Sähköverkkopalvelun lukuisat lyhyet keskeytykset

Asiaselostus

Kuluttajalla on elinkeinonharjoittajan kanssa verkkopalvelusopimus koskien sähkönkäyttöpaikkaa. Kuluttajan ilmoituksen mukaan sähkönkäyttöpaikassa on ollut jatkuvasti lyhytkestoisia sähkökatkoksia. Asiassa on kysymys siitä, onko sähköverkkopalvelussa virhe.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että elinkeinonharjoittaja maksaa kuluttajalle hinnanalennuksena kahta viikkoa vastaavat osuudet vuotuisista siirtopalvelumaksuista vuosilta 2018 ja 2019.

Hakijan vaatimukset perusteluineen

Kuluttaja vaatii, että sähkönsiirron maksuista hyvitetään 25 prosenttia vuosilta 2018 ja 2019. Summa perustuu sähkönsiirron keskeytyksen vakiokorvauksiin ja vastaa määrältään 24 - 72 tunnin pituisen keskeytyksen perusteella maksettavaa vakiokorvausta.

Kuluttaja toteaa olleensa elinkeinonharjoittajaan ensimmäisen kerran yhteydessä jo vuonna 2018 johtuen lukuisista lyhytkestoisista sähkökatkoksista. Tuolloin hän ei saanut juuri mitään kommenttia asiaan. Helmikuussa 2019 kuluttaja oli jälleen elinkeinonharjoittajaan yhteydessä, koska tilanne paheni huomattavasti. Sähkönjakelun keskeytyksiä oli ollut jo aikaisemmin ja niitä on edelleen. Vuonna 2019 katkoksia oli 57 kappaletta ja vuoden 2020 alussa kuusi kappaletta.

Esimerkkinä reklamaatiossaan verkkopalveluyhtiölle kuluttaja käytti ajanjaksoa 28.1. - 3.2.2019, jolloin oli 20 sähkökatkosta. Tämän jälkeen sähkökatkoja on ollut esimerkiksi 7.2.2019 2 kpl, 8.2.2019 8 kpl, 29.3.2019 1 kpl, 9.4.2019 2 kpl ja 10.4.2019 2 kpl. Sinä aikana, kun kuluttajan perhe on asunut kyseessä olevassa osoitteessa, on sähkökatkoksia ollut noin 80–90 kappaletta, eli noin 40–50 katkosta vuositasolla. Kodinkoneet rikkoutuvat normaalia käyttöikäänsä nopeammin. Käynnistettäessä sähkökatkon jälkeen laitteet antavat pienen sähköiskun.

Sääolosuhteet vaikuttavat sähkönjakeluun. Se, että linjastoalue on huonosti hoidettu, ei ole riippuvaista sääolosuhteista. Elinkeinonharjoittajan puolelta ei ole tehty mitään tiedossa olevien vikoja aiheuttavien kohtien korjaamiseksi.

Kuluttaja pyytää lautakuntaa huomioimaan, että keskeytykset jatkuvat edelleen.

Elinkeinonharjoittajan vastaus perusteluineen

Elinkeinonharjoittaja kiistää kuluttajan vaatimukset.

Sähkön jakeluverkko on aina altis luonnonilmiöille sekä muille sähkökatkoja aiheuttaville tekijöille. Tällaisia saattavat olla esimerkiksi sään ääri-ilmiöt kuten kova tuuli, ukkonen tai lumisade sekä laiterikot, linjalle kaatuvat puut tai puista irronneet oksat. Myös linnut ja pieneläimet saattavat aiheuttaa vikaa jakeluverkkoon. Sähkökatkoja aiheuttavia vikoja voidaan vähentää verkoston automatiikalla. Näin vältytään pidemmiltä sähkökatkoilta. Vian sattuessa automatiikka tekee niin sanotun jälleenkytkennän, jolloin sähköt katkeavat ja kytkeytyvät uudelleen päälle. Täten sähkökatkon kesto kyetään minimoimaan kestoltaan alle sekunnista muutamaan minuuttiin. Sähköverkkoon kytkettyjen laitteiden tulee kestää jälleenkytkennät ja normaalit sähkökatkot. Sähkökatkot ja/tai jälleenkytkennät eivät aiheuta ylijännitettä. Jännitteen taso käy nollassa, ja palaa sen jälkeen vaihekohtaiseen 230 volttiin (±10 %). Pidemmissä keskeytyksissä puolestaan sähkökatkon pituutta ja laajuutta vähennetään verkkoon asennettujen kauko-ohjattavien laitteiden avulla. Kauko-ohjauksen avulla vika-aluetta voidaan rajata ja palauttaa sähköt mahdollisimman monelle asiakkaalle. Muille asiakkaille sähköt voidaan palauttaa, kun vika on sähköasentajan toimesta korjattu. Täysin häiriötön sähkönjakelu ja laadultaan täydellinen jännite eivät ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollisia saavuttaa. Sähköntuotanto, -jakeluverkko, asiakkaan oma verkko ja verkkoon kytketyt laitteet tuovat sähkön laatuun omat rajoituksensa ja häiriönsä.

Koko sähkönkäyttöpaikan alueella, johon valitus liittyy, oli erityisesti tammikuun 2019 alusta lähtien (Aapeli-myrsky) kovan tuulen kaatamien puiden ja erittäin runsaan lumentulon aiheuttamia sähkökatkoja. Tuuli ja lumi katkoivat ja taivuttivat yksityisomistuksessa olevista metsistä satoja puita keskijännitejohdolle. Puiden ja lumen poisto aiheuttivat myös lyhyitä sekä pidempiä sähkökatkoja, ja tilanne jatkui myös lumen tulon loputtua, kun vaurioituneet puut kaatuivat tai niitä poistettiin sähkölinjan päältä. Lyhyet katkot ovat myös suojaustoiminnan seuraus. Sähkökatkot ovat joko seurausta jälleenkytkennästä tai siitä, että sähköverkkoon tullut vika (esimerkiksi verkon päälle kaatuneesta puusta aiheutunut vika) on aiheuttanut kyseisen verkon osan irrottamisen muusta verkosta. Näin sähkökatkoajat saadaan kokonaisuudessaan huomattavasti lyhyemmiksi.

Elinkeinonharjoittaja katsoo, ettei verkkopalvelussa ole ollut verkkopalveluehtojen (VPE 2014 ja VPE 2019) tarkoittamaa virhettä. Vaikka verkkopalvelussa olisikin ollut virhe, ei elinkeinonharjoittaja tästä huolimatta olisi velvollinen maksamaan vahingonkorvausta käyttöhyödyn menetyksestä, sillä aiheutunut käyttöhyödyn menetys on välillistä vahinkoa, eikä asiassa ole edes väitetty elinkeinonharjoittajan toimineen huolimattomasti, mikä on Energiaviraston vahvistamien VPE-ehtojen mukainen edellytys välillisen vahingon korvaamiselle. Käyttöhyödyn menetystä eli sitä, että sähköä ei sähkökatkosta huolimatta ole käytettävissä, pidetään VPE2014 ehtojen 12.5.2. kohdan mukaan välillisenä vahinkona.

Vaikka verkkopalvelussa olisikin virhe, on kuluttajan vaatima korvaus määrältään ylimitoitettu ja vailla perustetta. Vahingonkorvausta vaativan osapuolen tulee näyttää toteen paitsi hänelle aiheutunut vahinko, myös aiheutuneen vahingon määrä. Kuluttaja ei ole edes pyrkinyt osoittamaan mitään hänelle aiheutunutta vahinkoa tai sen määrää lukuun ottamatta ylimalkaisia väitteitä laitteiden käyttöiän lyhenemisestä sekä käyttöhyödyn menetyksestä. Kuluttajalle on maksettu vakiokorvaus 8.2.2019 tapahtuneesta sähkökatkosta.

Ratkaisun perustelut

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Sähkömarkkinalain 97 §:n mukaan sähkönjakelussa ja muussa verkkopalvelussa sekä sähköntoimituksessa on virhe muun muassa silloin, jos sähkön laatu tai toimitustapa ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Jollei toisin ole sovittu, sähkönjakelussa ja muussa verkkopalvelussa sekä sähköntoimituksessa on virhe, jos sähkö ei laadultaan vastaa Suomessa noudatettavia standardeja taikka jos sähkönjakelu tai sähköntoimitus on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt eikä keskeytystä voida pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä.

Sähkömarkkinalain 98 §:n mukaan loppukäyttäjällä on oikeus virheen perusteella virhettä vastaavaan hinnanalennukseen. Jos virhe perustuu sähkönjakelun keskeytykseen, hinnanalennuksen määrä on vähintään kahta viikkoa vastaava osuus vuotuisesta siirtopalvelumaksusta.

Virhettä ja sen seuraamuksia koskevat säännöt sisältyvät myös kuluttajan ja elinkeinoharjoittajan välisessä sopimuksissa sovellettaviin yleisiin verkkopalveluehtoihin (VPE 2014, ehtojen kohdat 10 –12 ja VPE 2019, ehtojen kohdat 11–14). Ehtojen (VPE 2014, kohta 10.5 ja VPE 2019, kohta 11.5) mukaan toimitustapaa arvioitaessa on otettava huomioon, että verkkopalvelulta ei voida edellyttää keskeytyksettömyyttä. Sähköverkko on alttiina erilaisille keskeytyksiä aiheuttaville luonnon- ja muille ilmiöille. Jollei toisin ole sovittu, verkkopalvelussa on virhe, jos verkkopalvelu on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt eikä keskeytymistä (sähkökatkosta) voida pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä. Verkkopalvelun keskeytymisestä johtuvaa virheellisyyttä arvioidaan kokonaisuutena.

Virheellisyyden arviointi

Asiassa on kysymys siitä, onko sähköverkkopalvelussa virhe sen perusteella, että sähkönjakelussa on ollut lukuisia lyhyitä keskeytyksiä. Mikäli sähkön toimitustavan todetaan olleen virheellinen, kuluttajalla on sähkömarkkinalain 98 §:n mukaisesti oikeus hinnanalennukseen. Asiassa ei ole kysymys kuluttajalle aiheutuneen välillisen vahingon korvaamisesta eikä myöskään kuluttajan oikeudesta sähkömarkkinalain mukaiseen vakiokorvaukseen pitkäkestoisen verkkopalvelun keskeytymisen vuoksi.

Sähkömarkkinalain esitöiden (HE 20/2013, 97 §:n yksityiskohtaiset perustelut) mukaan sähkönjakelun tai -toimituksen keskeytykset voivat johtua monista erilaisista syistä. Sähkönjakelulta ei voida edellyttää keskeytyksettömyyttä. Sähköverkko on aina alttiina erilaisille keskeytyksiä aiheuttaville luonnon- ja muille ilmiöille. Tästä syystä sähkönjakelussa ei voida katsoa olevan sellaista virhettä, josta aiheutuisi seuraamuksia, jos sähkönjakelu keskeytyy lyhyeksi aikaa eikä tämä ole usein toistuvaa. Sähkömarkkinalain esitöissä todetaan, että sähkönjakelussa esiintyy lyhytaikaisia keskeytyksiä, jotka aiheutuvat siitä, että teknisin apuvälinein pyritään estämään suurempia häiriöitä. Jos esimerkiksi ilmajohdolle pudonnut oksa aiheuttaa oikosulun, verkonhaltijan ohjausjärjestelmä tekee tulipalon ja hengenvaaran välttämiseksi kyseisen verkon osan jännitteettömäksi. Tekniset apuvälineet, kuten pikajälleenkytkentä tai aikajälleenkytkentä, palauttavat jännitteen hetken kuluttua, jolloin asiakkaat saavat taas sähköä. Pikajälleenkytkentäautomatikkaa käytettäessä selviää jo sekunnin murto-osan kuluttua keskeytyksen alkamisesta, onko oikosulku poistunut, joten asiakas ei välttämättä edes huomaa keskeytystä ollenkaan. Myös laajoissa korjaustöissä voidaan vikaa selvitettäessä ja korjatessa joutua katkaisemaan ja kytkemään uudelleen vian piirissä olevien asiakkaiden sähkön saanti useitakin kertoja. Edellä mainituissa tilanteissa ei kuitenkaan ole kyseessä laissa tarkoitettu virhe.

Kuluttajariitalautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan kuluttajan sähkönkäyttöpaikassa esiintyneet lyhyet sähkökatkokset ovat olleet sähköverkon suojaustoiminnan seurausta. Kyse on ollut joko jälleenkytkennöistä, joissa vian sattuessa sähköt katkeavat ja kytkeytyvät takaisin päälle, tai verkon vika-alueen kytkemisestä pois päältä kauko-ohjauksella, jolloin sähköt palautuvat, kun vika on korjattu. Kuluttajan sähkönkäyttöpaikan alueella on elinkeinonharjoittajan selvityksen mukaan erityisesti tammikuun alusta 2019 alkaen Aapeli-myrskyn jälkeen ollut paljon runsaaseen lumentuloon ja kaatuneisiin puihin liittyneitä katkoksia.

Lautakunta toteaa, ettei niin sanottuja jälleenkytkentöjä voida sähkömarkkinalain esitöiden valossa pitää lähtökohtaisesti verkkopalvelun virheenä, koska ne ovat suojaustoimenpide, joilla estetään pidempiä keskeytyksiä. Toisaalta kuluttajalla on perusteltua aihetta olettaa, että sähköntoimitus ei ainakaan selvästi poikkea tavanomaisesta. Jälleenkytkennät voivatkin muodostaa verkkopalvelun virheen, jos niitä on poikkeuksellisen paljon.

Kuluttajan ilmoituksen mukaan, jota ei ole kiistetty, sähkökatkoksia on hänen käyttöpaikallaan ollut vuodessa 40–50 kappaletta. Lautakunta pitää lyhyiden keskeytysten määrää poikkeuksellisen suurena, kun sitä verrataan keskeytysten määrästä käytettävissä oleviin tietoihin. Energiateollisuus ry:n keskeytystilaston mukaan vikakeskeytysten määrä asiakkaalla asemakaava-alueen ulkopuolella oli 24,24 kappaletta vuonna 2019 ja 25,95 kappaletta vuonna 2018. Kahtena edellisenä vuonna keskeytyksiä asemakaava-alueen ulkopuolella oli käyttöpaikkaa kohden 13,62 ja 12,13. (Energiateollisuus Keskeytystilastot, Keskeytysten lukumäärä asiakkaalla vuodessa kpl/a).

Asiassa on jäänyt jossain määrin epäselväksi, kauanko usein toistuvat lyhyet katkokset sähköntoimituksessa ovat kestäneet. Joka tapauksessa lyhyiden keskeytysten määrä on tässä tapauksessa ollut niin suuri, että kyse on virheestä sähköverkkopalvelussa. Virheen perusteella kuluttajalla on oikeus hinnanalennukseen. Kun virhe perustuu sähkönjakelun keskeytykseen, hinnanalennuksen määrä sähkömarkkinalain 98 §:n nojalla vähintään kahta viikkoa vastaava osuus vuotuisesta siirtopalvelumaksusta. Lautakunta arvioi virhettä vastaavan hinnanalennuksen määräksi tässä tapauksessa kahta viikkoa vastaavat osuudet vuotuisista siirtopalvelumaksuista vuosilta 2018 ja 2019, joihin kuluttajan vaatimus kohdistuu.

Päätös oli yksimielinen.