Älypuhelin ei ole perinteinen matkapuhelin

Älypuhelimen yleinen vika on näytön rikkoontuminen. Näytöt halkeavat, vääntyvät, menevät säpäleiksi tai naarmuuntuvat. Toinen herkkä osa on latausliitin, joiden pinnit voivat väärässä käytössä vääntyillä niin, ettei puhelin enää lataa.

Älypuhelimet korvasivat entiset matkapuhelimet varsin nopeasti kuluttajan arjessa. Ne eivät kestä samanlaista mukana kulkemista ja käsittelyä kuin matkapuhelimet.

Kuluttajilla on usein käsitys, että vikojen korjaus tehdään automaattisesti takuuseen puhelimen takuuaikana. "Tämä käsitys on väärä. Kuluttajansuojalain mukaan laitteen väärä tai kovakourainen käsittely tai sitä kohdannut tapaturma ei kuulu takuukorjauksen piiriin", lautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg muistuttaa.

"Älypuhelin ei kestä esimerkiksi pudottelua, puristumista tai kastumista. Edes iskunkestävänä markkinoitua puhelinta ei voi kohdella miten tahansa ja odottaa, että se vaihdetaan takuuaikana jatkuvasti uuteen", Ståhlberg sanoo.

Iskusta tai puristumisesta aiheutunut näytön vika ei välttämättä ilmene heti. "Taskussa puristuksiin joutunut puhelin voi olla illalla vielä ehjä, mutta aamulla sen näyttö on säröillä. Silloin kuluttaja epäilee valmistusvikaa eikä yhdistä säröytymistä käyttövikaan."

Takuun voimassa ollessa näyttötaakka siitä, että puhelinta on käytetty väärin, on aina myyjätaholla. Vaikka näyttökynnys on edelleenkin korkealla, myyjä pystyy yhä useammin vetoamaan tehokkaasti käyttövirheeseen. Esimerkiksi viime vuonna kuluttajalle suositettiin puhelinriidoissa hyvitystä vain 22 tapauksessa, kun ratkaisupyyntöjä oli kaikkiaan 150. Kuluvalta vuodelta vastaavat luvut ovat 98 ja 11. Lähes kaikki em. tapaukset olivat takuuriitoja.

"Pallo on valmistajilla, jotta tuotekehityksessä älypuhelimista saataisiin kestävämpiä. Mutta se on myös kuluttajilla, joiden on syytä tiedostaa, että älypuhelin on herkempi laite kuin entisajan matkapuhelin", Ståhlberg summaa.

Lisätietoja: Puheenjohtaja Pauli Ståhlberg p. 029 5665201