Tietojen antaminen uuden hybridiauton polttoaineen kulutuksesta. Ajoneuvon toiminta talvella. Hyvitys.

NS osti kauppasopimuksen mukaan 30.9.2014 VV-Autotalot Oy:ltä (K Caara Oy) uuden VW Golf GTE Plug-in Hybrid (204 hv) DGS-automaatti -henkilöauton 43 660,62 eurolla. VV-Auto Group Oy (K Auto Oy) oli auton maahantuoja.

Asiassa on kyse kaupan kohteen mahdollisesta virheestä kuluttajan esittämien seikkojen perusteella liittyen erityisesti hybridiauton polttoaineenkulutukseen ja akun toimintaan kylmällä säällä.

Vaatimukset NS vaatii yhteisvastuullisesti myyjäliikkeeltä ja maahantuojalta 17 811 euron suuruista hyvitystä tuottokorkoineen ja viivästyskorkoineen. Vaihtoehtoisesti kuluttaja vaati kaupan purkamista, jolloin kuluttajalle pitää palauttaa kauppahinta tuottokorkoineen ja vähennettynä käyttöhyödyllä 0,05 euroa/km. Lisäksi kuluttajalle pitää korvata 2 801 euroa ylimääräisestä polttoaineen kulutuksesta viivästyskorkoineen 14.2.2017 alkaen.

Hyvitykseen 17 811 euroa sisältyy 13 140 euroa hinnaneroa verrattuna vastaavaan vähäpäästöiseen autoon (VW Golf GTE Plug-in hybridi, joka kuluttaa noin 5 l/100 km), 2 801 euroa korvausta ylimääräistä polttoaineenkulutuksesta (kulutusoletus oli 2,1 l/100 km, keskihinta 1,38 euroa/l), 535 euroa hyvityksenä mahdottomuudesta käyttää Car-Net palvelua (kuluttajan ostama lisävaruste, ei ole voitu korjata), 1 335 euroa hyvityksenä "paikalle jämähtäneestä" ajotietokoneesta. Navigaattori ei käynnisty, radio ei sammu eikä "moden" vaihtaminen ole mahdollista ym. Kuluttajan maksettavan käyttöhyödyn määrän tulee olla pieni, koska autossa on ollut lukuisia virheitä, maahantuoja antoi puutteellisia tietoja auton kulutuksesta ja myyjän pyynnöstä kuluttaja siirsi vuodella lausuntopyynnön tekemistä.

Kauppa tehtiin myyntiesitteen ja myyjän antamien tietojen perusteella. Kuluttaja oli tutustunut myös maahantuojan ja valmistajan verkkosivuihin, joilla oli samat tiedot kuin myyntiesitteessä. Kyse on uudesta automallista, jota ei ollut mahdollisuus nähdä ja koeajaa ennen kauppaa. Eri liikkeiden myyjät olivat kertoneet, ettei heillä ollut muita kuin esitteen tiedot autosta. Esitteen mukaan yhdistetty kulutus oli 1,5 l/100 km ja CO2 päästöt 35 g/km. Auton piti kulkea pelkällä sähköllä jopa 50 km ja kokonaistoimintamatkan piti olla jopa 939 km.

Kuluttajalle selvisi vasta maaliskuussa 2017 noin kahden vuoden kuluttua kaupasta, kuinka ladattavien hybridien polttoaineenkulutus mitataan ja kuinka ilmoitettu kulutus on saavutettavissa. Päästö- ja kulutustestit tehdään eri tavalla polttomoottoriauton ja ladattavien hybridien välillä. Jotta näistä saatuja tuloksia voitaisiin verrata polttomoottoriauton ja ladattavien hybridien välillä, pitäisi ladattavan hybridiauton omistajan ladata auton akkuja viimeistään 25 kilometrin päästä, jolloin akut ovat tyhjentyneet. Tätä tietoa ei kerrottu myyntiesitteessä.

Kuluttajan tietojen mukaan yleensä autojen todelliset kulutuslukemat ovat EU-maissa keskimäärin 40 % valmistajien ilmoittamia arvoja suuremmat ja CO2 päästöt 36 % suuremmat. Suomessa myyjät usein kertovat kysyttäessä, että todellinen kulutus on 25–35 % ilmoitettua suurempi. Nyt sekä kuluttaja että myös myyjä olettivat, että myös tässä tapauksessa todellinen kulutus olisi 40 % ilmoitettua suurempi. Tämän mukaisesti kulutuksen olisi pitänyt olla 2,1-2,2 litraa sadalla kilometrillä. Kuluttajan kaksi aiempaa uutena ostettua VW Golfia kuluttivat 7,5 litraa sadalla kilometrillä, mikä on 35–40 % ilmoitettua kulutusta suurempi. Kuluttaja päätyi uuden kalliimman mallin ostamiseen taloudellisin perustein.

Kuluttaja yllättyi, kun auton polttoaineen kulutus normaaliajossa oli 8,4 l/100 km ja 460 % ilmoitettua kulutusta suurempi, eikä pelkällä sähköllä ajaminen ollut mahdollista kylmemmässä kuin kymmenessä pakkasasteessa. Tämä seikka aiheuttaa huomattavan lisäyksen polttoaineenkulutukseen. Jos korkeajänniteakun lämpötila laskee kylmemmäksi kuin 28 pakkasasteen, auto ei käynnisty lainkaan. Tämä ominaisuus vahvistettiin kuluttajalle vasta vuoden kuluttua luovutuksesta, ja myös myyjälle ja huollolle tieto tuli yllätyksenä. Kahden vuoden käytön jälkeen auton toimintasäde pelkällä sähköllä on kuluttajan mukaan laskenut 43 kilometriin ja talvella ilmeisesti 28 kilometriin. Myös autolehtien testeissä kulutus on ollut paljon kerrottua suurempaa. Kuluttaja viittaa vastaukseen ja toteaa, että lämpötilaan liittyvä ongelma ei poistunut päivityksellä.

Kuluttaja ilmoitti virheestä myyjälle heti sen todettuaan ja uudelleen kirjallisesti 1.2.2017. Myyjä ja maahantuoja eivät ole kiistäneet kuluttajan esiin tuomia vikoja tai ominaisuuksia, kuten ei myöskään lämpötilan aiheuttamia rajoituksia sähkökäytölle. Sähkökäyttö ei ole mahdollista alle kymmenessä pakkasasteessa eikä auto käynnisty, jos korkeajänniteakun lämpötila on alle 28 pakkasastetta.

Vastaus VV-Auto Group Oy ja VV-Autotalot Oy kiistävät vaatimukset yhteisessä vastauksessaan ja toteavat, että asiassa ei voi ottaa huomioon aiempia sovintoneuvotteluja. Yhtiöiden nykyinen nimi on K-Auto Oy.

Polttoaineenkulutus riippuu monista tekijöistä, kuten teknisistä ominaisuuksista, ulkoisista olosuhteista, ajotavasta ja kuormituksesta. EU-direktiivin mukaisessa testissä nämä tekijät on vakioitu mahdollisimman hyvin, jolloin mittauksista on saatu keskenään vertailukelpoisia. Normaali auton käyttö poikkeaa yleensä laboratoriossa tehdystä testistä. Myyntiesitteessä on kerrottu oikeat annettavaksi määrätyt tiedot.

Polttoaineen kulutus- ja päästötietojen ilmoittamisesta on säädetty direktiivillä 199/94/EY, jonka mukaan kuluttajille pitää kertoa yhdistetyn testisyklin mukainen kulutus eli ns. keskikulutus. Suomessa asiasta on säädetty valtioneuvoston asetuksella autojen polttoaineenkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen ilmoittamisesta (9.11.2000/938). Tyyppihyväksyntäviranomainen valvoo tuotannon vaatimuksenmukaisuutta, eikä tuotannossa olevan auton kulutus voi poiketa kulutustestissä olleesta autosta.

Kuluttaja on antanut ymmärtää, että kaupanteon aikaan hän ei tuntenut kaupankohdetta ja kaupan tukena oli vain myyntiesite. Kuitenkin automyyjän mukaan kuluttaja oli etukäteen tutustunut autoon mm. tehtaan sivuilla. Automyyjä kävi tiedot läpi kuluttajan kanssa ja kuluttaja oli pitänyt teknisten tietojen läpikäymistä tarpeettomana. Kuluttajan esiin tuomassa myyntiesitteessä on myös kerrottu, kuinka yhdistelmäkulutusarvo on mitattu ja mitkä tekijät siihen voivat vaikuttaa. Kuluttaja on tiennyt, että yhdistelmäkulutusarvo on saatu testissä, jossa on ajettu sekä sähköllä että polttomoottorilla, ja että tämä arvo ei vastaa polttoaineenkulutusta normaalissa liikenneajossa. Kuluttajan on täytynyt myös ymmärtää, että kulutus lisääntyy, kun auto siirtyy käyttämään polttomoottoria ja että polttomoottorin polttoaineenkulutus vaihtelee huomattavasti eri vuodenaikoina ja keliolosuhteissa.

Vastauksessa myönnetään, ettei esitteessä ollut kerrottu sähkökäytön mahdottomuudesta alle 10 pakkasasteen lämpötilassa ja auton käynnistymättömyydestä korkeajänniteakun lämpötilan ollessa kylmempi kuin 28 pakkasastetta. Kuitenkin jo keväällä 2017 on ollut mahdollista päivittää tiedot niin, että autolla voi ajaa alle mainittujen lämpötilojen. Kuluttajalle on tarjottu päivitystä veloituksetta, mitä hän ei ole halunnut. Kaupankohteen akkukapasiteetti on mitattu ja siinä on todettu normaali 3 Ah:n pudotus, 28 Ah:sta 25 Ah:iin. Car-Net palvelua ja ajotietokonetta koskevia vikoja on korjattu, minkä jälkeen kuluttaja ei ole reklamoinut niistä. Auton matkamittarinlukema 5.10.2017 on ollut 74 226 km.

Ratkaisun perustelut Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko kyseessä myyjätahon vastuulla oleva kaupan kohteen virhe ja mikä on vastuun määrä. Lautakunnan käsityksen mukaan osapuolilla ei ole riitaa siitä, että kaupan kohteen polttoaineenkulutus on mitattu asianmukaisesti EU-direktiivin mukaisesti. Tästä erillinen kysymys on, millaisen perustellun käsityksen kuluttaja on saanut myyjän, maahantuojan ja tehtaan antamista markkinointitiedoista koskien auton normaalia kulutusta ja mahdollisuutta sähkökäyttöön.

Valtioneuvoston asetus autojen polttoaineenkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen ilmoittamisesta (9.11.2000/938)

Asetuksen 3 §:n (Polttoaineenkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä koskeva merkintä) mukaan Polttoaineenkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä koskeva merkintä on kiinnitettävä jokaiseen uuteen henkilöautomalliin tai sen läheisyyteen siten, että se on helposti havaittavissa. Merkinnän on vastattava kuluttajien mahdollisuudesta saada uusien henkilöautojen markkinoinnin yhteydessä polttoainetaloutta ja hiilidioksidipäästöjä koskevia tietoja annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/94/EY liitteen I vaatimuksia.

Asetuksen 5 §:n (Polttoaineenkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä koskeva juliste) mukaan Myyntipaikalla on oltava jokaisesta automerkistä esillä direktiivin 1999/94/EY liitteen III mukainen juliste, jossa on kaikkien myyntipaikalla tai sen välityksellä myytävänä tai liisattavana olevien uusien henkilöautomallien polttoaineenkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä koskevat tiedot. Juliste on päivitettävä vähintään kuuden kuukauden välein. Uudet autot on lisättävä päivitysten välillä luettelon loppuun.

Asetuksen 6 §:n mukaan mainosjulkaisuissa tulee direktiivin 1999/94/EY liitteen IV vaatimusten mukaisesti esittää henkilöautomallien polttoaineenkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä koskevat tiedot. Tiedot tulee esittää helppolukuisella ja helposti ymmärrettävällä tavalla ja ainakin yhtä näkyvästi kuin pääosa mainosjulkaisun muista tiedoista. Tiedot on esitettävä kaikista mainosjulkaisuun sisältyvistä henkilöautomalleista. Mainosjulkaisussa on ilmoitettava joko kaikkien mallien kulutustiedot tai vain parhaan ja huonoimman kulutuksen vaihteluväli.

Arvio polttoaineenkulutuksen mittauksesta ja asetuksen vaatimukset tulosten ilmoittamisesta

Lautakunnan käsityksen mukaan auton polttoaineenkulutus on ilmoitettu autojen polttoaineenkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen ilmoittamisesta (9.11.2000/938) annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti, eikä tästä ole osapuolilla riitaa. Auton ilmoitetuista kulutuslukemista annetut tiedot eivät koske yksittäisiä autoja, vaan ne ovat tarkoitettu lähinnä auttamaan eri automallien vertailussa. Mittaukset suoritetaan standardoiduissa testiolosuhteissa.

Lautakunnan saaman selvityksen perusteella arvioituna mittaustuloksista on kerrottu riittävällä tavalla tätä koskevan asetuksen mukaisesti.

Kuluttajansuojalain 5 luvun tavaran virhesäännökset

Kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n 1 mukaan tavaran on lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Jos muuta ei voida katsoa sovitun, tavaran tulee:

1) soveltua tarkoitukseen, johon sellaisia tavaroita yleensä käytetään;

2) soveltua siihen erityiseen tarkoitukseen, johon tavaraa oli tarkoitus käyttää, jos myyjän on kaupantekohetkellä täytynyt olla selvillä tästä tarkoituksesta eikä hän ole ennen kaupantekoa ilmoittanut ostajalle, että tavara ei mahdollisesti sovellu aiottuun käyttötarkoitukseen;

3) olla myyjän siitä antaman kuvauksen mukainen ja vastata ominaisuuksiltaan sitä, mihin myyjä on viitannut esittämällä näytteen tai mallin;

4) olla pakattu tavanmukaisella tai muuten sopivalla tavalla, jos pakkaus on tarpeen tavaran säilyttämiseksi tai suojaamiseksi; sekä

5) kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

Tavaran tulee ominaisuuksiltaan vastata laissa, asetuksessa tai viranomaisen päätöksessä asetettuja vaatimuksia, paitsi jos ostajan tarkoituksena on käyttää tavaraa tarkoitukseen, jossa kyseisellä vaatimuksella ei ole merkitystä. Jos tavara poikkeaa siitä, mitä 1–3 momentissa säädetään, siinä on virhe. Ostaja ei kuitenkaan saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:n mukaan tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja tavaran ominaisuuksista tai käytöstä, jotka myyjä tai joku muu aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun on antanut tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa. Myyjä ei kuitenkaan vastaa 1 momentissa tarkoitetusta virheestä, jos hän osoittaa, että: 1) hän ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä annetuista tiedoista; 2) tiedot eivät ole voineet vaikuttaa kauppaan; tai 3) tiedot on ajoissa selkeällä tavalla oikaistu.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 31 §:n 1 momentin mukaan ostajalla on oikeus kohdistaa tavaran virheeseen perustuva, tämän luvun säännösten mukainen vaatimuksensa myös elinkeinonharjoittajaan, joka aikaisemmassa myyntiportaassa on luovuttanut tavaran jälleenmyyntiä varten.

Myyjätahon tiedonantovelvollisuus polttoaineen kulutuksesta

Lautakunnan ratkaisukäytännön mukaan kuluttajan voidaan olettaa ymmärtävän, että testiolosuhteet saattavat erota merkittävästikin auton normaaleista käyttöolosuhteista. Todellisiin polttoaineen kulutusarvoihin vaikuttavat lukuisat yksilölliset tekijät, esimerkiksi oma ajotapa, ympäristö- ja tieolosuhteet. Ostajalla ei tästä syystä ole perusteltua aihetta odottaa, että auton polttoaineenkulutus olisi käytännön ajo‐olosuhteissa sama kuin direktiivin mukaisissa testeissä saatu kulutus. Ero ei kuitenkaan saa olla olennainen.

Myyjätahon antamia tietoja auton polttoaineen kulutuksista voidaan sinänsä pitää oikeina eikä virheellistä tietoa ole annettu.

Arvioitavaksi tulee kuitenkin myös kysymys siitä, onko ilmoitetun ja todellisen polttoaineen kulutuksen ero nyt niin olennainen, että myyjän olisi pitänyt antaa kuluttajalle selkeämmin tiedot auton polttoaineenkulutuksesta käytännön olosuhteissa.

Hybridiautossa polttoaineen kulutukseen vaikuttaa luonnollisesti myös se, kuinka suuri osa ajosta tapahtuu sähkövoimalla ja kuinka suuri osa polttoaineella. Muun ohella tämä on otettava huomioon, kun arvioidaan ilmoitetun ja todellisen kulutuksen välistä eroa. Hybridiauton kohdalla eron tulee olla vielä selvempi kuin pelkästään polttoaineen varassa kulkevan auton kohdalla, jotta eroa voidaan pitää olennaisena.

Kuluttajalla on ollut tieto ennen kauppaa, että autot voivat käytännössä kuluttaa jopa kymmeniä prosentteja testituloksia enemmän polttoainetta. Nyt todellinen kulutus on kuitenkin kuluttajan antamien uskottavien tietojen mukaan ollut satoja prosenttia ilmoitettuja testituloksia suurempi. Tätä eroa ei ole myöskään kiistetty. Tosin asiassa on jäänyt jossain määrin epäselväksi, kuinka paljon autolla on ajettu käyttäen sähkövoimaa ja kuinka paljon käyttäen polttoainetta. Lautakunta pitää kuitenkin riittävästi näytettynä, että ostetun auton todellinen polttoaineen kulutus normaalitavalla käytettynä, missä molempia voimanlähteitä käytetään tavanomaisessa suhteessa, on huomattavasti ja jopa satoja prosentteja suurempi kuin testituloksissa. Kuluttajalle on ilmoitettu polttoaineen kulutuksesta vain testitulos.

Lautakunta katsoo, että jos kuluttajalle ei nimenomaisesti asiasta kerrota, hän ei voi perustellusti odottaa, että auton polttoaineen kulutus on normaalitavalla käytettynä, missä molempia voimanlähteitä käytetään tavanomaisessa suhteessa, satoja prosentteja suurempi kuin on ilmoitettu. Ero ilmoitetun ja todellisen kulutuksen välillä on tällöin olennainen. Näin siitä huolimatta, että kyse on hybridiautosta, missä kulutukseen vaikuttaa myös sähkövoimalla ajaminen ja sen määrä, mikä seikka kuluttajan pitää ymmärtää. Kuluttajalle olisi tässä tapauksessa tullut antaa selkeämmät tiedot polttoaineen kulutuksesta käytännön olosuhteissa.

Todellisen kulutuksen mahdollista määrää käytännön olosuhteissa ja eroa testituloksen antamaan kulutukseen olisi voitu selventää markkinointiaineistossa ottamalla siinä annetuissa tiedoissa erilaiset käyttötilanteet, lataamistiheyden vaikutus ja vielä ostajan käyttötarpeet huomioon. Tällöin kuluttaja olisi saanut paremman kuvan siitä, mikä auton todellinen polttoaineen kulutusmäärä voi olla. Näin ei tässä tapauksessa ole kuitenkaan tehty.

Lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa kuluttaja ei ole saanut kohtuudella edellytettävää oikeaa kuvaa auton polttoaineenkulutuksesta. Kyse on virheestä, ja kuluttajalla on oikeus hyvitykseen.

Myyjätahon vastuu sähkökäytön rajoituksista

Asiassa on riidatonta, että akun toimintaa koskevista ulkolämpötilan aiheuttamista rajoituksista ei ole kerrottu eikä niitä koskevia tietoja ole ollut myyntiesitteessä tai muussa markkinointimateriaalissa, joka kuluttajalla on ollut käytössään ennen kaupantekoa. Vaikka rajoituksista ei olisi myyjällä itselläkään ollut tietoa, ei se poista tai vähennä myyjän vastuuta. Kyse on joka tapauksessa seikoista, joiden vuoksi auto ei ole vastannut ominaisuuksiltaan sovittua. Tältäkin osin kyse on hyvitettävästä tavaran virheestä, jonka myyjä on kuitenkin tarjoutunut myöhemmin korjaamaan.

Auton tekniset viat

Lautakunnan saaman selvityksen mukaan arvioituna akun toimintasäteen ei ole osoitettu laskeneen ilmoitetusta poikkeuksellisen nopeasti.

Auto on ollut korjattavana useaan kertaan myös ajotietokoneen ja Car Net -palvelun vikojen takia. Vikoja on ollut myös latausjohdon luukussa ja lisälämmittimessä. Lautakunnalla ei ole tarkkaa tietoja teknisten vikojen poistumisesta tai niin jatkumisesta. Myyjän tulee viipymättä korjata kyseiset mahdolliset viat kustannuksellaan, jos niitä vielä on autossa.

Virheen seuraamukset

Ottaen huomioon virheiden merkityksen ja sen että NS on ensisijaisesti vaatinut hinnanalennusta, lautakunta ei suosita kaupan purkua ja pitää riittävänä hyvityksenä auton virheistä ja kustannuksista 3 000 euroa, mikä sisältää kaikki kuluttajan vaatimat erät, myös koron.

Suositus Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että VV-Autotalot Oy (K Caara Oy) ja VV-Auto Group Oy (K Auto Oy) maksavat NSille yhteisvastuullisesti 3 000 euroa ja korjaavat viipymättä mahdolliset edellä mainitut tekniset viat.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen (7-2).

Eri mieltä olleiden jäsenten muistio:

VV-Auto Group Oy/VV-Autotalot Oy on jättänyt kertomatta ennen kaupantekohetkeä NSille, ettei pelkällä sähköllä ajaminen ole mahdollista alle 10 pakkasasteessa. Lisäksi NSille ei ole kerrottu ennen kaupantekohetkeä, ettei ajoneuvo käynnisty lainkaan, jos korkeajänniteakun lämpötila laskee alle 28 pakkasasteen. Nämä toiminnallisuudet on myöhemmin kaupan teon jälkeen voitu päivittää ohjelmistopäivityksessä. Toiminnallisuuksista olisi suomalaisissa olosuhteissa kuitenkin pitänyt informoida ostajaa jo ennen kaupantekohetkeä, joten katsomme, että NS on tältä osin oikeutettu 500 euron suuruiseen korvaukseen tiedonantovirheestä yhteisvastuullisesti VV-Auto Group Oy/VV-Autotalot Oy:ltä.

Sen sijaan katsomme, ettei kaupan kohteessa ole virhettä eikä myyjän tiedonantovirhettä ajoneuvon polttoaineenkulutuksen johdosta. Kaupan kohteen virheestä ei ole esitetty objektiivista näyttöä. Myyjän mahdollista tiedonantovirhettä polttoaineenkulutuksen johdosta tulee puolestaan arvioida kaupan kohteesta tehdyn kauppasopimuksen, myyjää velvoittavan, voimassa olevan lainsäädännön sekä ajoneuvon ostajan ajokäyttäytymisen perusteella.

NSin allekirjoittaman ajoneuvon tilaus- ja kauppasopimuksen mukaan ajoneuvo toimitetaan myyjän tilaus- ja kauppasopimuksen solmimishetkellä esittämän markkinointimateriaalin mukaisena. Kaupan kohdetta koskevan markkinointimateriaalin mukaan kulutus- ja päästöarvot on määritelty voimassa olevien mittausmenetelmien mukaan. Arvot eivät koske yksittäisiä autoja, vaan ne ovat tarkoitettu eri autotyyppien väliseen vertailuun. Polttoaineen kulutus ja CO2-päästöt riippuvat myös kuljettajan ajotavasta sekä sää- ja keliolosuhteista. Lisävarusteet ja tarvikkeet saattavat muuttaa oleellisia parametreja, kuten painoa, vierintävastusta ja aerodynamiikkaa ja vaikuttaa näin sää- ja liikenneolosuhteiden myötä myös polttoaineen kulutukseen ja auton tehoon. Polttoaineen kulutusta ja CO2 -päästöjä koskevat tiedot ovat voimassa valitun rengastyypin ja lisävarusteena saatavien varusteiden mukaan. Direktiivin 1999/94/EY mukainen ohje.

Polttoaineen kulutus- ja päästötietojen ilmoittamisesta on säädetty direktiivillä 1999/94/E Y, jonka mukaan kuluttajille pitää kertoa yhdistetyn testisyklin mukainen kulutus eli ns. keskikulutus. Suomessa asiasta on säädetty valtioneuvoston asetuksella autojen polttoaineenkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen ilmoittamisesta (9.11.2000/938). Tyyppihyväksyntäviranomainen valvoo tuotannon vaatimuksenmukaisuuta, eikä tuotannossa olevan auton kulutus voi poiketa kulutustestissä olleesta autosta.

Ajoneuvon myyjällä on siis voimassa olevan lainsäädännön mukaan velvollisuus ilmoittaa ajoneuvon kulutus- ja päästötiedot em. direktiivin sekä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Näin on myös NSille tehty. Myyjällä ei ole voimassa olevan lainsäädännön mukaan edes oikeutta ilmoittaa kulutus- ja päästötietoja muulla tavoin. Lisäksi NSille on markkinointimateriaalissa ennen kaupantekohetkeä kerrottu, ettei ilmoitetut arvot koske yksittäistä ajoneuvoa – kuten NSin ostamaa – vaan kulutustiedot on tarkoitettu eri autotyyppien väliseen vertailuun. Ajoneuvon normaali käyttö poikkeaa aina testisyklin mukaisesta. NSille ei toisin sanoen ole luvattu ajoneuvon kuluttavan ilmoitetun mukaisesti vaan ainoastaan kerrottu miten ajoneuvo tietyssä, standardisoidussa testisyksissä kuluttaa, jotta ajoneuvon testisyklin mukaista kulutusta olisi helppo verrata muiden vastaavien ajoneuvojen testisyklin mukaiseen kulutukseen.

Ajoneuvoa on myyty ja markkinoitu kuvaavasti ladattavana hybridiautona. NSin esittämästä dokumentaatiosta on havaittavissa, ettei hän ole ajoneuvon kulutusta havainnollistaessaan ajanut juuri lainkaan sähköllä. Ajoneuvoissa, jotka käyttävät useampaa käyttövoimaa, kuten bensiiniä ja sähköä, on luonnollista, että bensiinin kulutus lisääntyy, mikäli ajoneuvoa ei juuri lainkaan ladata ja käytetä sähköllä. NS on näin ollen omalla ajokäyttäytymisellään vaikuttanut merkittävästi ajoneuvon polttoaineen kulutukseen.

Edellä kerrotuilla perusteilla katsomme, ettei kysymyksessä ole myyjän tiedonantovirhe eikä NSillä sen johdosta ole myöskään oikeutta kauppahinnan hyvitykseen.

Julkaistu 16.11.2020