Oikeus hyvitykseen kausilipun hinnasta laskettelukeskuksen sulkeuduttua koronan takia ennenaikaisesti

Asiaselostus

Kuluttaja osti 4.10.2019 elinkeinonharjoittajan myymän kausikortin, jonka piti olla voimassa 4.10.2019–10.5.2020. Laskettelukeskus sulkeutui koronapandemian vuoksi 23.3.2020. Tapauksessa on kiistaa siitä, onko ratkaisupyynnön hakija oikeutettu hyvitykseen käyttämättä jääneen laskettelukauden vuoksi.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että elinkeinonharjoittaja maksaa kuluttajalle 90,80 euroa.

Hakijan vaatimukset perusteluineen

Ratkaisupyynnön hakija vaatii 90,80 euron suuruista hyvitystä. Hakija on perustellut vaatimuksiaan pääpiirteissään seuraavasti.

Hakija vaatii hyvitystä elinkeinonharjoittajan laskettelurinteen kausilipusta, kauden päätyttyä luvattua aikaisemmin. Laskettelukeskus sulki rinteensä jo 23.3. Kausilippuja ostaessa luvattiin rinnekauden kestävän 10.5. saakka. Hakija osti siis kausilipun, joka on voimassa 4.10.2019 - 10.5.2020. Hakija vaatii 90,80 euroa hyvitystä 48 päivää ennen luvattua päättyneestä rinnekaudesta. Hakijalle käy myös samansuuruinen hyvitys seuraavan kauden kausilipusta, jos se on laskettelukeskukselle parempi vaihtoehto.

Laskettelukeskus olisi halutessaan voinut pitää keskuksen auki kausilippulaisille ja turvavälien noudattaminenkin olisi onnistunut tällöin. Tietysti keskuksen pitäminen auki vain kausikorttilaisille ei olisi ollut kannattavaa liiketoimintaa. Mikään virallinen taho ei pakottanut sulkemaan keskusta, joten tähän ei voida soveltaa shky:n säännöissä olevaa pykälää 6.7.2.

Elinkeinonharjoittajan vastaus perusteluineen

Elinkeinonharjoittaja kiistää hakijan vaatimuksen. Elinkeinonharjoittaja on perustellut kiistämistään pääpiirteissään seuraavasti.

1) Hiihtokeskus on jouduttu sulkemaan COVID-19-pandemian seurauksena, joten kyseessä on ollut elinkeinonharjoittajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva seikka eikä hiihtokeskusta ole voitu pakottavassa force majeure -tilanteessa pitää enää avoinna.

2) Hakijan on ehtinyt käyttää kausilippuaan hiihtokauden 2019–2020 aikana niin merkittävissä määrin (22 päivänä), että hakijan on katsottava saaneen kausilipulle täyden vastineen.

Peruste 1: Hiihtokeskus on jouduttu sulkemaan COVID-19-pandemian seurauksena.

Hiihtokeskus avattiin 3.10.2019 ja kausi päättyi 23.3.2020 eli hiihtokausi kesti yli 5,5 kuukautta. Näin ollen elinkeinonharjoittajan asiakkailla oli aikaa laskea päiviä runsaasti yli kausikortin päiväkohtaisen arvomäärän.

Hiihtokeskus jouduttiin sulkemaan pandemian leviämisen hillitsemiseksi noin 1,5 kuukautta suunniteltua aikaisemmin. Joka tapauksessa loppukauden pituus olisi ollut alle 1/3 koko hiihtokauden pituudesta.

Elinkeinonharjoittajan hissilippuihin sovelletaan Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n sopimusehtoja, jonka kohdan 6.7.2 perusteella oikeutta hyvitykseen ei ole, jos käyttötauko johtuu henkilökunnasta riippumattomista syistä kuten sähkökatkos, liian voimakas tuuli, liian kova pakkanen, sumu tai muu edellä mainittuihin syihin verrattava tilanne, joka ei lipun myyntihetkellä ollut osapuolten tiedossa tai jonka seurausta henkilökunta ei ole voinut välttää.

Elinkeinonharjoittaja joutui sulkemaan hiihtokeskuksen sen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevan seikan vuoksi, eikä sillä ollut tuossa tilanteessa muuta vaihtoehtoa. Vaikka sulkemispäätös tehtiin vapaaehtoisesti, on todennäköistä, että viranomaiset olisivat määränneet hiihtokeskukset suljettaviksi, jos sulkemispäätöksiä ei olisi tehty.

Hiihtokeskus pysyi auki niin pitkään kuin se pandemiatilanteessa oli mahdollista. Esimerkiksi Uudenmaan rajat suljettiin vapaa-ajan liikenteeltä 28.3.2020 eli saman viikon aikana.

Selvyyden vuoksi todettakoon, että maailmanlaajuisesti kaikkien eri maiden hiihtokeskukset suljettiin pandemian leviämisen hillitsemiseksi suunniteltua aikaisemmin, valtaosa ennen kyseisen hiihtokeskuksen sulkemista 23.3.2020.

Hiihtokeskuksen kotisivuilla todetaan, että "haluamme olla vastuullisen matkailun esimerkki myös muille matkailuyrittäjille sekä paikallisesti että valtakunnallisesti". Vastuullisuuteen kuului, että pandemian etenemisen hillitsemiseksi Suomessa ja maailmalla sekä suojellakseen asiakkaitaan ja työntekijöitään, hiihtokeskus oli suljettava kesken kauden, vaikka sulkemisesta aiheutui merkittävät taloudelliset tappiot yritykselle.

Peruste 2: Hakijan ostamaa kausilippua on ehditty käyttää hiihtokauden 2019–2020 aikana niin merkittävissä määrin, että hakijan on katsottava saaneen kausilipulle täyden vastineen.

Hakijan kausikortti on ollut hyvin tehokkaassa käytössä, minkä ski data -järjestelmän tiedot osoittavat. Hakija on käyttänyt kausilippua 4.10.2019–14.3.2020 yhteensä 22 päivänä. Hakija on maksanut kausilipusta 416 euroa. Aikuisen päivälipun hinta on 46,50 euroa. Käytännössä kausilippu siis hyödyttää siinä vaiheessa, kun päivälippuja tulee ostettua vähintään yhdeksän. Jos hakija olisi ostanut jokaiselle hissilipulla käytetylle päivälle päivälipun, olisi hissilipuille tullut hintaa yhteensä 1 023 euroa (22 päivää x 46,50 €). Kolmen tunnin hissilippu maksaa 39 euroa ja vaikka hakija olisi ostanut 22 päivälle sellaisen, ylittäisi yksittäisten hissilippujen yhteishinta 858 euroa hakijan maksaman kausilipun hinnan yli kahdenkertaisesti.

Toisella tavalla laskettuna, hakijan maksettua kausilipusta 416 euroa ja käytettyään sitä 22 päivänä, yhden käytetyn hiihtopäivän hinnaksi on tullut 18,91 euroa.

Ratkaisun perustelut

Tapauksessa ratkaisupyynnön hakija oli hankkinut kausilipun, jonka oli määrä olla voimassa 4.10.2019 - 10.5.2020. Laskettelukeskus sulkeutui koronapandemian vuoksi 23.3.2020, eikä kausilipulla siten päässyt sovitusta huolimatta laskettelemaan kauden loppuun saakka. Ratkaisupyynnön hakija on vaatinut 90,80 euron hyvitystä 48 päivän osalta. Yhteensä hakija maksoi kausilipusta 416 euroa.

Maailman terveysjärjestö WHO julisti 11.3.2020 koronaviruksen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Suomen hallitus päätti 12.3.2020 suosittaa kaikkien yli 500 hengen yleisötilaisuudet perumista toukokuun loppuun saakka. Edellä mainitut suositukset ovat vaikuttaneet merkittävästi useiden elinkeinonharjoittajien mahdollisuuksiin täyttää sopimusvelvoitteensa. Lautakunta katsoo, että elinkeinonharjoittajan sopimusvelvoitteen täyttäminen on tapauksessa estynyt ylivoimaisena syynä pidettävän seikan vuoksi.

Tapauksessa elinkeinonharjoittaja ei ole voinut täyttää sopimusta ja tarjota kuluttajalle sovittua sekä maksettua palvelua. Lautakunta toteaa, että kuluttajalla on oikeus saada palvelusta maksamansa hinta kokonaisuudessaan takaisin, jos elinkeinonharjoittaja ei täytä tai ei voi täyttää omaa suoritusvelvollisuuttaan ja tarjota kuluttajalle sovittua palvelua. Sama pätee myös silloin, kun sopimussuoritus estyy ylivoimaisena syynä pidettävän seikan vuoksi. Kokonaan toinen asia on, että sopijapuoli voi tällöin vapautua vahingonkorvausvelvollisuudestaan, joka normaalisti seuraisi sopimuksen suorittamatta jättämisestä syntyneistä vahingoista. Riski siitä, että elinkeinonharjoittaja ei voi jostain syystä täyttää suoritustaan, on yksin elinkeinonharjoittajalla, jollei muuta ole sovittu.

Elinkeinonharjoittajan mukaan hakija ei ole oikeutettu hyvitykseen yhtiön soveltamien sopimusehtojen (Hiihtokeskuspalveluja koskevat yleiset sopimusehdot EU-kansalaisille, päivitetty 18.10.2019) kohdan 6.7.2 nojalla. Ehtokohdan mukaan, oikeutta hyvitykseen ei ole, jos käyttötauko johtuu henkilökunnasta riippumattomista syistä kuten sähkökatkos, liian voimakas tuuli, liian kova pakkanen, sumu tai muu edellä mainittuihin syihin verrattava tilanne, joka ei lipun myyntihetkellä ollut osapuolten tiedossa tai jonka seurausta henkilökunta ei ole voinut välttää.

Ehtokohdan on katsottava viittaavaan sellaiseen käyttötaukoon, joka on seurausta epäedullisiin sääolosuhteisiin tai sähkökatkokseen rinnastuvista seikoista. Lautakunta katsoo, että laskettelukeskuksen pitkäksi ajaksi kokonaan sulkevassa tartuntatautipandemiassa ei ole kyse olosuhteiden keston, ennakoitavuuden tai muiden seikkojen osalta sääolosuhteisiin taikka sähkökatkokseen verrattavasta tilanteesta. Sen vuoksi lautakunta katsoo, että elinkeinonharjoittajan viittaama sopimusehtojen kohta ei sovellu tapauksessa kyseessä oleviin olosuhteisiin eikä hakijan oikeutta hyvitykseen ole rajoitettu ehtokohdan perusteella.

Yksilöimättä mitään tiettyä sopimusehtojen kohtaa, elinkeinonharjoittaja on edellä mainitun lisäksi katsonut, että hakija ei ole oikeutettu hyvitykseen, koska käyttämättä jääneen loppukauden pituus olisi ollut vähemmän kuin kolmasosa koko hiihtokauden pituudesta.

Sopimusehtojen kohdan 6.9 mukaan hiihtokeskuksella on oikeus määritellä mitä rinteitä ja alueita on auki. Mikäli hiihtokeskuksessa ei kohdassa 6.7. mainituista syistä ole käytössä riittävää määrää muita hissejä ja laskettelurinteitä ja muita palvelualueita, on lipun haltija oikeutettu hyvitykseen, jos käyttötauko on pidempi kuin yksi kolmasosa (1/3) lipun voimassaoloajasta.

Sopimusehtojen kohdan 6.10 mukaan hiihtokeskus ei ole velvollinen muuhun kuin edellä mainittuun hyvitykseen osittaisen tai koko keskuksen käyttökeskeytyksen aiheuttamasta haitasta tai kustannuksista, ellei käyttökeskeytys ole aiheutunut hiihtokeskuksen huolimattomasta toiminnasta.

Lautakunta toteaa, että osapuolet ovat lähtökohtaisesti sidottuja solmimiinsa sopimuksiin. Sopimusehtojen soveltaminen ei kuitenkaan saa johtaa kohtuuttomuuteen. Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 pykälän 1 momentin mukaan, jos sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Koko laskettelukeskuksen sulkeutuessa kuluttaja on tapauksessa oikeutettu sopimusehtojen perusteella hyvitykseen ainoastaan silloin, jos keskus sulkeutuu sähkökatkoksen, liian voimakkaan tuulen, liian kovan pakkasen, sumun tai muun niihin rinnastuvan seikan vuoksi. Tämän lisäksi käyttötauon on oltava pidempi kuin kolmannes lipun voimassaoloajasta. Koska laskettelukeskuksen sulkemiseen johtaneet olosuhteet eivät edellä esitetyn mukaisesti rinnastu sopimusehdoissa lueteltuihin tilanteisiin, ei asiassa ole oikeutta hyvitykseen sopimusehtojen perusteella. Lautakunta katsoo, että sopimusehtoja on näiltä osin pidettävä tapauksessa kohtuuttomina ja niitä tulee sovitella.

Lautakunta toteaa, että käyttämättä jääneen laskettelukauden arvo on tapauksessa laskettavissa kausilipun hinnan (416 euroa) ja kauden keston (4.10.2019 - 10.5.2020) perusteella. Yhden päivän osuus kausilipun hinnasta on noin 1,89 euroa. Sovitusta laskettelukaudesta on tapauksessa jäänyt käyttämättä 48 päivää. Lautakunta suosittaa, että elinkeinoharjoittaja palauttaa ratkaisupyynnön hakijalle 90,80 euroa, joka vastaa 48 päivän osuutta koko laskettelukaudesta maksetusta määrästä.

Päätös oli yksimielinen.