Uuden asunnon rakentamisvaiheen kauppa ja asunnon oven epätarkoituksenmukainen sijainti

Asiaselostus

Ostaja osti 13.12.2018 päivätyllä rakentamisvaiheen kauppakirjalla perustajaosakkaalta taloyhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat hallinnoimaan yhtiön 28 m2 kokoista uutta asuinhuoneistoa Turussa. Sen velaton kauppahinta oli 138 600 euroa. Kohteen hallinta luovutettiin 15.1.2020

Osapuolilla on kiistaa asunnon ulko-oven sijoittumisesta ja avautumissuunnasta.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että perustajaosakas maksaa ostajalle hinnanalennusta 3 000 euroa.

Ostajan vaatimukset perusteluineen

Ostaja vaatii perustajaosakkaalta hinnanalennusta 34 650 euroa.

Asunnon ulko-ovi aukeaa porraskäytävään samalle neliömetrin suuruiselle alueelle kuin toisen asunnon ovi sekä taloyhtiön käytössä olevan tilan ovi. Ovien lähekkäisyys aiheuttaa vaaratilanteita. Ovet voivat kiilautua yhteen, mikä voi estää asunnosta poistumisen esimerkiksi hätätilanteessa. Asunnon ovi tulee myös kulumaan ja vahingoittumaan törmäyksistä muihin oviin.

Perustajaosakkaan vastaus perusteluineen

Perustajaosakas kiistää ostajan vaatimukset.

Oven sijainti ei ole virheellinen. Vaikka ovet voivatkin osua toisiinsa ollessaan ääriasennossa samanaikaisesti auki, niiden sijoittelu vastaa tavanomaista rakennustapaa Suomessa.

Ratkaisun perustelut

Asuntokauppalain 4 luvun 14 §:n mukaan asunnossa on virhe, jos:

1) se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun;
2) se ei vastaa niitä säännöksissä tai määräyksissä asetettuja vaatimuksia, jotka rakennuksen oli täytettävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyessä sen käyttöönotettavaksi;
3) sen ominaisuuksista aiheutuu tai voidaan perustellusti olettaa aiheutuvan haittaa terveydelle;
4) rakentamista tai korjausrakentamista ei ole suoritettu hyvän rakentamistavan mukaisesti taikka ammattitaitoisesti ja huolellisesti;
5) rakentamisessa tai korjausrakentamisessa käytetty materiaali, sikäli kuin sen laadusta ei ole erikseen sovittu, ei ole kestävyydeltään tai muilta ominaisuuksiltaan tavanomaisen hyvää laatua; tai
6) asunto ei muuten vastaa sitä, mitä asunnonostajalla yleensä on sellaisen asunnon kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

Luvun 25 §:n mukaan jollei virheen oikaisu tule kysymykseen tai jollei oikaisua suoriteta tai jos on painavia syitä olettaa, ettei tällaista oikaisua tulla suorittamaan 24 §:ssä edellytetyssä ajassa, ostaja saa vaatia virhettä vastaavaa tai muuten virheeseen nähden määrältään kohtuullista hinnanalennusta.

Kuluttajariitalautakunta arvioi tapausta seuraavasti.

Tapaustietojen perusteella kohde on sinällään toteutettu rakennusmääräysten mukaisesti. Pelkästään tämä seikka ei kuitenkaan tarkoita, että asunnossa ei voisi olla asuntokauppalain mukaista virhettä.

Asiassa on riidatonta, että ostajan asunnon ovi voi osua viereisen asunnon tai taloyhtiön tilan oveen, jos ovia avataan yhtä aikaa. Lautakunnalle on esitetty valokuvia, joiden perusteella ostajan asunnon ovi on hyvin lähellä kahta muuta saman käytävän päähän sijoitettua ovea. Valokuvan perusteella ovet osuvat toisiinsa jo niiden ollessa yhtä aikaa osittain auki.

Lautakunta pitää tällaista toteutusta asumista haittaavana ja yllätyksellisenä. Ostajalle ennen kaupantekoa esitetyissä asiakirjoista ei ole riittävän selvästi tuotu esiin, että ostajan asunnon ovi voi osua asiassa selvitetyllä tavalla porraskäytävän kahteen muuhun oveen. Lautakunta katsoo kysymyksen olevan seikasta, josta perustajaosakkaan olisi pitänyt nimenomaisesti kertoa ostajalle. Pelkkä pohjapiirros ei tällaisessa tapauksessa riitä. Lautakunta katsoo, että asunto ei ole vastannut sitä, mitä ostajalla on ollut perusteltua aihetta olettaa, joten siinä on virhe. Ostajalla on virheen vuoksi oikeus hinnanalennukseen, jonka määräksi lautakunta harkitsee kauppahinta ja oven epätarkoituksenmukaisesta sijoittamisesta aiheutuva haitta huomioon ottaen 3 000 euroa.

Päätös oli yksimielinen.

Julkaistu 10.4.2024