Korvausvaatimus ludetorjunnasta

Asiaselostus

Vuokralainen vuokrasi 23.1.2014 päivätyllä toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella koko rakennuksen omistaneelta vuokranantajalta 2h+K käsittävän 59 m2 asuinhuoneiston. Vuokraksi sovittiin vuokrasuhteen alkaessa 623,28 euroa kuukaudessa. Vuokrasuhde alkoi 1.2.2014.

Asiassa on kyse siitä, oliko vuokralainen korvausvastuussa vuokranantajalle ludetorjunnasta aiheutuneista kustannuksista.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että vuokranantaja luopuu perimästä vuokralaiselta kuluja ludetorjunnasta 2.250 euroa ylittävin osin.

Vuokralaisen vaatimukset perusteluineen

Vuokralainen vaatii, että vuokranantaja luopuu perimästä ludetorjuntaan perustuvaa laskua summaltaan 7.277,95 euroa.

Luteet asunnossa eivät johtuneet vuokralaisen toimista. Vuokralaisella ei ollut tietoa siitä, mistä luteet olivat tulleet. Ongelmasta ilmoittamisessa ei viivytelty, vuokralainen ei heti ymmärtänyt asunnossa olevien hyönteisten olevan luteita. Asiasta ilmoitettiin, kun vuokralaisen poika näki hyönteiset ja epäili niiden olevan luteita. Tuholaistorjunta vahvisti epäilyn huoneiston tarkastuksessa.

Ludeongelma paisui pahaksi, koska vuokralainen ei kyennyt siivoamaan ja myös vuokranantajalla kesti kauan hoitaa asia kuntoon. Torjunnan loppuvaiheessa vuokralainen nukkui takapihalla teltassa, koska sisällä ei voinut enää nukkua. Vuokralaisen tytär hoiti ludeasiaa, tämä oli vuokranantajan tiedossa. Vuokranantajalla ja tuholaistorjuntayrityksellä oli myös tyttären yhteystiedot. Kukaan ei kuitenkaan ilmoittanut, että tuholaistorjunnasta ja vuokralaisen irtaimiston hävittämisestä tullaan laskuttamaan vuokralaista, eikä sitä, että lasku tulee olemaan mittava. Vuokralaiselle ei annettu mahdollisuutta kilpailuttaa irtaimiston hävitykseen tarvittavaa työtä. Lasku on suuruudeltaan myös kohtuuton irtaimiston määrään nähden.

Vuokranantajan vastaus perusteluineen

Vuokranantaja vaatii vuokralaista korvaamaan ludetorjunnasta ja omaisuuden hävittämisestä yhteensä 7.277,95 euroa.

Luteet olivat tulleet vuokralaisen asuntoon, joko vuokralaisen tuomina tai vuokralaisen naapurin tuomina. Vuokralainen oli sallinut naapurin vierailla asunnossaan, vaikka oli tiennyt, että naapurin asunnossa oli todettu ludeongelma jo vuonna 2020. Vuokralainen ilmoitti 26.5.2021 huoltoyhtiöön epäilevänsä ludeongelmaa. Tuholaistorjuntayrityksen tarkastuksessa 3.6.2021 vuokralainen kertoi, että luteita on ollut huoneistossa jo pidemmän aikaa. Vuokralainen oli tästä huolimatta viivytellyt ilmoituksen tekemisessä ja aiheuttanut sen, että ludeongelma asunnossa oli paisunut. Torjuntaa tehtiin aikavälillä 30.6.-16.12.2021 yhteensä 11 kertaa. Vuokranantaja ei viivytellyt asian suhteen, mutta torjuntakustannukset lisääntyivät ongelman suuruuden vuoksi. Myrkytyksistä aiheutui 4.141,60 euron kulu, mutta vuokralaiselta oli laskutettu myrkytyksistä vain 1.994,31 euroa.

Vuokralaiselle järjestettiin uusi asunto 17.7.2021 alkaen. Vuokralainen ei voinut viedä uuteen asuntoonsa vanhassa asunnossa ollutta irtainta omaisuutta ludeongelman vuoksi vaan omaisuus tuli hävittää. Hävittämisen oli hoitanut vuokranantaja, sillä vuokralainen ei ollut kykenevä suorittamaan hävittämistä tarvittavalla huolellisuudella, eikä irtaimen hävittämistä voinut siten jättää vuokralaisen tehtäväksi. Hävittämisestä aiheutui vuokranantajalle 5.283,64 euron kustannus, kyseinen summa sisältyy vuokralaiselta nyt vaadittaviin kustannuksiin.

Ratkaisun perustelut

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 20 §:n 1 momentin mukaan huoneiston on vuokrasuhteen alkaessa ja sen aikana oltava sellaisessa kunnossa kuin vuokralainen huoneiston iän, alueen huoneistokannan ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella voi vaatia, jollei muusta kunnosta ole sovittu.

Saman lain 24 §:n 1 momentin mukaan vuokralaisen on viipymättä ilmoitettava vuokranantajalle huoneiston vahingoittumisesta tai sellaisesta puutteellisuudesta, jonka korjaamisesta vuokranantaja on vastuussa. Ilmoitus on tehtävä heti, jos korjaus on vahingon suurenemisen estämiseksi suoritettava viipymättä. Saman pykälän 2 momentin mukaan vuokralainen, joka laiminlyö ilmoittamisvelvollisuutensa, vastaa laiminlyönnistä aiheutuneesta vahingosta.

Saman lain 25 §:n mukaan vuokralaisen on hoidettava huoneistoa huolellisesti. Vuokralainen ei ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu huoneiston käyttämisestä vuokrasopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen, jos vuokranantaja on vastuussa huoneiston kunnosta ja kunnossapidosta. Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka vuokralainen tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa huoneistolle.

Asunnossa suoritetuista myrkytystoimenpiteistä aiheutuneet kulut

Asiassa on ensin ratkaistava se, onko vuokralainen vuokranantajan väitteen mukaisesti hoitanut huoneistoa huolimattomasti, aiheuttanut ludeongelman ja voisi siten olla vahingonkorvausvastuussa vuokranantajalle luteiden myrkyttämisestä aiheutuneista kustannuksista.

Lautakunta toteaa, että luteet voivat kulkeutua asuntoon paitsi rakenteita pitkin asunnon ulkopuolelta, myös esimerkiksi matkatavaroiden mukana. Lähtökohtaisesti näissä tilanteessa ei ole kyse vuokralaisen huolimattomasta toiminnasta. Se, että vuokralainen on mahdollisesti tiennyt naapurin asunnossa kesällä 2020 olleesta ludeongelmasta ja sallinut kyseisen naapurin vierailla asunnossa vuonna 2021, ei lautakunnan näkemyksen mukaan osoita sellaista huolimattomuutta, johon vahingonkorvausvastuu voitaisiin perustaa. Lautakunnan näkemyksen mukaan asiassa on jäänyt epäselväksi se, miten luteet olivat päätyneet asuntoon.

Asiassa on lisäksi arvioitava se, oliko vuokralainen toiminut ongelmasta ilmoittamisen osalta siten huolimattomasti, että ludeongelma oli hankaloitunut aiheuttaen vuokranantajalle lisävahinkoa. Asiassa on riidatonta, että luteet olivat päässeet leviämään asunnossa. Vuokralaisen kuluttajariitalautakunnalle tekemän hakemuksen mukaan vuokralainen ei ollut ymmärtänyt hyönteisten olevan luteita, ennen kuin vuokralaisen poika oli vieraillut asunnossa.

Lautakuntaan toimitetun tarkastuskäyntiraportin mukaan, asunnon tarkastuksessa 3.6.2021 havaittiin suuri määrä lutikoita. Luteita oli raportin mukaan tavattu asunnon olohuoneessa, keittiössä, makuuhuoneessa, kylpyhuoneessa ja eteisessä. Luteet olivat kulkeneet asunnon lattioilla, seinillä, huonekaluissa ja katossa. Raportin mukaan vuokralainen on kertonut luteita olleen asunnossa jo pidemmän aikaa. Toimitetun asiakirja-aineiston perusteella luteiden myrkytyksiä oli jouduttu toistamaan yksitoista kertaa.

Edellä mainitun lain mukaan vuokralaisen on ilmoitettava huoneiston puutteellisesta kunnosta viipymättä, ja jos korjaus on vahingon suurenemisen estämiseksi suoritettava viipymättä, ilmoitus on tehtävä heti. Lautakunta katsoo, että edellä kuvatun laajuinen hyönteisongelma huoneistossa on sellainen, josta olisi lautakunnan käsityksen mukaan ilmoitettava vuokranantajalle hyvin nopeasti, vaikka kyseessä olisi ollut jokin muu hyönteinen kuin lude. Esitetyn selvityksen perusteella, lautakunta katsoo, että vuokralainen oli havainnut hyönteisongelman tekemäänsä ilmoitusta varhaisemmassa vaiheessa, vaikka hän ei mahdollisesti tiennyt hyönteisten olleen luteita. Lautakunnan käsityksen mukaan, vaikka vuokralainen ei olisi ymmärtänyt hyönteisten olevan luteita, olisi hänen hyönteisten suuren määrän ja ongelman laajuuden vuoksi tullut ymmärtää joka tapauksessa ilmoittaa asiasta nyt tehtyä ilmoitusta aikaisemmassa vaiheessa. Lautakunta katsoo vuokralaisen laiminlyöneen ongelmasta ilmoittamisen viipymättä sen havaittuaan.

Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, kuinka paljon torjuntakustannukset olisivat olleet, mikäli ilmoitus ongelmasta olisi tehty viipymättä. Ongelman laajuudesta esitetty selvitys huomioiden lautakunta kuitenkin katsoo, että torjuntakustannukset olisivat olleet pienemmät, mikäli vuokralainen olisi ilmoittanut hyönteisistä heti ne havaittuaan. Toisaalta toimitetusta asiakirja-aineistosta ilmenee, että asunnon ensimmäinen tarkastus oli tehty 3.6.2021, mutta ensimmäinen tuholaistorjunta huoneistossa oli suoritettu 30.6.2021. Miltei kuukauden aikaa ongelman toteamisen ja myrkytysten aloittamisen välillä voidaan pitää verrattain pitkänä viiveenä ja sellaisena aikana, joka on myös voinut vaikuttaa lopullisten tuholaistorjuntakustannusten määrään. Muun selvityksen puuttuessa, lautakunta arvio aiheutuneen lisävahingon määräksi 750 euroa.

Vuokralaisen irtaimen omaisuuden hävittämisestä aiheutuneet kustannukset

Selvityksenä tavaroiden hävittämisestä on esitetty vuokralaiselle vuokranantajalta osoitettu lasku summaltaan 5.283,64 euroa selitteellä ”Luteiden saastuttaman irtaimiston käsittely”. Edelleen selvityksenä on esitetty tuholaistorjuntayrityksen lasku vuokranantajalle, jossa on viestinä työn sisällön osalta: ”Luteiden saastuttamien irtaimiston nouto, suojaus, materiaalit, hävitys sekä jätteenkäsittelymaksut (sekä kahden vaatekaapin purku) 3.820,- Luteiden saastuttamien lattialistojen irrotus, suojaus, hävitys ja jätteenkäsittelymaksu 436”.

Lautakunnan näkemyksen mukaan asiassa ei ole esitetty mitään selvitystä siitä, että vuokralaisen tavaroiden hävittämisestä tuholaistorjuntayrityksen toimesta oli sovittu vuokranantajan ja vuokralaisen välillä tai tuholaistorjuntayrityksen ja vuokralaisen välillä. Asiassa on siten ratkaistava se, onko vuokralaisen katsottava olevan vuokranantajalle korvausvastuussa vuokranantajan tilaamasta tavaroiden käsittelystä.

Lautakunta toteaa, että asiassa ei ole osoitettu, että luteet olisivat päätyneet vuokralaisen huoneistoon vuokranantajan huolimattomuudesta. Edellä mainitun lain mukaan vuokralaisen vastuulla on hoitaa huoneistoa huolellisesti. Tämän velvoitteen johdosta on lautakunnan käsityksen mukaan katsottava, että vuokralaisen omaisuuden ollessa molemmista osapuolista riippumattomasta syystä vuokranantajan huoneistossa käsittelyn tarpeessa, on kyseisen ludeongelman johdosta irtaimen omaisuuden tarpeellinen käsittely ja mahdollinen hävitys ollut vuokralaisen vastuulla.

Osapuolten välillä käydyn kirjeenvaihdon perusteella, lautakunta katsoo asiassa olevan riidatonta, ettei vuokralaiselle ollut suoranaisesti tarjottu mahdollisuutta tehdä toimia irtaimen omaisuutensa suhteen. Osapuolet ovat olleet asiassa esitetyn kirjeenvaihdon perusteella yksimielisiä siitä, että vuokralaisen irtaimen omaisuuden käsittely oli tarpeen. Lautakunnan käsityksen mukaan huolellinen toimita tilanteessa olisi kuitenkin edellyttänyt vuokralaiselta jonkinlaista oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta asian suhteen. Tällaista toimintaa ei vuokralaisen edustajan ja vuokranantajan kannanottojen perusteella ollut odotettavissa vuokralaiselta. Vuokralaisen edustajan mukaan hänelle olisi tullut antaa mahdollisuus toimia kyseisessä asiassa vuokralaisen puolesta, sillä hän oli luovuttanut yhteystietonsa vuokranantajalle ja tuholaistorjuntayritykselle. Kuitenkaan selvitystä siitä, että vuokralainen olisi valtuuttanut kuluttajariitalautakunnassa vuokralaisen puolesta toimivan edustajansa hoitamaan vuokrasuhteeseensa tai luteiden torjuntaan liittyvää asiaa ennen kuluttajariitalautakunnan käsittelyä ei kuitenkaan ole esitetty.

Edellä mainituin perustein lautakunta katsoo, että vuokralainen oli laiminlyönyt huoneiston huolellisen hoidon siltä osin, että hän olisi aktiivisesti osallistunut ludeongelman torjumiseen hoitamalla vastuulleen kuuluvan irtaimen omaisuutensa tarpeellisen käsittelyn. Asiassa ei ole myöskään edellä mainitusti osoitettu, että hän olisi siirtänyt asian hoitamisen nyt kuluttajariitalautakunnassa toimivalle edustajalleen, johon vuokranantajan olisi tullut olla yhteydessä ja jolta vuokranantaja olisi voinut odottaa aktiivisia toimia. Lautakunta toteaa, että asiassa omaisuuden käsittelystä aiheutuneista kuluista esitetty lasku oli kohdistunut myös luteiden torjuntatoimiin, eikä vuokralaisen omaisuuden käsittelyn aiheuttamasta työmäärästä ole esitetty tarkkaa selvitystä. Näin ollen lautakunta katsoo, että vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle hänen irtaimistonsa käsittelystä aiheutuneesta työstä kohtuullisena pidettävän korvauksen. Kuluttajariitalautakunta arvioi tältä osin kohtuulliseksi korvaukseksi asiassa 1.500 euroa.

Päätös oli yksimielinen.

Julkaistu 14.2.2024