Määräaikaisen sähkönmyyntisopimuksen irtisanominen ennenaikaisesti olosuhteiden muuttuessa

Asiaselostus

Kuluttaja teki 14.10.2022 elinkeinonharjoittajan kanssa kiinteähintaisen sähkönmyyntisopimuksen kahden vuoden määräajaksi siten, että sopimuskausi alkoi 1.11.2022. Sopimuksen mukaan energiamaksu on 27,10 senttiä kilowattitunnilta ja perusmaksu 1,50 euroa kuukaudessa. Asiassa on kysymys siitä, millä ehdoilla kuluttaja voi irtisanoa määräaikaisen sähkönmyyntisopimuksen kesken sopimuskauden ja johtaako ehtojen soveltaminen kohtuuttomuuteen olosuhteiden muututtua sopimuksen tekemisen jälkeen.

Lautakunnan ratkaisu

Lautakunta ei suosita hyvitystä perusteluista tarkemmin ilmenevin perustein.

Hakijan vaatimukset perusteluineen

Kuluttaja haluaa lopettaa määräaikaisen sähkösopimuksensa, koska tilanne sähkömarkkinoilla on olennaisesti muuttunut. Kuluttaja katsoo, että määräaikaisen sähkösopimuksen irtisanomissakko on kohtuuton. Syksyllä 2022 sopimusta tehtäessä kuluttaja ei nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin ottaa vastaan sähkönmyyjän tarjoama määräaikainen sopimus.

Kuluttaja toteaa, että ratkaisupyyntöä tehtäessä ehtojen mukainen sopimussakon summa olisi noin 5 800 euroa. Kyseessä on siis yli 100 prosentin korotus sopimussakkoon, kun sitä verrataan kuluttajan aikaisempaan myyntisopimukseen, jossa sopimussakko oli 50 euroa. Kun sähkön myyntihinta nousee 3,99 sentistä 27,1 senttiin kilowattitunnilta, eli 6,8 kertaiseksi, sopimussakko voisi kasvaa samassa suhteessa, jolloin se olisi 340 euroa.

Kuluttaja katsoo, että sopimusehdot ja sopimussakko ovat kohtuuttomia, kun kaikki riskit sälytetään asiakkaan harteille. Sopimusta tehtäessä kukaan ei voinut arvata, miten sähkön hinta jatkossa käyttäytyy. Kysymys on perushyödykkeestä, johon kaikilla pitäisi olla varaa. Sopimusta tehtäessä oli valittavana vain huonoja vaihtoehtoja, tässä tapauksessa ei ollut mahdollista valita kuin pörssisähkön ja nyt sovitun sähkösopimustuotteen välillä. Myöskään muista sähkönmyyntiyhtiöistä ei tuolloin saanut kuin pörssisähköä. Kuluttajia peloteltiin pörssisähkön hinnan nousulla jopa yhteen euroon kilowattitunnilta. Pakon edessä kuluttajan piti suostua kiskurihintaan. Monet muut sähköyhtiöt ovat tulleet asiakkaitaan vastaan kalliissa määräaikaisissa sopimuksissa.

Elinkeinonharjoittajan sähkönmyynti oli vuonna 2022 vahvasti tappiollista. Tulos ei puhu sen puolesta, että sähköä olisi etukäteen ostettu pitkäksi aikaa ja jos näin on tehty, se on tapahtunut kalliimmalla kuin asiakkailta perittävä hinta. Mikäli näin on, on kohtuutonta sälyttää yrityksen tappiollinen sähkön osto kokonaisuudessaan asiakkaan harteille. Yrityksen toimitusjohtaja totesi 29.3.2023 sanomalehdessä, että kyseisen sähkösopimustuotteen sopimus on elinkeinonharjoittajalle ensimmäisenä vuonna tappiollinen ja vasta toisena vuonna hinta tasaantuu. Miten tässä toteutuu se, että määräaikaisen sopimuskauden hinta määräytyy sopimuksen tekohetkellä?

Elinkeinonharjoittajan vastaus perusteluineen

Sähkönmyyjä vastustaa kuluttajan vaatimuksia ja katsoo, että määräaikaiseen sähkönmyyntisopimukseen sovellettavaksi sovittu sopimussakko on kohtuullinen.

Kuluttaja teki määräaikaisen sähkönmyyntisopimuksen yleissähkötuotteesta, joka liittyy omakotitaloyhdistyksen jäsenilleen kilpailuttamaan määräaikaiseen kahden vuoden sähkönmyyntisopimukseen. Sopimukseen sovellettavien sähkönmyyntiehtojen (SME 2014) kohdan 10.3 mukaan, jos määräaikainen myyntisopimus muuten kuin kohdissa 10.2.1-10.2.5 mainituissa tilanteissa päättyy käyttäjästä johtuvasta syystä ennen määräaikaa, on myyjällä oikeus periä käyttäjältä kohtuullinen sopimussakko, jos siitä ja sen määrästä on yksilöllisessä myyntisopimuksessa erikseen sovittu.

Kuluttajan yksilöllisen myyntisopimuksen ehdoissa todetaan, että mikäli asiakas yksipuolisesti haluaa purkaa sopimuksen kesken sopimuskauden, on siitä sovittava myyjän kanssa. Tässä tapauksessa asiakkaalta veloitetaan määräaikaisen sopimuksen määräajan umpeutumiseen asti kuuluvat perusmaksut ja vuosiennusteen (vuosiennuste arvioidaan asiakkaan toteutuneen kulutuksen mukaisesti) mukaiset energiamaksut sekä mahdollisista asiakkaalla olevista lisäpalvelutuotteista muodostuneet kulut. Määräaikaista sopimusta ei siten voi purkaa kesken sopimuskauden, elleivät sopimusehdot sitä tietyssä erityistilanteessa mahdollista. Määräaikainen sopimus sitoo molempia osapuolia koko määräajan.

Mikäli sähkönmyyntisopimuksessa ei olisi sovittu sopimusrikkomuksen varalle sopimussakosta, tarkoittaisi se sitä, että kuluttajan tulisi päättäessään määräaikaisen sopimuksen ilman perustetta kesken sopimuskauden maksaa sopimuskumppanille eli elinkeinonharjoittajalle vahingonkorvausta siitä vahingosta, joka sille sopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä aiheutuu. Sopimussakon etuna vahingonkorvaukseen on se, että sen määrä on paremmin ennakoitavissa kuin todellisen aiheutuvan vahingon määrä, joka selviää yleensä vasta jälkikäteen.

Tässä tapauksessa ei sähkönmyyjän käsityksen mukaan ole kyse mistään SME 2014 ehtojen kohtien 10.2.1-10.2.5 mukaisesta erityistilanteesta, jossa asiakas voisi purkaa sähkönmyyntisopimuksen ilman korvausvelvollisuutta sähkönmyyjälle, vaan ratkaisupyynnön hakija haluaisi purkaa sähkönmyyntisopimuksensa tilanteessa, joissa purkaminen on mahdollista ainoastaan asiasta erikseen sopimalla ja maksamalla elinkeinonharjoittajalle sopimuksen mukainen sopimussakko.

Kuluttajan sähkönmyyntisopimus tehtiin lokakuussa 2022, jolloin energiamarkkinoiden olosuhteet olivat muuttuneet merkittävästi aiemmista vuosista. Sähkönmyyntihintoihin vaikuttivat muun muassa sähköntuotannossa käytettävien polttoaineiden kuten maakaasun ja kivihiilen hintoihin kohdistuneet voimakkaat nousupaineet Ukrainan sodan johdosta. Energiamarkkinaan vaikuttivat myös Venäjän Eurooppaan kohdistamat vastapakotteet maakaasun toimituksen osalta. Edelleen sähkön hankinnan suojaukseen käytettävien johdannaistuotteiden hintataso kohosi poikkeuksellisen nopeasti ja jyrkästi. Kokonaistilanne oli syksyllä 2022 siten sellainen, että sähkönmyyntihinnat olivat koko sähkömarkkinalla paljon korkeammat aiempiin vuosiin nähden.

Kuluttajat voivat valita sähkömarkkinoilta toistaiseksi voimassa olevia sähkönmyyntisopimuksia tai määräaikaisia sähkönmyyntisopimuksia. Määräaikaisella sopimuksella asiakas saa suojaa sovitusta kiinteästä hinnasta, vaikka hinta markkinoilla nousisi. Sen vastapuolena on se, että mikäli hinta markkinoilla laskee, voi sovittu kiinteä hinta osoittautua korkeammaksi kuin se olisi ollut jossain muussa sopimustyypissä. Vastaavasti toisissa sopimustyypeissä (kuten pörssisähkö) ei asiakkaalla välttämättä ole mitään suojaa hinnannousua vastaan, mutta toisaalta asiakas hyötyy suoraan alhaisemmista hinnoista hintojen sähkömarkkinoilla muuttuessa alaspäin.

Sähkönmyyjä kertoi kuluttajalle toimittamassaan yleissähkötuotetta koskevassa
tarjouksessa, että mikäli kuluttaja ei halua tehdä uutta määräaikaista sopimusta vanhan määräaikaisen sopimuksen päättyessä, taataan sähkön keskeytyksetön toimittaminen automaattisesti uudella sähkösopimustuotteella, joka perustuu energian spot -hintoihin. Sähkönmyyjän tarjoamien määräaikaisten ja toistaiseksi voimassa olevien tuotteiden lisäksi kuluttajalla oli mahdollisuus valita sähkömarkkinoilta muiden sähkönmyyjien määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia sähkönmyyntisopimuksia.

Sähkönmyyjä on riippuvainen sähköpörsseistä hankkiessaan sähköä ja sähkönhankinnan suojauksia sähkötuotteilleen. Näin ollen sen lisäksi, että sähkömarkkinalla yleinen hintataso on noussut, ovat nousseet hinnat vaikuttaneet suoraan siihen markkinahintaan, jolla sähkönmyyjä pystyy myymään sähköä edelleen asiakkailleen. Esimerkkinä sähköpörsseistä ovat Nordpool ja Nasdaq Commodities, joiden kautta sähkönmyyjä hankkii kaiken myymänsä sähkön ja hankkii pääosan suojaustuotteista asiakkaille myymäänsä sähköön.

Myynnin suojaus, joka määrittelee hankittavan sähkön kustannuksen, tehdään etukäteen ennustettavalle myynnin määrälle, sille asiakasryhmälle, jonka arvioidaan ostavan sähköä kyseisen ajan. Kun on kyseessä määräajan voimassa oleva sähkönmyyntituote, hankinta ja suojaus tehdään koko ennustettavalle sähkönkäytölle koko sopimuskaudelle futuurimarkkinoilta niin pian kuin mahdollista, kun on selvää, mikä tulee olemaan asiakkaiden sopimuskanta. Määräaikaisen sopimuskauden hinta määräytyy sopimuksen tekohetken markkinahinnasta. Silloin sähköä hankintaan markkinalta lukittuun hintaan niille asiakkaille, joille on sovittu myytävän sähköä koko määräaikaisen kauden.

Sähkönmyyjän sähkön hankintahinta ei siten muutu, vaikka päivittäismarkkinan hintataso olisi alhaisempi tai korkeampi määräaikaisen sopimuksen voimassaoloaikana. Tarkoituksena tällä toimintamallilla on mahdollistaa sähkön myyminen asiakkaalle sovitulla hinnalla koko sopimuskauden, vaikka markkinahinta nousisi kuinka korkealle tahansa sovittuun hintaan nähden. Lisäksi tämä toimintatapa ylipäätään yleisellä tasolla mahdollistaa määräaikaisten sähkönmyyntisopimusten tarjoamisen asiakkaille.

Tässä tapauksessa asiakasmäärä ja arvioitu kulutus oli ennalta tiedossa, kun kyseessä oli määräaikainen sopimustyyppi. Sähkönmyyjä on hankkinut sähkönmarkkinoilta suojauksineen koko hankittavan sähkön tämän sopimuksen kahden vuoden sopimuskaudelle eli ajalle 1.11.2022–31.10.2024. Sähkönmyyjä ei voi perua omaa hankintaansa. Siten vaikka päivittäisellä tunneittain muuttuvalla sähkömarkkinalla (pörssisähkö) toteutuneet hintatasot ovatkin tulleet alkuvuonna 2023 alaspäin, kiinteähintaisten sopimusten osalta sähkönmyyjän omat hankintahinnat ovat edelleen kiinteät, kuten ne ovat kiinteät määräaikaisten sopimusten asiakkaillekin.

Kuluttajan määräaikainen sähkönmyyntisopimus tehtiin energiamaksuhinnalla 27,10 snt/kWh koko sopimuskaudelle. Sähkönmyyjän tarjoama hinta perustui kyseisen ajankohdan markkinahintaan ja se on vertailukelpoinen muiden markkinoilla olevien vastaavien tuotteiden kanssa sopimustentekohetkellä. Yleissähkötuotteen sopimusehtojen sopimussakko on sellaisenaan otettu sopimusehtoihin tuotetyypin etukäteisesti koko sopimuskaudelle tehtävän sähkön hankinnan ja suojauksen vuoksi. Jos asiakkaat purkaisivat määräaikaisia sopimuksia ilman perustetta kesken sopimuskauden, aiheutuisi etukäteisen hankinnan ja suojauksen vuoksi tästä sähkönmyyjälle merkittäviä tappioita suorien kulujen muodossa. Mikäli tuotteen sopimusehtoihin ei olisi otettu sovellettavaksi sopimussakkoa, olisi asiakas tällaisessa tilanteessa velvollinen maksamaan etukäteisen purun johdosta todellisen aiheutuvan vahingon, jonka määrä voisi olla sopimussakkoa korkeampi.

Kuluttajan aikaisemmassa sähkönmyyntisopimuksessa sopimuskaudelle 1.11.2020–31.10.2022 energiamaksu oli 3,90 snt/kWh koko sopimuskaudelle. Kyse oli vanhasta sähkösopimustuotteesta. Vanhan sähkösopimuksen sopimussakkoa koskeva ehto oli toisenlainen kuin sähkönmyyjän nykyisissä määräaikaisissa sopimuksissa. Tuolloin ehtojen mukaan sopimussakko veloitettiin palveluhinnaston mukaisesti, jos asiakas irtisanoi sopimuksen päättymään ennen määräaikaa. Sopimusehto oli mahdollinen vanhoissa sopimuksissa, sillä ennen vuonna 2022 tapahtuneita sähkönmyyntihintoihin voimakkaasti vaikuttaneita tapahtumia sähkönmyyntihinnat pysyivät vuosikymmeniä hyvin vakaina. Tuolloin määräaikaisen sopimuksen purkamisesta kesken sopimuskauden aiheutuneet vahingot olivat merkittävästi eri tasolla kuin syksyn 2022 markkinatilanteessa.

Vaikka sopimussakko vanhoissa sopimustyypeissä oli alhaisempi, eivät asiakkaat halunneet päättää sopimuksiaan ennenaikaisesti, koska määräaikainen sopimus osoittautui heille edulliseksi sähkömarkkinan silloiseen kehitykseen nähden. Kysymys nousi esiin vasta alkuvuodesta 2023 markkinatilanteen kulkiessa tunneittain muuttuvalla sähkömarkkinalla alaspäin. Mikäli pörssisähkön hinta olisi pysytellyt määräaikaisen sopimuksen kiinteää hintaa korkeammalla tasolla, tuskin monikaan haluaisi ennakollisesti päättää omaa määräaikaista sopimustaan.

Kuluttajan nykyisen sopimuksen yleissähkötuotteen sopimussakko on samalla tasolla, jolla olisivat korvattavat vahingot, mikäli sopimussakosta ei olisi sovittu. Sopimussakko on siten kohtuullinen erityisesti ottaen huomioon vielä sekä sähkön markkinahinta sopimuksen tekohetkellä, sovittu sähkönmyyntihinta, sovitun sähkönmyyntihinnan hankkimiseksi ja suojaamiseksi ja muutoin sopimuksen täyttämiseksi sähkönmyyjän puolella suoritetut toimenpiteet, määräaikaisen sopimuksen ennakollisen päättymisen mahdollinen ajankohta, sekä muut olosuhteet sähkömarkkinoilla.

Koska energiamarkkinan tilanne syksyllä 2022 oli hintojen osalta selkeästi korkeampi kuin aikaisempina vuosina, ja tilanne on monille asiakkaille sen vuoksi vaikea, on sähkönmyyjä joustanut sopimusehdoistaan noudattamalla käytäntöä, jossa asiakkaalta vaadittavan sopimussakon määrää on pienennetty ja asiakkaan maksettavaksi on vaadittu vain sähkönmyyjälle sopimuksen ennenaikaisesta päättymisestä aiheutuneet tappiot ilman mitään katetta tai perusmaksuja. Sovitun, kohtuullisen sopimussakon määrää on siten entuudestaan leikattu asiakkaan halutessa ennenaikaisesti vaihtaa sopimuksensa toiseen.

Ratkaisun perustelut

Sähkömarkkinalain säännökset

Sähkömarkkinalain 89 §:n mukaan liittymissopimus, sähköverkkosopimus ja sähkönmyyntisopimus voidaan tehdä olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajan.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus päättyy purkamisen tai irtisanomisen johdosta. Määräaikainen sopimus päättyy määräajan umpeuduttua. Jos liittyjä tai loppukäyttäjä on kuluttaja, hän saa kuitenkin irtisanoa myös määräaikaisen liittymis- ja sähköverkkosopimuksen samalla tavalla kuin toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen.

Toistaiseksi voimassa olevat sähköverkkosopimus ja sähkönmyyntisopimus päättyvät ilman eri toimenpiteitä, kun kyseistä sähkönkäyttöpaikkaa koskeva liittymissopimus päättyy.

Sähkömarkkinalain 92 §:n mukaan vähittäismyyjä ei saa irtisanoa sähkönmyyntisopimusta, kun toimitusvelvollisuuden piiriin kuuluva loppukäyttäjä on kuluttaja. Toimitusvelvollisuuden piirissä olevan muun sähkönmyyntisopimuksen vähittäismyyjä saa irtisanoa vain, jos sopimuksen pitäminen voimassa on lainsäädännön muutoksen tai olosuhteiden olennaisen muutoksen takia hänen kannaltaan kohtuutonta.

Sähkönmyyntisopimuksen irtisanomisaika on loppukäyttäjälle kaksi viikkoa ja vähittäismyyjälle kolme kuukautta. Toimitusvelvollisuuden ulkopuolella olevan sopimuksen irtisanomisaika on vähittäismyyjälle kaksi viikkoa.

Jos kuluttajan kanssa on tehty määräaikainen sähkönmyyntisopimus kahta vuotta pitemmäksi ajaksi, kuluttaja saa kahden vuoden kuluttua irtisanoa sopimuksen samalla tavalla kuin toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen.

Tämän pykälän 1 ja 2 momentin säännöksistä ei saa poiketa toimitusvelvollisuuden piirissä olevan loppukäyttäjän vahingoksi.

Sovellettavat yleiset sopimusehdot

Energiateollisuus ry:n suosittelemien sähkönmyyntiehtojen (SME2014) kohdan 10.2. mukaan määräaikainen myyntisopimus päättyy määräajan umpeuduttua tai purkamisen johdosta, jollei kohdista 10.2.1-10.2.5 muuta johdu.

Sähkönmyyntiehtojen kohdan 10.2.4. mukaan kumpikin sopijapuoli saa kuitenkin aina irtisanoa kahden viikon irtisanomisajoin määräaikaisen myyntisopimuksen käyttöpaikan vaihtuessa toiseksi esimerkiksi käyttäjän muuton takia, jollei muuta ole sovittu.

Sähkönmyyntiehtojen kohdan 10.2.5. mukaan kuluttaja saa irtisanoa määräaikaisen myyntisopimuksen, jos kuluttajan sähkönkäytön tarve on olennaisesti muuttunut kuluttajan vakavasta sairastumisesta, lähiomaisen kuolemasta tai näihin rinnastettavista painavista syistä ja jos myyntisopimuksen jatkuminen tällöin on kuluttajan osalta kohtuutonta.

Sähkönmyyntiehtojen kohdan 10.3. mukaan jos määräaikainen myyntisopimus muuten kuin kohdissa 10.2.1—10.2.5 mainituissa tilanteissa päättyy käyttäjästä johtuvasta syystä ennen määräaikaa, on myyjällä oikeus periä käyttäjältä kohtuullinen sopimussakko, jos siitä ja sen määrästä on yksilöllisessä myyntisopimuksessa erikseen sovittu.

Sähkönmyyntiehtojen kohdan 10.5 mukaan käyttäjällä on oikeus purkaa myyntisopimus, jos sähkönmyynnin aloittaminen on viivästynyt yli vuorokaudella sovitusta ajankohdasta tai sähkönmyynti on ollut keskeytyneenä yli vuorokauden, jollei viivästyksen tai keskeytymisen syynä ole ylivoimainen este tai verkonhaltijasta johtuva seikka.

Sähkönmyyntisopimuksen yksilölliset sopimusehdot

Kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisen sähkönmyyntisopimuksen vahvistusilmoituksen sopimusehtojen kohdan 13 mukaan määräaikainen myyntisopimus päättyy määräajan umpeuduttua tai purkamisen johdosta sähkönmyyntiehdot SME 2014 mukaisesti, jollei kohdista 10.2.1 – 10.2.5. sekä 10.5. muuta johdu. Mikäli asiakas yksipuolisesti haluaa purkaa sopimuksen kesken sopimuskauden, on siitä sovittava myyjän kanssa. Tässä tapauksessa asiakkaalta veloitetaan määräaikaisen sopimuksen määräajan umpeutumiseen asti kuuluvat perusmaksut ja vuosiennusteen (vuosiennuste arvioidaan asiakkaan toteutuneen kulutuksen mukaisesti) mukaiset energiamaksut sekä mahdollisista asiakkaalla olevista lisäpalvelutuotteista muodostuneet kulut. Käyttöpaikan vaihtuessa määräaikaisen sopimuksen voi irtisanoa veloituksetta (muutto). Määräaikainen myyntisopimus päättyy määräajan umpeutumisen jälkeen, toisin kuin SME 2014 kohdassa 10.2.1 on määritelty. Irtisanomisen jälkeen turvaamme asiakkaan sähkön toimituksen kulloinkin voimassa olevalla toimitusvelvollisella sähkönmyyntituotteella.

Sopimusten kohtuullistamista koskevat kuluttajansuojalain säännökset

Sopimukseen sovellettavan kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n (596/2019) mukaan jos sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella, jollei 2 §:stä muuta johdu, tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan, jollei 2 §:stä muuta johdu, sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 2 §:n mukaan jos 1 §:ssä tarkoitettu sopimusehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, on mainittua pykälää sovellettaessa noudatettava tässä pykälässä säädettyjä rajoituksia.

Jos ehto sopimusta tehtäessä vallinneissa olosuhteissa on ollut kohtuuton, ei ehdon kohtuuttomuutta myöhemmin arvioitaessa saa kuluttajan vahingoksi ottaa huomioon olosuhteiden muuttumista.

Kohtuuton ehto on jätettävä huomioon ottamatta ja sopimus jätettävä voimaan muilta osin muuttumattomana, jos se voi sellaisenaan pysyä voimassa.

Asian arviointi

Asiassa on kysymys siitä, johtavatko sovellettavat sopimusehdot kohtuuttomuuteen kuluttajan halutessa päättää määräaikaisen sopimuksen ennen määräajan päättymistä, kun sopimus on olosuhteiden muututtua tullut kuluttajalle sähkön hinnan osalta epäedulliseksi. Lautakunta arvioi asiaa samassa tilanteessa kuin aikaisemmissa ratkaisuissaan D/1136/39/2022 ja D/2160/39/2023 (annettu 22.6.2023), missä Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut täysin poikkeuksellisella tavalla energiamarkkinoihin.

Kuluttaja haluaa purkaa sopimuksen ja vaatii sopimusehtojen mukaisen sopimussakon sovittelua. Lautakunta käsittää kuluttajan vaatimuksen tarkoittavan sitä, että kuluttaja haluaa irtisanoa määräaikaisen sähkönmyyntisopimuksen ennen sopimuskauden päättymistä ja vaatii samalla sähkönmyyjän sopimusehtojen mukaisen sopimussakon kohtuullistamista. Samalla tavoin lautakunta tulkitsee myös edellä mainitussa yksilöllisissä sopimusehdoissa käytetyn ilmaisun purkamisesta tarkoittavan irtisanomista.

Sähkömarkkinalain 89 §:n ja sähkönmyyntiehtojen kohdan 10.2. mukaan määräaikainen sopimus päättyy määräajan umpeuduttua. Sähkömarkkinalain 89 §:n mukaan kuluttaja-asiakas saa irtisanoa määräaikaisen liittymis- ja sähköverkkosopimuksen samalla tavalla kuin toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen eli ilman syytä, mutta tämä ei kuitenkaan koske sähkönmyyntisopimusta.

Yleisissä sähkönmyyntiehdoissa kuluttajalle annetaan oikeus irtisanoa määräaikainen sähkönmyyntisopimus, jos sähkönkäytön tarve on olennaisesti muuttunut vakavasta sairastumisesta, lähiomaisen kuolemasta tai näihin rinnastettavista painavista syistä ja jos myyntisopimuksen jatkuminen tällöin olisi kuluttajan kannalta kohtuutonta. Sähkönmyyntiehdot mahdollistavat sopimuksen irtisanomisen myös käyttöpaikan vaihtuessa esimerkiksi muuton takia. Lisäksi kuluttaja saa pääsääntöisesti purkaa sopimuksen, jos sähkönmyynnin aloittaminen on viivästynyt tai ollut keskeytyneenä yli vuorokauden. Nyt käsiteltävässä tapauksessa ei ole kysymyksessä mikään edellä mainituista, irtisanomis- tai purkuoikeuden kuluttajalle antavista tilanteista.

Lisäksi käyttäjä voi päättää määräaikaisen sähkönmyyntisopimuksen ennen määräaikaa kohtuullista sopimussakkoa vastaan, jos siitä on yksilöllisessä myyntisopimuksessa erikseen sovittu.

Tapauksessa on sähkönmyyntisopimuksen yksilöllisissä ehdoissa mahdollistettu sopimuksen ennenaikainen päättäminen sopimussakkoa vastaan. Sopimussakkona asiakkaalta veloitetaan perusmaksut ja vuosiennusteen mukaiset energiamaksut määräaikaisen sopimuksen määräajan umpeutumiseen saakka. Lisäksi maksettavaksi tulevat mahdollisista lisäpalvelutuotteista muodostuneet kulut.

Sähkönmyyjän yksilöllisten sopimusehtojen mukainen sopimussakko tarkoittaa lautakunnan käsityksen mukaan sitä, että irtisanomistilanteessa kuluttajan maksettavaksi tulee jäljellä olevan sopimusajan mukainen arvioitu sähkönkulutus perusmaksuineen. Sähkönmyyjällä on tällöin oikeus veloittaa kuluttajaa perusmaksuineen sähköstä, jota ei kuluttajalle kuitenkaan toimiteta. Kuluttajan maksuvelvollisuutta ei ehdoissa vähennä se, että sähkönmyyjä voi myydä toimittamatta jäävän sähkön muille asiakkailleen. Lautakunta katsoo, että sopimuksen ennenaikaista päättämistä koskeva sopimusehto on kuluttajan kannalta täysin tarkoitukseton ja vahingonkorvausoikeudessa noudatettavan rikastumiskiellon vastainen. Lautakunta pitää sopimusehtoa sellaisenaan kohtuuttomana ja katsoo, että ehto tulee kuluttajansuojalain 4 luvun 2 §:n 3 momentin nojalla jättää sopimussakon määrän osalta huomioon ottamatta.

Kuluttajariitalautakunta on määräaikaisen sähkönmyyntisopimuksen kohtuullisuutta koskevassa täysistuntoratkaisussaan D/2160/39/2023 (annettu 22.6.2023) todennut, että sopimus voi johtaa kohtuuttomuuteen jo sopimuskauden aikana, jos vuositasolla kuluttajan maksaman sähkön hinta on selvästi korkeampi kuin vastaavien sopimusten markkinahinta. Tähän ei vaikuta se, että myöhemmin sähkön hinta mahdollisesti nousee, mikä lieventää tai jopa poistaa sopimuksen kokonaiskohtuuttomuuden. Lautakunta katsoi, että myös määräaikaisen useamman vuoden mittaisen sopimuksen hinnan kohtuuttomuutta on arvioitava sekä vuositasolla että kokonaisuutena. Lautakunta katsoi edelleen, että kohtuullisuusarvioinnissa kuluttajan tekemän määräaikaisen kiinteähintaisen sopimuksen hintaa on verrattava vastaavien sopimuksen voimassaoloaikana tarjottujen määräaikaisten kiinteähintaisten sähkösopimusten hintaan. Myös tällaisten kuluttajan tekemän sopimuksen kanssa rinnasteisten sopimusten hinnat vaihtelevat. Vertailuhinnaksi on lautakunnan kannan mukaan otettava niiden määräaikaisten sopimusten keskihinta, joita sopimuksen voimassaoloaikana on markkinoilla tarjottu.

Edellä mainitussa ratkaisussaan lautakunta katsoi, että jos kuluttajan maksama kiinteä hinta sähköstä johtaa vuositasolla siihen, että hänen maksettavakseen tulee yli 15 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan hänen maksettavakseen olisi tullut edellä tavoin lasketulla vertailuhinnalla ja tämä hinnanero on yli 150 euroa, voi sopimus johtaa kohtuuttomuuteen ja sitä tulee pääsääntöisesti sovitella.

Lautakunta totesi edellä mainitussa ratkaisussaan, että sopimuksen hinnan sovittelulla puututaan sopimukseen lievemmin kuin sopimuksen määräaikaisuutta koskevan ehdon sovittelulla ja sitä on käytettävä sovittelussa ensisijaisesti, jos sen avulla kohtuuttomuus voidaan poistaa. Sopimuksen määräaikaisuutta koskevaa kohtuuttomuuteen johtavaa ehtoa voidaan sovitella, mutta sovittelukynnyksen tulee olla korkeammalla kuin hinnan sovittelukynnyksen.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa irtisanomisen edellytyksenä olevaa sopimussakkoehtoa on edellä lausutuin tavoin pidettävä määrän osalta mitättömänä. Tämän vuoksi lautakunta ei voi sovitella sitä. Sen sijaan lautakunta katsoo voivansa lausua siitä, milloin sopimussakko irtisanomisen edellytyksenä voi ylipäätänsä johtaa kohtuuttomuuteen, kun sopimuksen mukainen sähkön hinta on olosuhteiden muuttumisen vuoksi tullut kuluttajalle epäedulliseksi. Lautakunta lausuu näin ollen siitä, milloin kuluttaja pääsääntöisesti voi kohtuuttomuuden vuoksi irtisanoa määräaikaisen sopimuksen ilman sopimussakkoa.

Kuten edellä on todettu, sovittelukynnys on määräaikaisuutta koskevan ehdon osalta korkeammalla kuin hintaa koskevan ehdon kohdalla. Näin on varsinkin silloin, kun sovittelu johtaa siihen, että kuluttaja voi irtisanoa sopimuksen ilman seuraamuksia. Viitaten myös aikaisemmassa ratkaisussaan D/2160/39/2023 esitettyihin näkökohtiin lautakunta on ottanut määräaikaisuutta koskevan ehdon kohdalla sovitteluharkinnassaan huomioon seuraavat seikat.

Määräaikaisessa sopimuksessa kumpikin osapuoli voi lähteä siitä, että sopimus on voimassa sovitun ajan. Tätä luottamusta suojataan, mikä kuluttajan pitää tietää. Kuluttajalla on mahdollisuus irtisanomisen sijasta vaatia sopimuksen hinnan sovittelua. Kuluttaja voi jossain määrin vaikuttaa kuluttamansa sähkön määrään ja sopimuksesta hänelle aiheutuviin kustannuksiin. Kuluttajalla voi olla mahdollisuus valita edullisin kiinteähintainen määräaikainen sopimus markkinoilta. Erityisesti nämä seikat voivat puhua sitä vastaan, että kuluttaja voisi irtisanoa määräaikaisen sopimuksen ilman sopimussakkoa kohtuuttomuusperusteella sen muututtua hänelle epäedulliseksi.

Sähköyhtiö on esittänyt, että se joutuu ostamaan määräaikaisia sopimuksia varten futuurimarkkinoilta sähköä etukäteen sopimushetken hintaan. Sähkönmyyjä ei voi perua omaa hankintaansa. Jos asiakkaat päättäisivät määräaikaisia sopimuksia ilman perustetta kesken sopimuskauden, aiheutuisi tästä sähkönmyyjälle merkittäviä tappioita, ellei sopimussakkoehto olisi käytössä tai ellei kuluttaja maksaisi sähkönmyyjälle aiheutuvaa todellista vahinkoa.

Tapaukseen sovellettavan kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan sopimuksen ehtoa voidaan sovitella, jos se on kuluttajan kannalta kohtuuton. Kohtuuttomuusarviointi on kokonaisharkintaa. Kuluttajansuojalain mukaista kohtuuttomuutta arvioidaan kuitenkin lähtökohtaisesti lähinnä vain kuluttajan näkökulmasta ja tämän vuoksi arviointi poikkeaa oikeustoimilain 36 §:n mukaisesta kohtuuttomuusarvioinnista. Kuluttajansuojalain mukaisessa kohtuuttomuusarvioinnissa, toisin kuin oikeustoimilain mukaisessa arvioinnissa, sillä mikä sopimusehdon merkitys on toiselle osapuolelle eli tässä elinkeinonharjoittajalle, voi olla pelkästään välillistä merkitystä lähinnä säännöksen mukaisena muuna seikkana. Muunlainen tulkinta olisi kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n sanamuodon vastainen ja vielä kuluttajan vahingoksi. Näin ollen lautakunta katsoo, että sillä sähkönmyyjän esittämällä seikalla, että sähkön markkinahinnan laskiessa sähkön hankintakustannukset eivät alene, ei ole lähtökohtaisesti merkitystä arvioitaessa, johtaako määräaikainen sähkösopimus kuluttajan kannalta kohtuuttomuuteen. Myöskään sillä, miten sähkönmyyjä on voinut varautua olosuhteiden muuttumiseen markkinoilla, ei ole lähtökohtaisesti merkitystä arvioitaessa kohtuullisuutta kuluttajansuojalain perusteella. Jos sähkönmyyjän oma asema muodostuu kohtuuttomaksi sovittelun vuoksi, se voi lähtökohtaisesti vedota oikeustoimilain 36 §:ään sitä tahoa kohtaan, jolta se on sähkön hankkinut.

Määräaikaisen sopimuksen irtisanomismahdollisuutta ilman sopimussakkoa puoltaa ensinnäkin se, että sähkössä on kyse välttämättömyyshyödykkeestä, joka kuluttajan on joka tapauksessa hankittava. Välttämättömyyshyödykkeen hinnan on lähtökohtaisesti oltava kohtuullinen. Kuluttajan asema sopimuskumppanina sähkösopimuksessa poikkeaa tavanomaisesta sopimussuhteesta hänen ollessaan toiseen osapuoleen eli sähkönmyyjään nähden selvästi heikommassa asemassa ja sähkösopimus on sähkönmyyjän laatima.

Kuluttajan mahdollisuudet arvioida etukäteen sähkön hinnan kehitystä ja hallita sen vaihteluista aiheutuvaa riskiä ovat huonommat kuin sähkön myyjällä. Tässä tapauksessa sähkön hintakehitys on ollut vuodesta 2022 lähtien täysin odottamaton ja poikkeuksellinen Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen vuoksi.

Määräaikaisissa kiinteähintaisissa sähkösopimuksissa myyjä ottaa riskin hinnan noususta ja kuluttaja hinnan laskusta suhteessa sovittuun hintaan. Vastakkain ovat elinkeinonharjoittajan liiketoimintariski ja kuluttajan yksityistalouttaan koskeva riski. Yksittäisellä sähkönmyyntisopimuksella on sähkönmyyjälle suhteessa huomattavasti pienempi taloudellinen merkitys kuin kuluttajalle. Irtisanomisen jälkeen sähkönmyyjä voi mahdollisesti myydä kuluttajalle tarkoitetun sähkön muulle taholle, mikä pienentää sähkönmyyjälle irtisanomisesta aiheutuvaa tappiota

Kun kuluttaja tekee määräaikaisen kiinteähintaisen sähkön myyntisopimuksen, hänen tarkoituksenaan on ennen kaikkea suojautua mahdollisilta sähkön hinnan poikkeuksilta nousuilta. Jos sähkön hinta kuitenkin sopimusaikana laskee, jää tämä sopimuksen tarkoitus toteutumatta.

Yksittäistapauksessa määräaikaisuutta koskevan ehdon sovittelua voi puoltaa myös se, jos sähkönmyyjä ei ole kuluttajan vaatimuksesta huolimatta sovitellut kohtuuttomaksi muodostunutta hintaa.

Kuluttajalle on sähkönmyyjän laatimissa sähkönmyyntiehdoissa annettu mahdollisuus kustannuksitta purkaa sopimus, jos sähkönmyynti on ollut keskeytyneenä yli vuorokauden. Tämä voi olla käytännössä kuluttajalle huomattavasti vähäisempi syy irtisanomiselle kuin sopimuksen jatkuminen huomattavan epäedullisena useita kuukausia. Sopimuksen purkamista lyhyen keskeytyksen vuoksi on sopimuksen laatija kuitenkin pitänyt kohtuullisena.

Vaikka liittymis- ja sähköverkkosopimukset selvästi poikkeavat sähkönmyyntisopimuksesta, lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että sähkömarkkinalaissa kuluttajalle on annettu mahdollisuus irtisanoa myös määräaikaiset liittymis- ja sähköverkkosopimukset ennen niiden päättymistä kahden viikon irtisanomisajalla ilman mitään erityistä syytä.

Sähkömarkkinadirektiivin (EU) 2019/944 mukaan jäsenvaltioiden on muun ohella varmistettava heikossa asemassa olevien asiakkaiden kuluttajansuojan korkea taso erityisesti sopimusehtojen osalta (28 art. 1 kohta). Lautakunta toteaa, että jos sopimusehdot johtavat kohtuuttomuuteen, kuluttajansuojan korkea taso voidaan varmistaa niiden sovittelulla.

Kuten edellä on todettu, myös määräaikainen sähkösopimus voidaan yksittäistapauksessa irtisanoa ilman sitä koskevaa nimenomaista ehtoa, jos sen jatkuminen määräajan loppuun olisi kuluttajalle kohtuutonta. Kohtuuttomuuden kynnys on tällöin kuitenkin melko korkealla.

Edellä olevia sopimuksen sovittelua vastaan ja sitä puoltavia seikkoja punnittuaan lautakunta katsoo, että sähkönmyyntisopimuksessa määräaikaisuutta koskevia ehtoja tulee pääsääntöisesti sovitella siten, että kuluttajalla on ilman eri sopimista myyjän kanssa ja ilman seuraamuksia mahdollisuus irtisanoa sopimus, jos kuluttajan maksama kiinteä hinta sähköstä johtaa vuositasolla siihen, että hänen maksettavakseen tulee yli 60 prosenttia enemmän kuin edellä ratkaisussa D/2160/39/2023 mainituin tavoin lasketulla vertailuhinnalla ja tämä hinnanero on yli 600 euroa.

Kohtuullisena irtisanomisaikana lautakunta pitää sähkömarkkinalain säännökset huomioon ottaen kahta viikkoa. Irtisanominen voidaan käytännössä tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua sopimuksen alkamisesta.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa kuluttajan tekemän määräaikaisen sähkösopimuksen hinta oli 27,10 senttiä kilowattitunnilta. Sopimus tehtiin 14.10.2022 siten, että kahden vuoden sopimuskausi alkoi 1.11.2022. Sittemmin vuoden 2023 aikana sähkön markkinahinta on ollut pääsääntöisesti tätä alempi. Ajoittain sähkön pörssihinta on ollut jopa negatiivinen. Lautakunta on edellä todennut, että sopimuksen määräaikaisuutta koskevaa ehtoa tulee pääsääntöisesti sovitella, jos kuluttajan maksama kiinteä hinta sähköstä johtaa vuositasolla siihen, että hänen maksettavakseen tulee yli 60 prosenttia enemmän kuin edellä mainituin tavoin lasketulla vertailuhinnalla ja tämä hinnanero on yli 600 euroa. Ottaen huomioon vertailuhinnan laskemistavan nyt käsiteltävässä tapauksessa kohtuuttomuus ja sovittelukynnyksen ylittyminen voidaan arvioida vasta myöhemmin. Vielä lautakunta toteaa, että kuluttajan irtisanoessa sopimuksen kesken sopimuskauden hänellä on edelleen oikeus vaatia sopimuksen sovittelua irtisanomista edeltäneeltä ajalta.

Kuten aiemmissakin sähkön hinnan muutoksia koskevissa ratkaisussa on lausuttu, lautakunta toteaa, että kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukainen kohtuuttomuusarviointi on edellä mainituista rajoista huolimatta kuitenkin aina tehtävä tapauskohtaisesti. Tämän vuoksi näistä pääsäännöistä voidaan poiketa, jos yksittäistapauksessa poikkeukselliset olosuhteet antavat siihen aihetta. Tässä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi se, mikä on sopimuksen ja hinnan muutoksen sekä sähkölaskun kokonaismäärän taloudellinen merkitys kuluttajalle ja se, onko sähköä käytetty välttämättömään tarkoitukseen.

Vaikka lautakunta ei tässä otakaan kantaa siihen, minkälainen sopimussakko irtisanomisesta olisi edellä mainittujen sovittelukynnysten alle jäävissä tapauksissa vielä kohtuullinen, lautakunta katsoo, että sopimussakko voi olla sitä suurempi, mitä pienemmäksi hinnanero edellä mainittuun vertailuhintaan jää.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Eri mieltä olevien jäsenten lausunto on päätöksen liitteenä.

Eriävä mielipide

Toteamme, että sähkösopimuksen kohtuullisuusarviointia ei ole perusteltua sitoa sähkön siirtohintojen tai muiden vastaavien hyödykkeiden kohdalla tehtyyn arviointiin. Sopimuksen kohtuullisuutta on arvioitava muilla kriteereillä, joita ratkaisussa on tuotu esiin. Katsomme kuitenkin samalla tavoin kuin enemmistö, että kun määräaikaisen sopimuksen hinnanero muihin määräaikaisiin sopimuksiin verrattuna on riittävän suuri, kuluttajalla voi olla oikeus kohtuusperusteella irtisanoa se ennenaikaisesti.