Lennon peruuntuminen miehistön jäsenen yllättävän sairastumisen vuoksi

Asiaselostus

Matkustajan tarkoituksena oli matkustaa lennolla AY1436 Berliinistä Helsinkiin 30.8.2021. Lento peruutettiin ja matkustaja reititettiin uudelleen Amsterdamin kautta Helsinkiin, minne hän saapui noin 19 tuntia alkuperäistä saapumisaikaansa myöhemmin. Lentoyhtiö, joka olisi suorittanut peruutetun lennon, ilmoitti peruuttamisen syyksi miehistön jäsenen yllättävän sairastumisen. Asiassa on erimielisyyttä matkustajan oikeudesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 (jäljempänä asetus) mukaiseen vakiokorvaukseen.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että lentoyhtiö maksaa matkustajalle 250 euron vakiokorvauksen

Hakijoiden vaatimukset perusteluineen

Matkustaja vaatii, että hänelle maksetaan 250 euron korvaus.

Lennon peruuttamiselle ilmoitettiin tapahtumapaikalla eri syitä. Lentokenttähenkilökunta ilmoitti, että koneessa oli tulipalo. Matkustajat odottivat putkessa koneen vieressä. Tämän jälkeen ilmoitettiin kapteenin sairastuneen äkillisesti.

Lentoyhtiön vastaus perusteluineen

Lentoyhtiö kiistää matkustajan vaatimuksen. Lento AY1436 peruttiin miehistön jäsenen yllättävän sairastapauksen vuoksi. Lennon miehistön jäsen sai sairauskohtauksen Berliinin kentällä kesken lähtövalmistelujen ja paikalle kutsuttu lääkintäryhmä totesi hänet estyneeksi jatkamaan työpäiväänsä. Sairastuminen sattui lentoparin Helsinki–Berliini–Helsinki paluulennon osuudella. Lentoyhtiöllä ei ole varamiehistöä Berliinissä.

Tilanteen yllätyksellisyyttä ja vakavuutta vahvistaa matkustajan oma kertoma tapahtuneesta. Tilanne aiheutti hätäännystä, paniikkia ja epätietoisuutta, jolloin asiakaspalvelu ja tiedonkulku jäivät ensihoidon jalkoihin. Viranomaismääräyksien mukaan lentoa ei voida operoida yhdellä matkustamohenkilökunnan jäsenellä.

Lennon peruuntumista ei voinut välttää millään tilanteeseen soveltuvilla toimenpiteillä. Lento lennettiin takaisin ilman matkustajia. Matkustajille tarjottiin huolenpitoa EU 261/2004 mukaisesti ja heidät reititettiin mahdollisimman pian määränpäänsä. KLM:n operoima lento Amsterdamin kautta oli ensimmäinen yhteys, jossa oli tilaa sekä Berliini–Amsterdam että Amsterdam–Helsinki välillä. Lennon peruuttaminen on aiheutunut poikkeuksellisista olosuhteista.

Ratkaisun perustelut

Jos lento peruutetaan, matkustajalla on asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla oikeus saada lennosta vastaavalta lentoliikenteen harjoittajalta korvaus 7 artiklan mukaisesti. Lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan ei tarvitse asetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaan maksaa korvausta, jos se pystyy osoittamaan, että lennon peruuttaminen johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu.

Käsiteltävässä tapauksessa lentoyhtiö on ilmoittanut lennon peruuttamisen syyksi lennon suorittamiselle välttämättömän miehistön jäsenen odottamattoman sairastumisen vähän ennen lennon suunniteltua lähtöä. Lautakunnalla ei ole syytä epäillä lentoyhtiön ilmoitusta peruutuksen syystä, vaikka matkustaja on lennon lähtöä odottaessaan saanut ristiriitaista tietoa peruutuksen syystä. Asiassa on näin ollen kysymys siitä, onko miehistön jäsenen odottamatonta sairastumista pidettävä asetuksessa tarkoitettuna poikkeuksellisena olosuhteena.

EU-tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan poikkeuksellisten olosuhteiden käsite koskee tapahtumia, jotka eivät luonteensa tai alkuperänsä vuoksi liity asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen eivätkä ole tämän tosiasiallisesti hallittavissa, ja nämä kaksi edellytystä ovat kumulatiivisia ja niiden täyttyminen on arvioitava tapauskohtaisesti (tuomio 23.3.2021, C-28/20 Airhelp, 23 kohta ja tuomio 7.7.2022, C 308/21 SATA International-Azores Airlines, 20 kohta).

Kuluttajariitalautakunta on vakiintuneessa ratkaisukäytännössään katsonut, että henkilöstön sairaustapaukset ovat lentoliikennettä harjoitettaessa tavanomaisia ja lentoyhtiöltä voidaan edellyttää varautumista yllättäviinkin yksittäisiin sairastumisiin. Toisaalta lautakunta on todennut, ettei lentoyhtiön ei voida kohtuudella edellyttää ylläpitävän jokaisella lentokentällä niin kattavaa miehistön varallaolojärjestelmää, että juuri ennen lentoa sairastuneelle miehistön jäsenelle saataisiin korvaaja välittömästi. Lautakunta on arvioinut tapauskohtaisesti sitä, olisiko lentoyhtiö voinut kohtuudella edellytettävin toimenpitein välttää sen, että tietylle lennolle ei sairaustapausten vuoksi ole käytettävissä tarvittavaa miehistöä. (Esim. D/1372/35/2020, annettu 5.2.2021 ja D/4137/35/2019, annettu 23.6.2020).

Unionin tuomioistuin on sittemmin antanut ennakkoratkaisun koskien sitä, kuuluuko lennon suorittamiseen välttämättömän miehistön jäsenen odottamaton poissaolo sairauden tai kuoleman vuoksi vähän ennen kyseisen lennon suunniteltua lähtöä poikkeuksellisten olosuhteiden käsitteen alaan (tuomio 11.5.2023, yhdistetyt asiat C 156/22, C-157/22 ja C 158/22 TAP Portugal).

Tuomioistuin totesi ratkaisussaan, että lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan henkilöstöön liittyvät toimenpiteet kuuluvat kyseisen lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen. Lennosta vastaavat lentoliikenteen harjoittajat voivat näin ollen joutua tavanomaisesti toimintaansa harjoittaessaan tilanteeseen, jossa lennon suorittamiseen välttämättömän henkilöstön yksi tai useampi jäsen on odottamattomasti poissa sairauden tai kuoleman vuoksi, myös vähän ennen lennon lähtöä. Näin ollen tällaisen poissaolon hallinnointi liittyy erottamattomasti miehistösuunnitteluun ja henkilöstön työaikojen suunnitteluun, joten tällainen odottamaton tapahtuma liittyy lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen (tuomion kohdat 21 ja 22). Tuomioistuin katsoi, että lennon suorittamiseen välttämättömän miehistön jäsenen odottamaton poissaolo sairauden tai kuoleman vuoksi vähän ennen kyseisen lennon suunniteltua lähtöä ei kuulu asetuksessa tarkoitetun poikkeuksellisten olosuhteiden käsitteen alaan.

Toisin kuin lautakunnan aiemmassa ratkaisukäytännössä, Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisun C-156/22, C-157/22 ja C-158/22 vuoksi sille, olisiko lentoyhtiö voinut kohtuudella edellytettävin toimenpitein välttää sen, että tietylle lennolle ei sairaustapauksen vuoksi ole käytettävissä tarvittavaa miehistöä, ei tule antaa merkitystä poikkeuksellisia olosuhteita arvioitaessa. Miehistön odottamattomat sairastumiset liittyvät lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen. Koska kyse ei ole tapahtumasta, joka ei luonteensa tai liity lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen, asiassa ei ole tarpeen arvioida, olisiko tapahtuma lentoliikenteen harjoittajan tosiasiallisesti hallittavissa.

Edellä esitetyn perusteella lautakunta katsoo, että miehistön jäsenen odottamatonta sairastumista ennen kysymyksessä olevan Berliini–Helsinki -lennon lähtöä ei ole pidettävä asetuksessa tarkoitettuna poikkeuksellisena olosuhteena. Tämän vuoksi lentoyhtiö on velvollinen maksamaan matkustajalle asetuksen mukaisen vakiokorvauksen, jonka määrä tässä tapauksessa on 250 euroa.

Päätös oli yksimielinen.