinonharjoittajan on huolehdittava siitä, että palvelu (tässä tapauksessa kuljetuspalvelu) suoritetaan huolellisesti ja ammattitaitoisesti. VR-Yhtymä Oy on vastuussa sovitun kuljetuspalvelun järjestämisestä siten, että lipun ostaneilla matkustajilla on kohtuullinen mahdollisuus käyttää maksamansa palvelu ja että matkustajat voivat nousta junaan turvallisesti.

Varsinkin kun kyse on kaukoliikenteen junasta, johon matkustajille on etukäteen myyty paikkaliput ja jonka kyytiin matkustajien voidaan yleisesti ottaen olettaa nousevan matkatavaroiden kanssa, alle minuutin kestävä mahdollisuus nousta junaan on huomattavan lyhyt. Tällainen lyhyt pysähtyminen ei sinänsä ole poikkeuksellista Suomen kaukojunaliikenteen hiljaisilla asemilla.

Selvityksen mukaan S:n asemalla ei ole ollut merkintöjä siitä, mihin kohtaan juna tarkalleen ottaen pysähtyy ja mihin vaunut asettuvat. VR on vastauksessaan todennut, että matkustajan kannattaa varmuuden vuoksi nousta junaan lähimmästä ovesta heti junan pysähdyttyä. Asiassa ei ole ilmennyt, että VR olisi tiedottanut matkustajia tästä ennen junaan nousemista.

Lautakunta katsoo, että matkustajien ei voida kohtuudella olettaa ymmärtävän, että heillä on alle minuutti aikaa ehtiä pysähtyvään kaukoliikenteen junaan, jos heitä ei selkeästi ohjeisteta nousemaan lähimpänä olevaan vaunuun ja siitä, mihin kohtaan se pysähtyy. Konduktöörin on myös ennen junan lähtöä asemalta varmistuttava siitä, onko laiturilla vielä junaan nousevia matkustajia. Asiassa on jäänyt epäselväksi, onko näin tapahtunut.

Edellä esitetyn perusteella lautakunta katsoo, että VR-Yhtymä Oy:n tarjoamassa kuljetuspalvelussa on virhe.

Matkustajilla on vahingonkorvausoikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti oikeus saada korvaus heille palvelun virheestä aiheutuneesta vahingosta. Matkustajat ovat joutuneet hankkimaan kuljetuksen S:ltä Helsinkiin yksityisautolla, jonka he ovat joutuneet myös palauttamaan S:lle. Matkustajat ovat oikeutettuja vahingonkorvaukseen siltä osin kuin korvaavasta kuljetuksesta aiheutuneet kustannukset ylittävät jo palautetun junalippujen hinnan.

Kuluttajariitalautakunnan vakiintuneen ratkaisukäytännön mukainen korvaus auton käytöstä on 0,25 euroa kilometriltä. Matkustajat ovat esittäneet 151,50 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen 606 kilometrin matkan osalta. VR ei ole kiistänyt sitä, että matkustajille olisi syntynyt kyseinen vahinko. Koska 151,50 euron suuruisesta matkakulukorvauksesta tulee vähentää jo maksettu 41,80 euroa, VR:n maksettavaksi tulevan matkakorvauksen määrä on 109,70 euroa.

Kuluttajat ovat vaatineet 5,90 euroa heille aiheutuneista kopiointi- ja postikuluista. Lautakunta arvioi, että asiassa on syntynyt kuluttajille kopiointi- ja postikuluja ja pitää esitettyä summaa kohtuullisena. VR-Yhtymä Oy:n tulee siten korvata kopiointi- ja postikulut kuluttajan vaatimuksen mukaisesti.

Suositus Lautakunta suosittaa, että VR maksaa VN:lle ja LT:lle yhteisesti 115,60 euroa.