Lentojen peruuntuminen lentäjien lakon vuoksi

Asiaselostus

Matkustajilla oli SAS:n lentoliput reitille Helsinki-Kööpenhamina-Ateena 27.4.2019. Lennot Helsinki-Kööpenhamina (SK1705) ja Kööpenhamina-Ateena (SK777) peruuntuivat SAS:n lentäjien lakon vuoksi. Matkustajat reititettiin uudelleen Helsingistä Istanbulin kautta Ateenaan. He olivat Ateenassa 8 tuntia myöhässä aikataulusta.

Asiassa on kiistaa matkustajien oikeudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 mukaiseen vakiokorvaukseen.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta ei suosita vakiokorvauksen maksamista.

Vaatimukset

Matkustajat vaativat vakiokorvausta.

Lentoyhtiön vastaus

SAS kiistää matkustajien vaatimuksen katsoen, että peruutus johtui poikkeuksellisista olosuhteista. SAS toteaa vastauksessaan muun muassa seuraavaa:

Lentäjien lakko oli ajalla 26.4. – 2.5.2019. Lakko aloitettiin neljän ammatillisen pilottiyhdistyksen päätöksellä. Yhdistykset kuuluivat SAS:n pilottiryhmään ”SAS Pilot Group SPG”, joka edusti 1409 SAS:n pilottia Skandinaviassa. Lakko alkoi sen jälkeen, kun neuvottelut uudesta yleissopimuksesta kariutuivat. Neuvottelujen taustalla oli se, että vuonna 2018 pilottiyhdistykset sanoivat irti yleissopimuksen, jonka piti olla voimassa vuosina 2017 – 2020. Neuvottelut uudesta yleissopimuksesta käynnistettiin maaliskuussa 2019. Yksi kriittisistä kysymyksistä neuvotteluissa oli, että SPG vaati huomattavasti korkeampaa palkankorotusta kuin yleisesti alalla neuvotellut palkankorotukset.

Neuvotteluyhteys katkesi 1.4.2019. Seuraavana päivänä SPG varoitti lakosta, joka alkaisi 26.4.2019. Tämän jälkeen aloitettiin sovittelu osapuolten välillä. 25.4.2019 sovittelija esitteli sopimusehdotuksen, joka sisälsi muun muassa esityksen 2,3 prosentin palkankorotuksesta vuodessa. SPG ei hyväksynyt ehdotusta ja piti kiinni alkuperäisestä 13 prosentin vaatimuksesta kolmessa vuodessa. SAS ilmoitti samana päivänä, että lakkovaroituksen vuoksi se ryhtyy toimenpiteisiin vähentääkseen lakon negatiivisia vaikutuksia asiakkaisiin. 26.4.2019 aamuyöllä ja aamulla SAS tiedotti, että pilottiyhdistykset olivat ilmoittaneet lentäjien lakosta. Neuvotteluja käytiin ajalla 26. – 30.4.2019. Neuvottelutulos saavutettiin 2.5.2019. Sopimus sisälsi muun muassa 10,5 prosentin palkankorotuksen kolmessa vuodessa.

Lakko käsitti periaatteessa kaikki SAS:n lentäjät. Lakon vuoksi SAS:lle oli mahdotonta toteuttaa suunniteltuja lentoja tänä aikana lukuun ottamatta lentoja, joissa SAS:lla oli alihankkija. SAS:n piti peruuttaa 4015 lentoa.

SAS teki parhaansa rajoittaakseen lakon vaikutuksia. Toimenpiteitä olivat muun muassa seuraavat: Jo maaliskuussa 2019 perustettiin erityisiä työryhmiä valmistelemaan toimenpiteitä mahdollisen lakon seurausten rajoittamiseksi. SAS tarjosi matkustajille peruutusmahdollisuuden kahdeksan päivää ennen lakon alkamista. SAS tarjosi jopa vapaan peruutusoikeuden ajalla 26.4. – 5.5.2019 niille, joilla oli peruutuskelvoton lippu. Matkustajat saattoivat saada takaisin lippujen hinnan tai siirtää matkansa myöhempään ajankohtaan. Matkustajille ilmoitettiin päivää ennen lakon alkamista siitä, oliko heidän lentonsa peruutettu.

Henkilökunnan, joka järjesteli uudelleenreitityksiä ja informoi myöhästymisistä ja peruutuksista, määrä lähes kaksinkertaistettiin. Henkilökuntaa pyydettiin tekemään lakon aikana ylitöitä. Myös niiden, jotka käsittelivät saapuneita puheluita ja uudelleenreitityksiä puhelimitse, määrää lisättiin. SAS onnistui uudelleenreitittämään noin 222 000 matkustajaa. Matkustajille, joille ei voitu tarjota uudelleenreititystä, ilmoitettiin, että he voivat saada korvausta hintaerosta 300 euroon asti tai, jos hinta nousisi korkeammaksi, kohtuullisen korvauksen kustannuksista, jotka aiheutuisivat muun kuljetuksen järjestämisestä.

SAS reititti uudelleen matkustajat, mikäli mahdollista muiden lentoyhtiöiden tai alihankkijoidensa lennoilla. Edelleen perustettiin 218 henkilön työryhmä käsittelemään asiakkaiden kysymyksiä sosiaalisessa mediassa. Henkilökuntaa pyydettiin tekemään ylitöitä lakon aikana. SAS lisäsi henkilökuntamäärää asiakaspalveluosastolla 62,5 prosentilla.

SAS katsoo, että kyse on ollut poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei ole voitu välttää kohtuullisista toimenpiteistä huolimatta. EU-tuomioistuin on todennut ratkaisukäytännössään, että poikkeukselliset olosuhteet ovat käsillä, jos viivästyminen tai peruuttaminen ovat aiheutuneet tapahtumasta, joka laadultaan tai alkuperältään ei kuulu lentoyhtiön normaaliin toimintaan tai jota se ei voi kontrolloida. Lakko voi olla EU-asetuksen mukaan asetuksessa tarkoitettu poikkeuksellinen olosuhde. Arvioinnissa otetaan huomioon yksittäisen tapauksen olosuhteet. SAS:n käsityksen mukaan neljän ammatillisen yhdistyksen päätös mennä lakkoon samanaikaisesti ei kuulu SAS:n normaaliin toimintaan.

Ruotsissa hovioikeus on todennut muun muassa, että ammatillisen järjestön päätös työajan rajoituksista on tyypillisesti lentoyhtiön kontrollimahdollisuuksien ulkopuolella ja siten poikkeuksellinen olosuhde. Vastauksessa on selostettu myös muun muassa käytäntöä ARN:ssä (Allmänna reklamationsnämnden) ja EU-tuomioistuimessa sekä Saksan korkeimman oikeuden (Bundesgerichtshof) tapausta (X ZR 138/11). Siinä katsottiin, että lentäjien lakko, joka käsittää merkittävän osan lentoyhtiön lentäjistä, on poikkeuksellinen olosuhde. Tuomioistuin totesi, että lakon laajuuden vuoksi lentoyhtiö ei voinut organisoida toimintaa niin, että lennot olisi voitu toteuttaa suunnitellusti eikä lakko kuulunut lentoyhtiön normaaliin toimintaan. Tuomioistuin katsoi, että lakko oli lentoyhtiön kontrollimahdollisuuksien ulkopuolella, kun päätöksen tekivät työntekijät ammatillisen yhdistymisvapauden puitteissa.

EU-tuomioistuin on ratkaisussaan (C-195/17) katsonut, että ”villi lakko” on osa lentoyhtiön normaalia toimintaa ja sen kontrollissa eikä siten poikkeuksellinen olosuhde. Tuomioistuin ei ottanut yleisesti kantaa siihen, onko lakko poikkeuksellinen olosuhde. EU-tuomioistuimessa käsitellyn tapauksen olosuhteet eroavat olennaisesti SAS:n tapauksesta.

SAS painottaa sitä, että käsillä olevassa tapauksessa lakko ei saanut alkuaan SAS:n toimenpiteestä. Lakko julistettiin, kun lentäjäyhdistykset eivät hyväksyneet ehdotusta. Lakko ei ollut myöskään henkilökunnan spontaani reaktio. Lisäksi lakon julisti neljä lentäjäyhdistystä samanaikaisesti. Jos tavanomaisia työmarkkinakonflikteja ja lakkoja ei pidettäisi poikkeuksellisina olosuhteina, olisi tämä EU-lainsäätäjän kannan vastaista ja muodostaisi kohtuuttoman epätasapainon työmarkkinaosapuolten välillä. Ne kustannukset, jotka liittyisivät asetuksen mukaisiin korvauksiin laajamittaisen lentäjien lakon yhteydessä, olisivat sellaisia, että työntekijäpuoli olisi pakotettu hyväksymään kaikki työntekijäpuolen vaatimukset.

Myös ruotsalaiset tuomioistuimet ovat katsoneet, että EU-tuomioistuimen ratkaisu asiassa C-195/17 sisältää sen, että ammatillisten järjestöjen työtaistelutoimenpiteet ovat poikkeuksellisia olosuhteita. Yhteenvetona SAS toteaa, että lentäjälakko ei ole lentoyhtiön normaalia toimintaa eikä kontrolloitavissa ja muodostaa sen vuoksi sellaisen poikkeuksellisen olosuhteen, jota EU-asetuksessa tarkoitetaan.

EU-tuomioistuimen käytännöstä ilmenee, että sen arviointi, onko kaikki kohtuulliset toimenpiteet tehty, ei saa johtaa siihen, että lentoyhtiön pitäisi tehdä kohtuuttomia uhrauksia, kun otetaan huomioon lentoyhtiön kapasiteetti kyseisenä ajankohtana. EU-lainsäädännön käsite kaikki kohtuulliset toimenpiteet on näin ollen rajoitettu sellaisiin toimenpiteisiin, jotka huomioon ottaen lentoyhtiön kapasiteetti kyseisenä ajankohtana ovat kohtuullisia. Arvioinnissa on tässä tapauksessa otettava huomioon, että SAS:n lentäjälakko oli laajempi kuin koskaan oli ollut lentoteollisuudessa. Periaatteessa lakko käsitti kaikki SAS:n lentäjät ja vaikutti 4015 lähtöön ja noin 370 000 matkustajaan. Lakon laajuus johti siihen, ettei SAS:lla ollut kohtuullisia mahdollisuuksia käyttää korvaavaa henkilöstöä tai järjestellä uudelleentoimintaa siten, että lennot olisi voitu toteuttaa suunnitellusti.

SAS viittaa edellä todettuun ja toteaa, että se teki kaikkensa reitittääkseen uudelleen matkustajat muiden yhtiöiden ja SAS:n alihankkijoiden lennoille. Lakon laajuuden vuoksi monet lennot olivat täyteen varattuja, kun lakko alkoi lisäksi pääsiäisen yhteydessä. Tämän vuoksi oli mahdotonta reitittää uudelleen kaikkia matkustajia.

Vastaukseen on liitetty muun muassa lehdistötiedotteita, selvityksiä työehtosopimusneuvottelujen kulusta, selvityksiä SAS:n työjärjestelyistä lakon vuoksi sekä tuomioistuimen päätöksiä.

Ratkaisun perustelut

Jos lento peruutetaan, lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan on maksettava matkustajalle EU-asetuksen (261/2004) 7 artiklan mukainen korvaus, jollei se pysty osoittamaan, että peruutus on johtunut poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu.

EU-asetuksen mukaan poikkeuksellisia olosuhteita saattaa syntyä erityisesti poliittisesti epävakaissa oloissa, sääolosuhteiden ollessa kyseisen lennon suorittamiseen sopimattomat, turvallisuusriskien ja odottamattomien lentoturvallisuuteen vaikuttavien puutteiden ilmetessä ja lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan toimintaan vaikuttavissa työtaistelutilanteissa. (EU-asetus N:o 261/2004 sekä asetuksen johdanto-osan perustelukappaleet 14 ja 15).

Kuluttajariitalautakunnan täysistunto katsoi 27.3.2008 antamassaan ratkaisussa D/104/35/2007, että lentoyhtiön henkilökunnan lakko on muodostanut poikkeukselliset olosuhteet, jotka ovat olleet lentoyhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Täysistunto katsoi, että kyse oli poikkeuksellisista olosuhteista eikä lentoyhtiö ollut velvollinen maksamaan matkustajalle vakiokorvausta.

Euroopan unionin tuomioistuin on myöhemmin antamassaan ratkaisussa Krüsemann vs. TUlfly, C- 195/17, ottanut tarkemmin kantaa siihen, minkä edellytysten on täytyttävä, jotta henkilökunnan lakon voi katsoa muodostavan poikkeuksellisen olosuhteen. Päätöksen perusteella se, että merkittävä osa lentomiehistöstä on spontaanisti poissa töistä ilman työntekijöiden edustajien kehotusta (villi lakko) siksi, että lennosta vastaava lentoliikenteen harjoittaja on yllättäen antanut yrityksen rakenneuudistusta koskevan ilmoituksen, ei muodosta poikkeuksellista olosuhdetta.

Tuomioistuin totesi päätöksessään, että asetuksessa säädetään kahdesta kumulatiivisesta edellytyksestä sille, että tapahtumaa voidaan pitää poikkeuksellisena olosuhteena: 1) se ei luonteensa tai alkuperänsä vuoksi liity lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen

harjoittamiseen ja 2) se ei ole tämän tosiasiallisesti hallittavissa. Se, että asetuksen perustelukappaleessa mainitaan, että tällaisia olosuhteita voi esiintyä erityisesti työtaistelutilanteessa, ei merkitse, että lakko välttämättä ja automaattisesti olisi korvausvastuusta vapauttamisen peruste. On arvioitava tapauskohtaisesti, täyttyvätkö edellä mainitut kaksi edellytystä. Unionin tuomioistuin lausui, että asiassa Krüsemann vs. TUlfly, C- 195/17 nämä kaksi edellytystä eivät täyttyneet.

Tuomioistuin totesi edelleen, että rakenneuudistukset ja uudelleenjärjestelyt kuuluvat yritysten tavanomaisiin liikkeenjohdollisiin toimenpiteisiin. Lentoliikenteen harjoittajat voivat siis tavanomaista toimintaansa harjoittaessaan joutua erimielisyyksiin ja jopa kiistoihin henkilöstönsä jäsenten kanssa. Niinpä sen kaltaisessa tilanteessa riskien, jotka aiheutuvat tällaisiin (lentoliikenteen harjoittajan tekemiin) toimenpiteisiin liittyvistä sosiaalisista seurauksista, on katsottava liittyvän asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan tavanomaiseen toimintaan. Tuomioistuin ei myöskään pitänyt todenmukaisena, että kyseessä oleva villi lakko ei olisi ollut lentoyhtiön tosiasiallisesti hallittavissa. Paitsi että villi lakko sai alkunsa lentoyhtiön päätöksestä, se päättyi huomattavasta poissaolo-osuudesta huolimatta lentoyhtiön työntekijöiden edustajien kanssa tekemän sopimuksen vuoksi. Tuomioissaan unionin tuomioistuin huomautti lisäksi, että sillä, että kyseessä olevaa työtaistelutoimenpidettä on pidettävä villinä lakkona, koska sitä ei virallisesti pannut alulle ammattijärjestö, ei ole merkitystä poikkeuksellisten olosuhteiden käsillä olon arvioinnissa.

Kuluttajariitalautakunta on 15.5.2020 ratkaissut lennon peruuntumista koskevan asian, jossa oli kysymys lakkotilanteesta. Ratkaisussa todettiin, että kyseessä oli työehtosopimusneuvotteluihin liittyvä lakko, jossa osapuolina olivat lentoyhtiön alihankkijana toimiva kansainvälinen henkilöstövuokrausyritys (työnantajapuoli) ja työntekijöitä edustava ammattiliitto. Lakko liittyi työntekijöiden ja työnantajien edustajien välisiin käynnissä oleviin työehtosopimusneuvotteluihin. Lautakunta totesi, että työehtosopimusneuvottelut eivät kuulu lentoyhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan tai liikkeenjohdollisiin toimenpiteisiin, toisin kuin lentoyhtiön yhtiökohtaiset rakenneuudistukset ja uudelleenjärjestelyt.

Todettiin, että kyseessä ei ollut lakko, joka olisi ollut seurausta lentoyhtiön toimista ja niistä aiheutuneista sosiaalisista seurauksista. Lakko ei myöskään tosiasiallisesti ollut lentoyhtiön hallittavissa, sillä lentoyhtiö ei ollut työehtosopimusneuvottelujen osapuoli. Lautakunta katsoi, että kyseinen lakko muodosti poikkeuksellisen olosuhteen. Lautakunnan mukaan lentoyhtiö oli ryhtynyt siltä kohtuudella edellytettäviin toimenpiteisiin peruutuksen välttämiseksi. Oikeutta vakiokorvaukseen ei katsottu olevan, koska lennon peruutus oli johtunut poikkeuksellisista olosuhteista eikä sitä olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävä toimenpiteet olisi toteutettu. Lautakunta ei suosittanut vakiokorvauksen maksamista.

Käsillä olevassa tapauksessa SAS:n lentäjien lakko on alkanut sen seurauksena, että pilottiyhdistykset ovat sanoneet irti yleissopimuksen kesken sopimuskauden eivätkä ole hyväksyneet SAS:n sovintoesitystä. Kyseessä on ollut laaja lakko, jossa osapuolina ovat olleet SAS ja useampi pilottiyhdistys. Lautakunta viittaa aiempaan ratkaisukäytäntöönsä ja toteaa, että työehtosopimusneuvottelut eivät kuulu lentoyhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan tai liikkeenjohdollisiin toimenpiteisiin. Lakko ei ollut seurausta SAS:n toimista eikä sen hallittavissa. Näistä syistä lakko muodosti poikkeuksellisen olosuhteen. Lautakunta toteaa vielä, että käytettävissä olevan selvityksen perusteella SAS on ryhtynyt siltä kohtuudella edellytettäviin toimenpiteisiin peruutuksen välttämiseksi ja peruutettujen lentojen toteuttamiseksi uudelleen reitityksen avulla. Matkustajilla ei ole oikeutta vakiokorvaukseen.