Asunnon lattiamateriaalista annetut tiedot käytetyn asunnon kaupassa

Asiaselostus

Ostajat ostivat 17.12.2020 päivätyllä kauppakirjalla myyjiltä asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan yhtiön 4h+k+s käsittävää 89,5+17,5 m2 kokoista asuinhuoneistoa. Asunnon velaton hinta oli 534 000 euroa. Huoneiston hallinta siirtyi ostajille 31.1.2021. Asuinrakennus oli rakennettu vuonna 1995.

Osapuolilla on kiistaa asunnon alakerran lattiamateriaalista annetuista tiedoista.

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta ei suosita hyvitystä.

Ostajien vaatimukset perusteluineen

Ostajat vaativat myyjiltä hinnanalennusta 911,70 euroa. Vaatimus vastaa lattiamateriaalin vaihtokustannusten puolta määrää, vähennettynä parketin hiomiskustannuksien määrällä.

Asunnon myyntiesitteessä sekä ylä- että alakerran makuuhuoneiden lattiamateriaaliksi ilmoitettiin parketti. Välittäjä vahvisti tiedon asunnon esittelyssä. Alakerran lattia näytti silmämääräisesti samanlaiselta kuin yläkerrassa, joten ostajilla ei ollut aihetta epäillä tietoa.

Ostajien tarkoituksena oli hioa ja öljytä parketti kaupan jälkeen. Tällöin kuitenkin ilmeni, että alakerran lattia onkin laminaattia. Ostajille aiheutui lattiamateriaalin vaihtamisesta parkettiin noin 30 m2 alalle kustannuksia yhteensä 2 838,40 euroa.

Ostajat ovat esittäneet asiassa vaatimuksia myös kaupassa välitysliikkeenä toiminutta liikettä kohtaan. Välitysliike on kuitenkin asetettu konkurssiin vuonna 2021, joten lautakunta on jättänyt asian välitysliikkeen osalta käsittelemättä.

Myyjien vastaus perusteluineen

Myyjät kiistävät ostajien vaatimukset.

Myyjät käyttivät asunnon kaupassa asiantuntevaa välitysliikettä. Myyjät antoivat välitysliikkeelle oikeat tiedot asunnon lattiamateriaaleista. Myyjien piti tarkastaa myyntiesitteen tiedot hyvin nopealla aikataululla, eikä tarkastamisen tärkeyttä tähdennetty heille. Myyjät eivät huomanneet, että alakerran kahden makuuhuoneen lattiamateriaalin tietoja ei ollut erikseen ilmoitettu, vaan alakerran lattiamateriaalina oli ilmoitettu olevan kaikissa huoneissa parketti.
Kun myyjät aikanaan ostivat tämän asunnon, heille oli ensi näkemältä selvää, että lattia oli osin laminaattia. Samalla tavoin ostajien on tullut havaita lattian olevan laminaattia.

Lattia oli noin 10 vuotta vanha. Laminaatti oli erinomaisessa kunnossa. Lattiamateriaalilla ei ole merkitystä asunnon arvolle.

Ratkaisu

Asuntokauppalain 6 luvun 11 §:n mukaan asunnossa on virhe, jos:

1) se ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun;

2) se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut asunnosta ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;

3) myyjä on ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon ottaen huomioon hänen mahdollisuutensa havaita kyseinen seikka 12 §:ssä tarkoitetussa asunnon tarkastuksessa, myyjän tietoisuus ostajan asettamista erityisvaatimuksista sekä muut seikat, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai

4) se on varustukseltaan, kunnoltaan tai muilta ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää ottaen huomioon asunnon hinta, sen ikä, alueella tavanomainen varustetaso, kohtuullista asumistasoa koskevat yleiset vaatimukset sekä muut seikat.

Luvun 27 §:n mukaan säännöksiä myyjän vastuusta ennen kaupantekoa annetuista tai antamatta jätetyistä tiedoista sovelletaan myös, kun tiedot on antanut tai laiminlyöntiin on syyllistynyt myyjän toimeksiannosta kaupan välittäjänä toiminut kiinteistönvälitysliike tai muu myyjän edustaja ja myös, kun myyjän tai hänen edustajansa antamat tiedot sisältyvät isännöitsijätodistukseen tai ovat muuten peräisin sen yhteisön edustajalta, jonka osakkeet tai muut osuudet ovat kaupan kohteena.

Kuluttajariitalautakunta arvioi tapausta seuraavasti.

Lautakunnalle esitetyssä myyntiesitteessä alakerran lattian materiaaliksi on ilmoitettu parketti. Asiassa on kuitenkin riidatonta, että asunnon alakerran lattiamateriaali oli laminaattia noin 30 neliömetrin alueelta.

Lautakunta toteaa, että ostajat voivat lähtökohtaisesti luottaa esitteessä esitettyihin tietoihin, eikä heillä ole erityistä velvollisuutta tarkastaa esitteen tietoja. Lautakunnalle esitettyjen valokuvien perusteella yläkerran parketti ja alakerran laminaatti vastaavat ulkonäöltään pitkälti toisiaan. Muuta näyttöä materiaalien ulkonäöstä ei ole esitetty. Koska laminaatti tyypillisesti jäljittelee pintakuvioinniltaan parkettia, lautakunta katsoo, että ostajien ei ole täytynyt asuntoon tutustuessaan havaita alakerran lattianpäällysteen olevan osin laminaattia. Ostajat ovat siten voineet perustellusti jäädä siihen käsitykseen, että alakerran lattianpäällysteenä on esitteen mukaisesti parkettia myös makuuhuoneissa. He ovat kuitenkin voineet todeta lattianpäällysteen kunnon muutoin.

Lautakunta katsoo, että ostajille on annettu virheellistä tietoa lattian materiaalista.

Asuntokauppalain mukaan myyjät vastaavat ostajille myös välitysliikkeen antamista tiedoista. Myyjät ovat tienneet alakerran lattian olevan laminaattia. He ovat tarkastaneet myyntiesitteen tiedot eivätkä ole korjanneet siinä olevaa virheellistä tietoa lattiamateriaalista. Myyjät ovat lähtökohtaisesti vastuussa tästä virheellisestä tiedosta ostajille.

Asuntokauppalain mukaisen virheen edellytyksenä on edellä esitetyn säännöksen mukaisesti, että annetun virheellisen tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Asiassa tulee siten vielä arvioida lattiamateriaalin vaikutuksellisuus tehtyyn asuntokauppaan ja sen ehtoihin.

Esitetyn aineiston perusteella lattianpäällyste oli kaupan hetkellä noin 10 vuotta vanha. Ostajille on aiheutunut asunnon alakerran laminaatin vaihtamisesta parkettiin kustannuksia noin 2 800 euroa. Ostajat ovat kuitenkin kertoneet joka tapauksessa varautuneensa lattian hiomiseen ja öljyämiseen, mistä olisi tullut heille lähes vastaavat kustannukset kuin materiaalin vaihtamisesta. Pelkästään asunnon alakerran makuuhuoneiden lattianpäällysteen laadun ei voi katsoa myöskään vaikuttavan merkityksellisesti kohteen asuttavuuteen. Ottaen huomioon virheen luonne sekä korjauskustannusten määrä suhteessa lattian hiomiseen ja öljyämiseen, lautakunta katsoo, että lattiamateriaalien eroa ei ole tässä tapauksessa pidettävä asuntokauppalain mukaisen virheen edellyttämällä tavalla vaikutuksellisena.

Lautakunta ei suosita ostajille hyvitystä.

Päätös oli yksimielinen

Julkaistu 27.3.2024