Myyjän vastuu uuden auton toimituksen viivästymisestä ja kuluttajan oikeus vahingonkorvaukseen

Asiaselostus

Kuluttaja tilasi 28.4.2022 myyjäliikkeeltä uuden Hyundai Ioniq 5 -henkilöauton 53 450 eurolla (sis. lisävarusteet, tarvikkeet ja toimituskulut). Auton arvioitu toimitusaika oli 15.2.2023.

Auton toimitus viivästyi, ja kuluttaja sai auton lopulta 30.8.2023. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, vastaako myyjä toimituksen viivästymisestä ja mikäli kyllä, onko kuluttajalla oikeus vaatimiinsa korvauksiin.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että myyjä maksaa kuluttajalle 1 096,22 euroa.

Ostajan vaatimukset perusteluineen

Kuluttaja vaatii myyjältä yhteensä 1 096,22 euron korvausta. Määrä koostuu polttoainekuluista, joiden kuluttaja katsoo ylittävän ne kustannukset, jotka kuluttajalle olisi auton käyttövoimasta uuden auton osalta aiheutunut, yhteensä 1 031,22 euroa, sekä väliaikaisauton katsastuksesta aiheutuneista kuluista 65 euroa.

Polttoainekulujen osalta kuluttaja on esittänyt yksityiskohtaisen laskelman, joka perustuu
15 000 kilometrin vuotuiseen ajomäärään, kahdeksan litran polttoaineenkulutukseen, polttoaineen kahden euron litrahintaan, 15 kilowattitunnin sähkönkulutukseen ja sähkön 15 sentin kilowattituntihintaan. Kuukausittaiseksi vahingoksi kuluttaja on mainituin perustein esittänyt 171,87 euroa. Suhteessa kuuden ja puolen kuukauden viivästykseen kuluttajan kokonaisvaatimus tältä osin on 1 031,22 euroa.

Asian kirjeenvaihdon kuluessa kuluttaja on esittänyt näyttöä vaatimiensa polttoainekustannusten osalta toimittamalla polttoainekustannuksia koskevia tiliotteita sekä muuta selvitystä. Kuluttajan laskelman mukaan hänelle on aiheutunut 531,29 euron suuruinen vahinko auton tankkaamisesta. Lisäksi kuluttaja kertoo, että määrässä ei ole huomioitu käteisellä lähipiirille maksettuja bensarahoja peräkoukullisen auton lainoista, joiden kuluttaja katsoo kattavan loput vaatimuksestaan.

Katsastuskuluista vaatimansa osalta kuluttaja on esittänyt, että tilatun auton alkuperäisen toimitusajan puitteissa väliaikaista autoa ei olisi tarvinnut katsastaa. Toimituksen viivästyessä kuluttaja kertoo joutuneensa pitämään autoa suunniteltua pidempään, jolloin myös katsastusaika tuli vastaan, ja auto katsastettiin 3.5.2023. Uudessa autossa katsastuksia ei olisi tarvinnut tehdä, joten kuluttaja katsoo tämän kustannuksen olevan viivästyksestä johtuva vahinko.

Vaatimuksiaan kuluttaja perustelee tarkemmin seuraavasti.

Myyjän vetoamat viivästyksen syyt ovat olleet jo kaupanteon hetkellä tiedossa useamman kuukauden tai vuoden ajan. Kuluttaja katsoo, että kyse ei ole myyjän asiassa vetoamin tavoin laissa tarkoitetuista ylivoimaisista esteistä, joita ei olisi ollut mahdollista myyjän/tavarantoimittajan ennakoida. Kuluttaja katsoo, että sen lisäksi, että komponenttipula, Ukrainan sota sekä pandemia olivat tiedossa jo tilauksen tekohetkellä, on huomioitava, että toimituspäivää lykättiin kahdesti: ensin 2.11.2022 ja edelleen 13.3.2023. Ensimmäisen kohdalla pandemian alkamisesta oli kulunut jo lähes kolme vuotta ja Ukrainan sodan alkamisestakin melkein vuosi. Kuluttaja katsoo, että se, että näiden vaikutus on arvioitu väärin, ei ole lain tarkoittama ylivoimainen este tai tapahtuma. Myyjältä on myös kysytty tarkennuksia siitä, mitkä ovat olleet ne ylivoimaiset esteet, jotka ovat tulleet heidän tietoonsa vasta kaupanteon jälkeen. Näitä tietoja ei pyynnöistä huolimatta kuluttajan mukaan suostuttu tarkentamaan.

Kuluttaja kertoo toisen myöhästymisen yhteydessä myös ilmoitetun yhtenä syynä, että ”autoja on yksinkertaisesti myyty enemmän mitä tehtaan tuotannosta saadaan läpi, ja suomeen varattu kapasiteetti on ylitetty”. Tämä ei kuluttajan näkemyksen mukaan ole lain tarkoittama ylivoimainen este, vaan maahantuojan/tavarantoimittajan kapasiteetin- tai prosessinhallintaongelma. Kuluttaja katsoo, että jos Suomeen varattu kapasiteetti on ylitetty jo tilaushetkellä 28.4.2022, tämä olisi pitänyt ottaa huomioon jo alkuperäisessä toimitusajassa. Samoin kuluttaja kiinnittää huomiota siihen, että auton ostohetkellä käynnissä oli myyjän nollakorkokampanja, jonka voidaan olettaa vaikuttaneen myyntimääriin. Jos tähän ei ollut etäkäteen varauduttu, kuluttaja katsoo, että kyse on myyjän huolimattomuudesta.

Kuluttaja kertoo elokuussa 2022 ilmenneen julkisista lähteistä, että Hyundailla on ollut laatuhaasteita komponenttitoimittajansa kanssa, minkä myötä ovat vetäneet takaisin useamman kuukauden erän siruja valmistusvirheiden vuoksi. Tällä voidaan perustellusti olettaa olleen vaikutusta heidän maailmanlaajuiseen toimituskapasiteettiinsa, mutta koska tässä kyse valmistajan omasta toimitusketjusta ja laadunvalvonnan puutteista, ei tätä voida pitää odottamattomana ylivoimaisena esteenä, johon ei olisi voitu vaikuttaa tai jota ei olisi voitu ottaa huomioon.

Mainituin perustein kuluttaja katsoo, että asiassa ei ole esitetty kuluttajansuojalain 5 luvun 10 §:n mukaisia syitä, jotka vapauttaisivat myyjän vahingonkorvausvastuusta. Kuluttaja katsoo esitetyn ainoastaan syitä, jotka ovat olleet tiedossa jo sopimuksentekohetkellä tai syitä, jotka eivät ole lain tarkoittamia ylivoimaisia esteitä vaan puutteita maahantuojan tai tavarantoimittajan kapasiteetin- tai laadunvalvonnassa.

Ratkaisupyynnön liitteenä on toimitettu muun muassa auton tilaussopimus, osapuolten välistä kirjeenvaihtoa, kuluttajan ja kuluttajaneuvonnan välistä kirjeenvaihtoa sekä tositteita kuluttajalle syntyneistä kustannuksista.

Myyjän vastaus perusteluineen

Myyjä kiistää kuluttajan vaatimuksen seuraavin perustein.

Kuluttajan esittämät vaatimukset koskevat niin kutsuttuja välillisiä vahinkoja. Välillisistä vahingoista myyjäliike vastaa kuluttajansuojalain 5 luvun 10 §:n mukaan vain siinä tapauksessa, että viivästys johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan.

Myyjä kertoo, että toimituksen viivästyminen on johtunut valmistajan tuotannosta tapahtuneista viiveistä. Tuotanto-ongelmien syynä ovat globaalit haasteet erityisesti puolijohteiden ja komponenttien saatavuudessa, Ukrainan sota sekä pandemia. Nämä seikat ovat aiheuttaneet poikkeuksellisia ja yllättäviä seurauksia joka puolella maailmaa.

Valmistajan tuotantovaikeudet ja niiden taustalla olevat syyt ovat myyjäliikkeen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Myyjä katsoo, että ei ole voinut tilaushetkellä tarkkaan arvioida näiden vaikutusta toimitusaikaan. Myyjä katsoo, että on toiminut hankalassa tilanteessa parhaan kykynsä mukaan, pyrkinyt selvittämään viivästyksen kestoa ja informoinut siitä asiakasta.

Myyjä katsoo, ettei ole menetellyt tapauksessa huolimattomasti, minkä vuoksi esitettyjä välillisiä vahinkoja ei korvata. Lisäksi myyjä on huomauttanut, että esitetyt vaatimukset eivät näkemyksensä mukaan ylipäänsä pääosin perustu todellisiin aiheutuneisiin vahinkoihin, vaan varsin karkeisiin arvioihin ja laskelmiin. Jos mahdollista vahinkoa lähdettäisiin arvioimaan, myyjä katsoo, että se tulisi tehdä tarkemmin ja tulisi huomioida muitakin seikkoja, esim. uuden auton arvonalenema, jota vanhassa autossa ei ole tapahtunut.

Lisäksi myyjä on viitannut kuluttajariitalautakunnan 7.9.2023 antamaan ratkaisuun asiassa D/4753/33/2022. Myyjä on katsonut tapauksen olevan hyvin vastaava. Lisäksi myyjä on huomauttanut, että mainitsemassaan asiassa lautakunta ei suosittanut hyvitystä.

Ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko myyjä velvollinen korvaamaan kuluttajalle viivästyksen vuoksi aiheutuneet vahingot. Asiassa on arvioitava ensiksi sitä, onko myyjä osoittanut viivästyksen johtuneen kuluttajansuojalaissa tarkoitetusta ylivoimaisesta esteestä. Mikäli näin ei katsota olevan, asiassa on arvioitava kuluttajalle aiheutuneiden vahinkojen luonnetta ja korvattavuutta sekä korvattavan vahingon määrää.

Viivästyksen syiden arviointi

Kuluttajansuojalain 5 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii myyjän viivästyksen vuoksi, jollei myyjä osoita, että viivästys johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen huomioon kaupantekohetkellä ja jonka seurauksia hän ei myöskään kohtuudella olisi voinut välttää eikä voittaa.

Sanotun lainkohdan 2 momentissa säädetään, että jos viivästys johtuu henkilöstä, jota myyjä on käyttänyt apunaan sopimuksen tai sen osan täyttämisessä, myyjä vapautuu vahingonkorvausvelvollisuudesta vain, mikäli myös mainittu henkilö olisi 1 momentin mukaan vapaa vastuusta. Sama on voimassa, jos viivästys johtuu myyjän tavarantoimittajasta tai muusta aiemmasta myyntiportaasta.

Lautakunnan tiedossa on, että maailmanlaajuinen komponenttipula on kyseessä olevan tilauksen tekemisen aikaan merkittävästi vaikeuttanut ja viivyttänyt autojen valmistamista. Myös tässä tapauksessa lautakunta pitää uskottavana myyjäliikkeen väitettä, että Ukrainan sodasta ja koronapandemiasta johtunut puolijohde- ja komponenttipula on ollut syynä viivästykseen.

Toisaalta lautakunnan tiedossa on, että viivästyksen syyt ovat olleet yleisesti tiedossa kaupantekohetkellä. Tältä osin lautakunta viittaa paitsi koronapandemian ja Ukrainan sodan alkamisajankohtiin myös erityisesti aiemmin antamaansa täysistuntoratkaisuun D/4753/33/2022, joka koski Hyundai-merkkisen auton toimitusvaikeuksia. Viitatussa täysistuntoratkaisussa kuluttaja oli tilannut auton syyskuussa 2021 ja toimitusajaksi oli sovittu tammikuu 2022. Kun saman autovalmistajan toimitus oli viivästynyt tuossa tapauksessa jo ennen kuin nyt käsillä olevassa tapauksessa kuluttaja on tilannut auton, lautakunta pitää selvänä, että este ei ole ollut sellainen, jota myyjän ei voida kohtuudella edellyttää ottaneen kaupantekohetkellä huomioon. Lisäksi lautakunta ottaa asian arvioinnissa huomioon, että myyjä on ilmoittanut kuluttajalle viivästykseen vaikuttaneen myös kyseisten autojen Suomeen varatun kapasiteetin ylittymisen siksi, että autoja oli myyty tehtaan tuotantoon verrattuna enemmän.

Lautakunta katsoo, että myyjä on tiennyt tai tämän olisi pitänyt tietää, että toimitusvaikeudet saattavat jatkua tai tilanne edelleen muuttua. Lautakunta katsoo, että myyjä on olosuhteista tietoisena ottanut riskin siitä, että asiassa saattaa ilmetä toimitusvaikeuksia. Näin ollen lautakunta katsoo, että myyjä ei ole osoittanut viitatussa lainkohdassa tarkoitettua perustetta vahingonkorvausvelvollisuudesta vapautumiselle.

Vahinkojen luonne ja korvattavuus

Kuluttaja on vaatinut korvausta viivästyksen aikana käyttämänsä sijaisauton polttoainekustannuksista siltä osin, kuin ne ovat kuluttajan laskelman mukaan ylittäneet kustannukset, jotka olisivat aiheutuneet uudella, käyttövoimakustannuksiltaan edullisemmalla autolla ajamisesta. Lisäksi kuluttaja on vaatinut korvausta käyttämänsä sijaisauton katsastuksesta aiheutuneista kustannuksista. Myyjä taas on katsonut, että vahinkoja on pidettävä luonteeltaan välillisinä, jolloin niiden korvattavuus edellyttäisi myyjän huolimattomuutta.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 10 §:n 3 momentissa säädetään, että ostajalle aiheutuvan välillisen vahingon myyjä on velvollinen korvaamaan vain, jos viivästys tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan. Välillisenä vahinkona pidetään: 1) tulon menetystä, joka ostajalle aiheutuu sopimusrikkomuksen tai siitä johtuvien toimenpiteiden vuoksi; 2) vahinkoa, joka johtuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta; ja 3) tavaran käyttöhyödyn olennaista menetystä, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muuta siihen rinnastettavaa haittaa, joka on olennainen.

Lautakunta toteaa, että kuluttajansuojalain viitatussa lainkohdassa säädetty välillisten vahinkojen määritelmä on tyhjentävä. Siten muita kuin lainkohdassa eriteltyjä vahinkoja on pidettävä luonteeltaan välittöminä. Lautakunta toteaa, että kuluttajalle aiheutuneiden kustannusten osalta ei ole kyse tulon menetyksestä. Lautakunta katsoo, että kyse ei ole myöskään muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta johtuvista vahingoista. Myöskään sellainen tavaran käyttöhyödyn olennainen menetys, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, ei lautakunnan näkemyksen mukaan ole käsillä, kun aiheutuneet vahingot ovat suoraan taloudellisesti mitattavissa. Edelleen lautakunta katsoo, että vahinkojen osalta ei ole kyse muusta viimeksi mainittuun rinnastettavasta haitasta.

Edellä mainituin perustein lautakunta katsoo, että kuluttajalle tässä tapauksessa syntyneet vahingot ovat luonteeltaan välittömiä. Näin ollen myyjän korvausvelvollisuuden edellytyksenä ei ole myyjän huolimattomuus.

Informatiivisuuden vuoksi lautakunta toteaa joka tapauksessa katsovansa, että kun myyjän katsotaan voineen ottaa viivästyksen syyt huomioon kaupantekohetkellä, kyse on myyjän huolimattomasta toiminnasta siltä osin kuin tämä on sopinut autolle sellaisen toimitusajan, jonka toteutumisesta tämä ei vallitsevassa tilanteessa ole voinut varmistua. Siten myyjä olisi velvollinen korvaamaan vahingot, vaikka niiden olisi katsottu olleen luonteeltaan välillisiä.

Korvattavan vahingon määrä

Kuluttaja on vaatinut myyjältä yhteensä 1 096,22 euron korvausta. Määrästä on sijaisauton katsastuksesta aiheutuneita kuluja 65 euroa ja näiden kulujen osalta lautakunta toteaa, että katsastus on ollut tarpeellinen yksinomaan viivästyksen vuoksi. Kuluttaja on myös toimittanut tositteen katsastuskulusta. Korvauksesta polttoainekustannuksia edustaa 1 031,22 euroa, joista lautakunta toteaa ostajan toimittaneen tositteet 531,29 euron vahingon aiheutumisesta. Määrässä on jo huomioitu kuluttajan laskelman mukainen vähennys siltä osin, kuin kuluttajalle olisi joka tapauksessa aiheutunut käyttövoimakustannuksia uudella autolla ajamisesta. Muilta osin korvaus kuluttajan mukaan muodostuu vetokoukullisen auton käyttöön saamiseksi aiheutuneista kustannuksista. Myyjä ei ole ottanut asiaan tältä osin kantaa.

Siltä osin kuin myyjä on vedonnut asiassa siihen, että vahingon määrää arvioitaessa olisi otettava huomioon myös se, että ilman viivästystä kuluttajan uuden auton arvo olisi alentunut, mitä vanhassa autossa ei ole nyt tapahtunut, lautakunta katsoo asian jäävän vaille merkitystä korvauksen määrää arvioitaessa, sillä viivästys on ainoastaan viivyttänyt sanotun arvonaleneman ilmenemistä, ei poistanut sitä. Lisäksi auton arvonaleneman katsotaan olevan tavaran luonteesta ja ominaisuuksista johtuvaa seurausta, jonka toteutumatta jäämistä ei voida pitää vahingonkorvausoikeudellisesti tarkoitettuna vahinkotapahtumasta hyötymisenä. Arvonalenemalla ei siten katsota olevan merkitystä arvioitaessa kuluttajalle aiheutuneen vahingon korvattavuutta rikastumiskiellon näkökulmasta.

Näillä perusteilla lautakunta suosittaa, että myyjä korvaa kuluttajalle vaaditun määrän kokonaisuudessaan eli 1 096,22 euroa.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Eri mieltä olevan jäsenen lausunto on päätöksen liitteenä.

---

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO

Kuluttajariitalautakunnan I täysistunnossa 11.6.2025 ratkaistussa asiassa D/5234/33/2023:

Lautakunnan enemmistö on lähtenyt siitä, että kuluttajalle aiheutunut vahinko on välitöntä. Enemmistö on katsonut, että myyjällä olisi ollut vaikutusmahdollisuuksia auton toimitusajan viiveeseen, ja että hänellä olisi ollut kohtuulliset edellytykset kaupantekohetkellä välttää kuluttajalle aiheutuvat vahingot (tässä tapauksessa viivästys ja siitä kuluttajan mukaan hänelle aiheutuneet kulut).

Autoteollisuuteen ja sen alihankintaketjuihin iski ennen näkemättömän laaja ja syvä globaali komponenttipula keväällä 2022. Taustalla oli monta yhtäaikaista syytä, mm. koronapandemia, puolijohteita valmistavia tehtaita kohdanneet luonnonmullistukset (tulva ja tulipalo), sekä kaikkein suurimpana yksittäisenä tekijänä Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Komponenttipulan laajuus ja ennen kaikkea sen kesto olivat tekijöitä, joita sen alkaessa keväällä 2022 kukaan ei voinut ennustaa. Este on ollut siis ylivoimainen ja ennalta arvaamaton niin autonvalmistajille, maahantuojille, kuin vähittäiskaupalle. Komponenttipula jatkui ja syveni koko vuoden 2022 ajan.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Kuluttaja oli tilannut auton huhtikuussa 2022. Tällöin auton toimitusajaksi arvioitiin poikkeuksellisen pitkä 10 kuukautta eli myyjä pyrki huomioimaan käsillä ollutta haastavaa tilannetta. Komponenttipulan laajuus ja syvyys alkoivat paljastua autonvalmistajille kevätkesän 2022 aikana, mutta sen pitkä kesto (kevääseen 2023) paljastui luonnollisesti vasta ajan edetessä. Mitään vastaavaa ei ollut aiemmin koettu. Toimituksen viivästys on johtunut myyjän vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta esteestä.

Kuluttajariitalautakunta käsitteli vastaavan komponenttipulasta aiheutuneen uuden auton toimituksen viivästystä koskeneen riidan syksyllä 2023 (diaarinumero D/4753/33/2022, antopäivä 7.9.2023). Lautakunta totesi ratkaisun perusteluissa tuolloin: ”Lautakunnan tiedossa on, että maailmanlaajuinen komponenttipula on kyseessä olevan tilauksen aikaan merkittävästi vaikeuttanut ja viivyttänyt autojen valmistamista. Myös tässä tapauksessa lautakunta pitää uskottavana myyjäliikkeen väitettä, että komponenttipuola on ollut syynä viivästykseen. Lautakunnan arvion mukaan kyse on myyjän ja aiemman myyntiportaan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevasta esteestä, jota ei todennäköisesti ole voitu kohtuudella ottaa huomion sopimusta tehtäessä, ja jonka keston arvioiminen, välttäminen ja voittaminen on ollut vaikeaa tai mahdotonta.”

Edellä todetun nojalla katson, että kyseessä on ollut myyjän vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva este, eikä myyjälle ole sen vuoksi korvausvastuuta. Myyjä ei ole myöskään toiminut huolimattomasti. Komponenttipulan syvyys ja kesto eivät ole olleet myyjän tiedossa kaupantekohetkellä, eikä hän ole voinut toimituksen viivästymiseen vaikuttaa.

Lautakunnan enemmistö päätyi kuitenkin siihen, että komponenttipula on kaupantekohetkellä ollut myyjän tiedossa, ja että vahinko on ollut välitöntä. Se on huomioinut kuluttajan esittämät arvion polttoainekuluista, joista kuluttaja on toimittanut lautakunnalle tositteet vain osasta. Lisäksi kuluttaja on esittänyt karkean arvion uuden (sähkö)auton vaihtoehtoiskustannuksista. Mikäli välittömiä kustannuksia huomioidaan, tulisi niissä aina ottaa huomioon myös kuluttajan saama hyöty. Tässä tapauksessa kuluttaja on saanut lisäkuluitta uudemman malliversion autosta, jossa on mm. alun perin tilattua autoa suurempi akkukapasiteetti (73 kWh vs. 77 kWh) ja korkeampi teho (217 hv vs. 229 hv).

Komponenttipulasta johtunut viivästyminen ja sen seurauksena syntynyt vahinko ei ole ollut välitöntä. Tähän myös lautakunta on päätynyt aiemmissa vastaavissa ratkaisuissaan. Myyjä on kuitenkin ilmoittanut kuluttajalle ”viivästykseen vaikuttaneen myös kyseisten autojen Suomeen varatun kapasiteetin ylittymiseen siksi, että autoja oli myyty tehtaan tuotantoon verrattuna enemmän”. Tulkitsen, että myyjä on tarkoittanut edellä mainitulla sitä, että komponenttipulan syventyessä ja jatkuessa tehtaan tuotantomäärää on jouduttu pienentämään ja täten Suomeen tilattujen autojen toimitus on viivästynyt. Myyjä ei ole voinut vaikuttaa tähän.