Majoituskustannusten korvausvelvollisuus lennon viivästymistilanteessa

Asiaselostus

Matkustajien oli tarkoitus matkustaa 6.6.2023 klo 17:20 Helsingistä New Yorkiin lentoyhtiön lennolla. Kone joutui palaamaan takaisin Helsinkiin. Matkustajat pääsivät määränpäähän seuraavan päivän lennolla. Lentoyhtiö maksoi matkustajille vakiokorvauksen EU-asetuksen 261/2004 perusteella. Matkustajat joutuivat kuitenkin maksamaan käyttämättä jääneen hotelliyön New Yorkissa.

Asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko lentoyhtiö vastuussa hotelliyöstä aiheutuneista kustannuksista ja toiseksi siitä, kattaako maksettu vakiokorvaus aiheutuneet kustannukset.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että lentoyhtiö maksaa matkustajille vahingonkorvauksena yhteensä 1 177,34 euroa.

Hakijan vaatimukset perusteluineen

Matkustajat vaativat lentoyhtiötä korvaamaan 1 177,34 euroa. Vaatimus perustuu käyttämättä jääneeseen hotelliyöhön.

Matkustajien lento on lähtenyt Helsingistä myöhässä teknisten ongelmien takia. Lentokone on joutunut kuitenkin palaamaan takaisin Helsinkiin lennettyään pari tuntia. Matkustajat ovat saaneet klo 22:00 tiedon korvaavasta lennosta ajankohdalle 7.6.2023 kello 17:20. Tieto on tullut kuitenkin niin myöhään, että matkustajat eivät ole voineet enää perua hotellivarausta New Yorkissa. Matkustajien hotellivaraus (kaksi hotellihuonetta) on maksanut yhteensä 1 177,34 USD.

Elinkeinonharjoittajan vastaus perusteluineen

Lentoyhtiö kiistää matkustajien vaatimukset.

Matkustajien majoitussuunnitelmat määränpäässä ovat liian kaukaisia asioita verrattuna siihen ilmakuljetussopimukseen, joka matkustajien ja lentoyhtiön välillä on tehty koskien matkustajien ilmakuljetusta, joka on päättynyt New Yorkiin. Tällaisten edellä mainittujen välillisten vahinkojen korvausvelvollisuus on rajattu korvauspiirin ulkopuolelle myös lentoyhtiön yleisissä kuljetusehdoissa:

15.1.2 (d) Lentoyhtiö on vastuussa ainoastaan suoraan matkustajalle aiheutuneista toteennäytetyistä välittömistä vahingoista. Ellei pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu, lentoyhtiö ei ole vastuussa välillisestä tai seurannaisvahingosta.

Joka tapauksessa matkustajien Montrealin yleissopimuksen mukaiset vahingonkorvausvaatimukset ovat heille jo maksetun 2 x 600 euron vakiokorvauksen kanssa päällekkäisiä vaatimuksia (EU-asetus 261/2004, 12 artikla), eikä heillä ole siten oikeutta saada näiltä päällekkäisiltä osin kaksinkertaista korvausta samasta tapahtumasta. Matkustajien Montrealin yleissopimuksen perusteella esittämä vahingonkorvausvaatimus ei ylitä määrältään mainittua 600 euroa matkustajaa kohden, joten mitään erikseen korvattavaa, vaaditun vakiokorvauksen ylimenevää vahinkoa ei ole syntynyt.

Ratkaisun perustelut

Sovellettavat säännökset ja sopimusehdot

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 261/2004 artiklan 12 (Lisäkorvaus) mukaan asetuksen säännöksiä on sovellettava siten, ettei sillä rajoiteta matkustajan oikeutta muuhun korvaukseen. Asetuksen nojalla myönnetty korvaus voidaan vähentää tällaisesta muusta korvauksesta.

Montrealin yleissopimuksen 19 artiklan mukaan rahdinkuljettaja on vastuussa vahingosta, joka on aiheutunut viivästyksestä matkustajien ilmakuljetuksessa. Rahdinkuljettaja ei kuitenkaan ole vastuussa viivästyksestä aiheutuneesta vahingosta, jos se näyttää toteen, että rahdinkuljettaja ja sen palveluksessa olevat henkilöt ja asiamiehet ryhtyivät vahingon välttämiseksi kaikkiin toimenpiteisiin, joita on voitu kohtuudella edellyttää, tai jos niiden on ollut mahdotonta ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin.

Lentoyhtiön yleisten kuljetusehtojen kohdan 15.1.2 (d) mukaan lentoyhtiö on vastuussa ainoastaan suoraan matkustajalle aiheutuneista toteennäytetyistä välittömistä vahingoista. Ellei pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu, lentoyhtiö ei ole vastuussa välillisestä tai seurannaisvahingosta.

Asian arviointi

Matkustajat ovat vaatineet, että lentoyhtiö korvaa määränpäässä hyödyntämättä jääneen hotellimajoituksen. Matkustajat ovat saaneet lentoyhtiöltä 6.6.2023 klo 22:00 tiedon, että lento pääsee lähtemään vasta 7.6.2023 klo 17:20. Tiedonsaannin ajankohtana hotellivaraus ei ollut enää peruttavissa.

Lentoyhtiön vastuuta viivästyksen aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista tulee arvioida Montrealin yleissopimuksen perusteella. Matkustajille aiheutui ylimääräisiä kustannuksia heidän jouduttuaan maksamaan hyödyntämättä jääneen majoituksen lentoyhtiön viivästyksen ja myöhäisen tiedottamisajankohdan vuoksi. Majoitusta määränpäässä ja siitä aiheutuvia kustannuksia ei voi pitää liian etäisinä ilmakuljetussopimuksen suoritusvirheen seurauksina. Kyse on lennon viivästyksen vuoksi matkustajille aiheutuneesta vahingosta. Koska lentoyhtiö ei ole näyttänyt, että käsillä olisi ollut Montrealin yleissopimuksen mukaisia perusteita vapautua korvausvelvollisuudesta, tulee lentoyhtiön korvata matkustajille käyttämättä jääneestä hotellimajoituksesta aiheutunut taloudellinen vahinko.

Vakiokorvauksen vähentäminen vahingonkorvauksesta

Lentoyhtiö on katsonut, että matkustajille jo maksettu vakiokorvaus kattaa heidän nyt esittämänsä vaatimukset asetuksen 261/2004 artiklan 12 nojalla. Asetuksen 12 artikla koskee lisäkorvauksia. Artiklan mukaisesti matkustajien oikeutta muuhun korvaukseen ei ole rajoitettu. Asetuksen mukainen korvaus voidaan kuitenkin artiklan nojalla vähentää tällaisesta muusta korvauksesta.

Lautakunta on täysistuntoratkaisussaan D/5926/35/2016 (annettu 11.9.2018) katsonut, että artiklan 12 tarkoituksena on välttää se, että matkustajat saisivat samasta menetyksestä kaksinkertaisen hyvityksen. EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä lennon pituuden ja viivästyksen keston perusteella määräytyvä vakiokorvaus on katsottu korvaukseksi erityisesti ajan menetyksestä aiheutuneesta haitasta (C-581/10 Nelson, kohta 49 ja C-402/07 Sturgeon, kohdat 52 ja 61). Tämän perusteella lautakunta katsoi, että jos matkustajien saama hyvitys on korvausta ajan menetyksestä, vakiokorvaus voidaan 12 artiklan nojalla vähentää tällaisesta hyvityksestä. Mikäli matkustajien saama hyvitys on puolestaan korvausta matkustajille aiheutuneesta toteennäytetystä kulusta, kuten viivästyksen vuoksi käyttämättä jääneestä majoituksesta tai junalipusta, vakiokorvausta ei vähennetä myönnettävästä vahingonkorvauksesta.

Lautakunnan täysistunnon ratkaisemassa tapauksessa matkustajat joutuivat lennon viivästyksen vuoksi yöpymään lentokenttähotellissa, joka maksoi yhteensä 156 euroa. Lisäksi matkustajien oli hankittava korvaavat linja-autoliput 25 eurolla. Näiden vahinkojen osalta kysymys ei ollut ajan menetyksen korvaamisesta eikä matkustajien ajan menetys tullut kahteen kertaan korvatuksi, vaikka he saivat näistä kuluista korvauksen vakiokorvauksen ohella. Täysistunto katsoi, ettei vakiokorvausta siten tullut vähentää matkustajille vahingonkorvauksena maksettavasta muusta hyvityksestä.

Lautakunnalla ei ole perusteita arvioida nyt kyseessä olevaa vahingonkorvausta täysistuntoratkaisusta D/5926/35/2016 poikkeavasti. Näin ollen lentoyhtiön maksamaa vakiokorvausta ei tule vähentää matkustajille maksettavasta vahingonkorvauksesta. Matkustajien käyttämättä jääneen hotelliyön hinta on ollut 1 177,34 USD, mutta matkustajat ovat vaatineet kyseisen summan euroina. Lentoyhtiö ei ole kiistänyt matkustajien vaatimuksen euromäärää. Lautakunta suosittaa korvauksen maksamista matkustajien vaatimuksen mukaisesti.

Päätös oli yksimielinen.