Käytettynä maahantuodun Volkswagen e-Golf -henkilöauton kauppa. Annetut tiedot. Latauspistokkeen pohjan vika.

Vaatimukset MK vaatii yhteensä 3 129,06 euron hyvitystä autosta annettujen väärien tietojen ja latauspistokkeen pohjan vian vuoksi. Lisäksi MK vaatii viivästyskorkoa korvattavalle summalle 16.10.2018 alkaen.

MK:n mukaan kauppaa tehtäessä annettiin ymmärtää, että autossa on nopea "tunnin" latausominaisuus. Autossa ei kuitenkaan ole kyseistä ominaisuutta. Alkuperäinen 2 000 euron suuruinen vaatimus perustuu tähän puutteeseen. Myyjä on käyttänyt hyväkseen ostajan puutteellista osaamista sähköauton erikoistekniikasta. Siirtoajon aikana ilmeni, että auton yksi latauskerta täyteen varaustilaan kestää neljä ja puoli tuntia. Asian selvittyä kuluttaja yritti purkaa kaupan, koska auto poikkesi merkittävästi annetuista tiedoista. Myyjäliike suostui kaupan purkamiseen vain 1 041 euron purkumaksulla. Myyjäliike nouti auton 17.8.2018. Kauppaa ei ole purettu.

Auto myytiin juuri huollettuna merkkiliikkeessä. Auto vaati parin viikon kuluttua huoltoa, koska edellisestä huollosta oli lähes vuosi. Huollon hinta oli 379,06 euroa. MK on liittänyt ratkaisuunsa jäljennöksen auton huoltokirjamerkinnöistä. Huollossa todettiin, että autossa on vika, jonka takia latausjohto ei välttämättä irtoa. Merkkiliikkeen mukaan korjaus maksaa 750 euroa. MK on liittänyt ratkaisupyyntöönsä autoa huoltaneen K:n huoltolaskun, jonka tietojen mukaan autolle on tehty latausongelman vuoksi ohjelmistopäivitys, eikä latausongelmaa enää saatu tämän jälkeen päälle.

Vastaus RCin mukaan autosta ei ole annettu väärää tietoa. Nyt kyseessä olevassa autossa ei ole pikalatausta, eikä tällaista ole mainittu myyntitiedoissa. Kyseistä e-Golfia ei ole myyty missään vaiheessa CCS-pikalatauksella varustettuna. Jos autossa olisi ollut tämä lisävaruste, hinta olisi ollut selvästi suurempi. Autossa on niin sanottu Type2 -lataus, jossa latausnopeus voi vaihdella latauspaikasta riippuen.

Ostaja oli maksanut autosta varausmaksun noin viikkoa ennen auton luovutusta, joten ostopäätös oli tehty annettujen tietojen perusteella. Ostaja lähetti vaimonsa hakemaan autoa, eikä hän tullut itse paikalle.

Kun kauppaa oltiin purkamassa, ostajan edustaja kertoi, että auto on täydellinen, eikä hän tarvitse omassa ajossaan pikalatausta. Lataus kotona yöllä on aivan riittävä ja ongelmana oli vain se, että auto oli liian kaukana kotoa. Ostajalle ehdotettiin tässä vaiheessa, että auto voidaan toimittaa pääkaupunkiseudulle trailerilla, mistä sovittiin.

RC päättelee, että ostaja sekoitti autot keskenään Teslan kanssa, kun tästäkin keskusteltiin kaupan yhteydessä. Niissä täyteen lataaminen alle tunnissa on tavanomaista. Ostaja on myös allekirjoittamassaan kauppakirjassa todennut tutustuneensa huolellisesti kaupan kohteeseen, sen varusteisiin ja todennut niiden vastaavan ilmoitettua. Ostaja sai kaupan yhteydessä talvirenkaat vanteineen hinnanalennuksena.

Auto oli huollettu noin 500 kilometriä ennen myyntiä, joten ilmaisun "juuri huollettu" käyttö oli perusteltua. Auto oli seissyt ensin myyjällä Saksassa ja tämän jälkeen myyjäliikkeessä muutaman viikon. Myyjä on huoltovalon syttymisen jälkeen varmistanut VW:n huollosta, että raitisilmasuodatin on ainoa huoltokohde, joka piti uusia. Asiakkaan tästä maksama osuus on ollut 45,75 + 9 euroa. Sähköautossa ei ole esimerkiksi öljynvaihtoja. Ostajan autolle teettämän tarkastushuollon kustannukset eivät kuulu myyjälle.

Ostaja ei ole reklamoinut aiemmin latauspistokkeen viasta. Jos kustannukset ovat arvioidut 750 euroa, myyjäliike maksaa puolet korjauskuluista.

Ratkaisun perustelut Kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n 1 kohdan mukaan jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n 2 kohdan mukaan jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos myyjä on laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta seikasta, josta hänen täytyi olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Saman säännöksen 3 momentin mukaan tavarassa on niin ikään virhe, jos tavara on huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.

Käytetyn auton kaupassa virhettä arvioidaan paitsi auton hinnan, myös erityisesti sen perusteella, mitä ostaja voi odottaa auton kunnolta, kun otetaan huomioon auton ikä, ajomäärä ja huoltohistoria.

Osapuolet ovat esittäneet ristiriitaiset kertomukset siitä, mitä tietoja ostajalle on annettu ja mitä ostajan on annettu ymmärtää auton latausajasta. MK on vedonnut puolisonsa kirjalliseen lausuntoon kaupantekotilaisuudessa käydyistä keskusteluista. Kuluttajariitalautakunta ei kuitenkaan voi kuulla asianosaisia todistelutarkoituksessa tai muuten vastaanottaa henkilötodistelua, minkä vuoksi lautakunta arvioi asiaa vain muun käytettävissä olevan selvityksen perusteella.

Kuluttajariitalautakunnalle esitetystä auton myynti-ilmoituksesta tai muusta lautakunnan käytettävissä oleviin todistelutapoihin perustuvasta asiakirjanäytöstä ei ilmene, että nyt kyseessä olevaa autoa olisi nimenomaisesti markkinoitu siten, että siinä on pikalatausmahdollisuus. Asiassa jää näin ollen näyttämättä, että autossa olisi tältä osin ollut kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n 1 kohdassa tarkoitettu tiedonantovirhe.

MK on vedonnut auton virheenä sen huoltohistoriasta annettuihin tietoihin.

Lautakunnalle esitetyn myynti-ilmoituksen mukaan autoa on markkinoitu siten, että se on juuri huollettu. Huoltokirjamerkintöjen mukaan autolle on tehty huolto 5.10.2017, jolloin auton matkamittarin lukema on ollut 25 742 kilometriä. MK on ostanut kyseisen auton elokuussa 2018, jolloin auton matkamittarin lukema on ollut 26 000 kilometriä. Lautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan auto on ilmoittanut huoltotarpeesta varsin pian auton luovuttamisen jälkeen. Lautakunnalle esitetyn auton huoltokirjan mukaan seuraava huolto tulee tehdä joko lokakuussa 2018 tai kun auton matkamittarin lukema on 55 700 kilometriä.

Lautakunnan käsityksen mukaan ostajalla on ollut auton markkinointitietojen perusteella perusteltua aihetta olettaa, että autoa ei tarvitse viedä huoltoon lähes välittömästi sen luovutuksen jälkeen. Vaikka autolla oli edellisen huollon jälkeen ajettu varsin vähän, auton markkinoiminen juuri huollettuna on ollut harhaan johtavaa. Lautakunta katsoo tämän vuoksi, ettei auto ole huoltoajankohtaa koskevien tietojen vuoksi vastannut siitä annettuja tietoa, minkä vuoksi autossa on ollut tältä osin kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n 1 kohdassa tarkoitettu tiedonantovirhe.

Latauspistokkeen osalta lautakunta katsoo, että sähköauton latauspistokkeen pohjan voidaan olettaa kestävän selvästi pidempään kuin tässä tapauksessa on tapahtunut. Autossa on näin ollen ollut ennenaikaisen rikkoutumisen vuoksi kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n 3 kohdassa tarkoitettu virhe.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n mukaan ostajalla on oikeus vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta.

Hinnanalennuksen määrän arviointi perustuu ilmenneen tiedonantovirheen laatuun ja merkitykseen auton arvon sekä ostopäätöksen kannalta. Lautakunta harkitsee edellä esitetyn perusteella huoltohistoriaa koskevan tiedonantovirheen vuoksi maksettavan hinnanalennuksen määräksi 100 euroa.

Latauspistokkeen virheen vuoksi maksettavan hinnanalennuksen määrän arviointi perustuu ilmenneen virheen laadun ja todennäköisten korjauskustannusten lisäksi auton ikään ja ajomäärään. Latauspistoke kuluu auton tavanomaisen käytön ja ikääntymisen myötä, joten jos auto korjataan asentamalla siihen uusi latauspistoke, auto tulee tältä osin iältään ja ajomäärältään vastaavia autoja parempaan kuntoon, miltä osin korjauksista syntyy ostajalle hyötyä. Lautakunta pitää kuitenkin kyseistä hyötyä autonikä ja ajomäärä huomioon ottaen vähäisenä. Lautakunta harkitsee edellä esitetyn perusteella hinnanalennuksen määräksi tältä osin 500 euroa.

MK on vaatinut viivästyskorkoa hyvitettävälle summalle 16.10.2018 lukien.

Korkolain 7 §:n mukaan vahingonkorvaukselle ja muulle vastaavalle saatavalle on maksettava viivästyskorkoa, kun vaatimuksen ja sen riittävien perusteiden esittämisestä on kulunut 30 vuorokautta.

Koska muusta MK:n lopullisen vaatimuksen tiedoksisaantiajankohdasta ei ole esitetty näyttöä, lautakunta katsoo RCin saaneen tiedon vaatimuksesta seitsemäntenä päivänä vaatimuksen sisältävän kuluttajariitalautakunnan vastauspyynnön lähettämisestä eli 14.11.2018. Viivästyskoron maksuvelvollisuus on näin ollen alkanut 14.12.2018. Viivästyskoron korkokanta on Suomen Pankin kullekin puolivuotiskaudelle määrittämää viivästyskoron korkokantaa vastaava.

Suositus Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että RC oy maksaa Mika MK:lle hinnanalennuksena yhteensä 600 euroa edellä esitettyine viivästyskorkoineen 14.12.2018 lukien.

Päätös oli yksimielinen.