LENNON VIIVÄSTYMINEN. TEKNINEN VIKA. VALMISTUSVIRHE. LENTOKONEEN VALMISTAJAN HUOLTO-TIEDOTE. ENNENAIKAINEN PYSÄHTYMISKEHOTUS. KOKONAISVIIVÄSTYS. VAKIOKORVAUS.

Vaatimukset Matkustajat vaativat 600 euron vakiokorvaukset kullekin. He perustelevat vaatimuksiaan pääosin seuraavin perustein.

Ennen koneen lähtöä koneen siivet pestiin, mikä viivästytti lähtemistä. Lähdön viivästyminen johtui Finnairin mukaan hydrauliikkalaitteen viasta. Lennon piti saapua Bangkokiin kello 7.25, mutta se oli siellä noin kello 10.05. Koneen las-keuduttua se ohjattiin pysähtymään kaksi metriä liian aikaisin, jolloin piti odottaa vielä koneen hinaamista oikealle paikalleen. Matkustajat pääsivät ulos koneesta vasta kello 10.30. Viivästymisen johdosta matkustajat eivät ehtineet lennolleen Koh Samuille.

Vastaus Finnair Oyj kiistää matkustajien vaatimukset ja perustelee kiistämistään seu-raavasti.

Viivästyksestä noin kaksi tuntia ja 40 minuuttia aiheutui äkillisestä vikatilan-teesta ennen edellisen Helsinki–Bangkok -lennon lähtöä 12.2.2016 Helsingin lentokentällä. Lentojen välillä tehtävän tarkastuksen yhteydessä huomattiin, että kyseisen uuden Airbus 350 -lentokoneen oikean puoleisen laskutelineen alla oli vuotoa. Vika oli sellainen, että sitä oli heti ryhdyttävä tutkimaan ja korjaa-maan.

Oli ilmeistä, että jarrujärjestelmässä oli vuoto. Vuotopaikan etsiminen kesti pitkään ja viimein vuodon syyksi paljastui varajarrujärjestelmän paluuletku, joka oli rikkoutunut. Osa oli vaihdettava. Varaosaa ei ollut varastossa, koska lentokonevalmistaja Airbusin ohjeiden mukaan kyseistä varaosaa ei ollut tuolla hetkellä olevan tiedon mukaan aihetta pitää varastossa, sillä letkun käyttöikä on pitkä. Varaosa oli tilattava sen valmistajalta Ranskasta. Airbus on tämän jälkeen muuttanut ohjettaan varaosien pitämistä lentoyhtiön omassa varastossa. Seuraavan lennon peruuntuminen ja 13.2.2016 lennon viivästyminen oli näin ollen väistämätöntä.

Varajarrujärjestelmän paluuletkun rikkoutuminen oli yllättävä, harvinainen ja täysin odottamaton tapahtuma. Kone oli otettu Finnairilla käyttöön uutena 6.10.2015. Kyseessä oli uuden, vain neljän kuukauden ikäisen lentokoneen pii-levä valmistusvika.

Finnair on ollut viasta yhteydessä Airbusiin. Ongelma on tiedostettu Airbusilla, koska vastaavia ongelmia on ilmennyt muillakin ko. konetyypillä operoivilla lentoyhtiöillä ja myös Finnairin muissa koneyksilöissä. Osan valmistaja on il-menneiden ongelmien seurauksena tehnyt muutoksia osan valmistusprosessiin. Kysymyksessä on näin ollen ollut kyseisen paluuletkun suunnitteluvirhe.

Kokonaisviivästymisestä 25 minuuttia kuitenkin aiheutui siitä poikkeuksellisesta seikasta, että koneen kapteenille annettiin pysähtymismerkki liian aikaisin sillä seurauksella, että kone pysähtyi liian aikaisin ja se täytyi siirtää oikealle paikalleen. Ilman tätä erikoista tapahtumaa matkustajien lennon viivästyminen olisi jäänyt alle kolmeen tunnin, eikä silloin olisi ollut EU-asetuksen mukaista tilannetta lainkaan.

Finnair viittaa lentokonevalmistaja Airbusin huhtikuussa julkaisemaan paluu-letkuvikoja koskevaan Technical Follow-up -dokumenttiin. Raportin julkaisupäivä (last publication date) on 8.4.2016 ja sen mukaan jarrujärjestelmän paluuletku ei ole materiaaliltaan tarpeeksi kestävää ja materiaalin heikkous voi aiheuttaa hydraulisen nesteen vuotamista. Raportin mukaan mahdollisen vuodon sattuessa letku tulee vaihtaa uuteen. Lisäksi Finnair vetoaa lento-konevalmistajan toukokuussa 2016 julkaisemaan huolto-ohjeeseen (Service Bulletin (SB) 32-P016), joka ohjeistaa vaihtamaan paluuletkut uudentyyppiseen paluuletkuun, jonka materiaali on kestävämpää.

Finnair vetoaa Operations-yksikkönsä teknisen osaston asiantuntijan antamaan lausuntoon. Vianetsintäkoordinaattori Harri Munukka toteaa lausunnossaan 12.10.2016, että kyseessä oli uuden lentokoneen valmistus- ja suunnitteluvirhe.

Ratkaisu Viivästyneiden lentojen matkustajilla on oikeus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (261/2004) mukaiseen korvaukseen, kun he saapuvat lopulliseen määräpaikkaansa vähintään kolme tuntia aikataulun mukaista saapumisaikaa myöhemmin. Lentoliikenteen harjoittajan ei kuitenkaan tarvitse maksaa vakiokorvausta, jos se pystyy osoittamaan, että viivästys johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu.

Tässä tapauksessa kolmen tunnin ja viiden minuutin pituisesta kokonaisviiväs-tymisestä noin kaksi tuntia neljäkymmentä minuuttia aiheutui lentokoneen jarrujärjestelmän paluuletkun rikkoutumisesta. Vika ilmeni ennen edellisen Helsinki–Bangkok -lennon lähtöä. Lentoyhtiön mukaan kyseessä on valmistus-virhe, joka vapauttaa vastuusta.

Lautakunta on pyytänyt lentoyhtiötä toimittamaan valmistusvirhettä koskevan Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) antaman lentokelpoisuusmääräyksen. Finnair ei ole toimittanut pyydettyä selvitystä, vaan vetoaa sen sijaan len-tokonevalmistaja Airbusin 8.4.2016 julkaisemaan (last publication date) vian-seurantadokumenttiin (Technical Follow-up, TFU). Sen mukaan jarrujärjestelmän paluuletku ei ole materiaaliltaan tarpeeksi kestävää ja materiaalin heikkous voi aiheuttaa hydraulisen nesteen vuotamista. Raportin mukaan mahdollisen vuodon sattuessa letku tulee vaihtaa uuteen. Finnair vetoaa myös lento-konevalmistaja Airbusin 3.5.2016 julkaisemaan huolto-ohjeeseen Service Bul-letin (SB) 32-P016, jonka mukaan vioille altis paluuletkutyyppi tulee vaihtaa korvaavaan osaan.

EU-tuomioistuin on Wallentin-Hermann -ennakkoratkaisussaan (C-549/07) to-dennut, että tekniseen vikaan liittyviä olosuhteita voidaan pitää asetuksessa tarkoitetulla tavalla poikkeuksellisina vain, jos ne liittyvät tapahtumaan, joka asetuksen johdanto-osan 14 perustelukappaleessa lueteltujen tapahtumien tapaan ei liity asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomai-seen harjoittamiseen eikä luonteensa tai alkuperästä vuoksi ole tämän tosiasi-assa hallittavissa. Esimerkkeinä on mainittu tilanne, jossa valmistaja tai toimi-valtainen viranomainen ilmoittaa, että jo käytössä olevissa lentokoneissa on piilevä valmistusvirhe, joka vaikuttaa lentoturvallisuuteen, sekä vahingot, jotka johtuvat lentokoneisiin kohdistuneesta sabotaasista tai terroriteosta (Wallentin-Hermann, kohta 26).

EU-tuomioistuin on van der Lans -ennakkoratkaisussaan (C-257/14) täsmentä-nyt, että odottamattomat tekniset viat sinänsä, mukaan lukien tiettyjen osien ennenaikainen toimimattomuus, kuuluvat lentoliikenteen harjoittajan tavan-omaisen toiminnan harjoittamiseen. Tilanteet, joissa lentoliikenteen harjoittajan kaluston muodostavan lentokoneiden valmistaja tai toimivaltainen viran-omainen ilmoittaa, että jo käytössä olevissa lentokoneissa on lentoturvallisuu-teen vaikuttava piilevä valmistusvirhe, saattavat kuulua poikkeuksellisten olo-suhteiden alaan (tuomion kohta 38). EU-tuomioistuimen mukaan ilmoituksesta on käytävä ilmi, ettei ainoastaan kyseisessä lentokoneessa, vaan myös muissa kaluston lentokoneissa oli lentoturvallisuuteen vaikuttava piilevä valmistusvirhe. Lentoyhtiö voi vedota valmistusvirheeseen poikkeuksellisena olosuhteena, jos se pystyy osoittamaan, että kyseisestä teknisestä viasta oli annettu tällainen ilmoitus. Jos mainitunlaista ilmoitusta ei ole annettu, edellä mainittua van der Lans -tuomion kohtaa 38 ei sovelleta (van der Lans, kohta 40).

Lautakunta toteaa, että EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella val-mistusvirhe ei sellaisenaan vapauta lentoyhtiötä vakiokorvauksen maksami-sesta. Sen sijaan jos lentokoneen valmistaja tai toimivaltainen viranomainen antaa ilmoituksen, jonka mukaan jo käytetyissä lentokoneissa on havaittu valmistusvirhe, joka vaikuttaa lentoturvallisuuteen, käsillä voi olla poikkeuksel-linen olosuhde. Tällöinkin kyseessä olevan tilanteen tulee olla sellainen, joka ei liity asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen har-joittamiseen eikä luonteensa tai alkuperänsä vuoksi ole tämän tosiasiassa hal-littavissa.

Lautakunta katsoo Finnairin esittämän selvityksen osoittavan, että lentoko-neessa on ollut piilevä valmistusvirhe. Lautakunnalle toimitetusta selvityksestä ei kuitenkaan ilmene, että lentokoneen valmistaja olisi esimerkiksi määrännyt koneita maahan ja heti korjattavaksi.

Lentokoneen osien ennenaikainen toimimattomuus ei ole poikkeuksellinen olosuhde. Yllättävät ja odottamattomat viat kuuluvat lentoliikenteen harjoitta-jan tavanomaiseen toimintaan, koska viat ovat yhteydessä lentokoneen mo-nimutkaiseen järjestelmään, jota käytetään äärimmäisissä olosuhteissa. Täl-laisten vikojen estäminen ja korjaaminen on lentoliikenteen harjoittajan vas-tuulla ja hallittavissa, sillä sen tulee varmistua koneidensa huollosta ja moit-teettomasta toiminnasta.

Tässä tapauksessa kyse on ollut valmistusviasta sellaisessa osassa, joka on valmistajan raportin mukaan vaihdettava, jos siinä ilmenee vuotoa. Lautakunta katsoo, että vika tällaisessa osassa, jonka toimivuutta on seurattava ja se on tarvittaessa vaihdettava, ei muodosta sellaista tilannetta, joka ei liittyisi lento-liikenteen toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen eikä luonteensa tai alku-peränsä vuoksi olisi lentoliikenteen harjoittajan tosiasiallisesti hallittavissa. Näin on siitä riippumatta, että kyse on ollut valmistusviasta johtuneesta osan rikkoutumisesta ja lentokone on ollut suhteellisen uusi.

Edellä esitetyn perusteella lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että kyse olisi muusta kuin asetuksen mukaan tavanomaisena pidettävästä teknisestä viasta, joka liittyy lentoyhtiön tavanomaisen toiminnan harjoittamiseen ja joka on tosiasiallisesti sen hallittavissa.

Koska muuna kuin poikkeuksellisena olosuhteena pidettävästä teknisestä viasta aiheutunut viivästys on ollut alle kolmen tunnin pituinen, on vielä erikseen tarkasteltava onko lisäviivästys (25 minuuttia) johtunut poikkeuksellisesta olo-suhteesta Finnairin väittämällä tavalla.

Selvityksen perusteella viivästyksestä 25 minuuttia johtui siitä, että koneen laskeuduttua kapteenille annettiin pysähtymismerkki liian aikaisin. Tämän seu-rauksena kone pysähtyi liian aikaisin ja se täytyi siirtää oikealle paikalleen. Lautakunta katsoo, että kyse on ollut tältä osin seikasta, joka on ollut lentoyh-tiön tosiasiallisen vaikutusmahdollisuuden ulkopuolella. Kun lennon saapumisen kolme tuntia viisi minuuttia kestäneestä kokonaisviivästymisestä vähennetään poikkeuksellisena olosuhteena pidettävästä liian aikaisesta pysähtymismerkistä johtunut viivästyminen, viivästyksen pituus jää alle kolmeen tuntiin. Matkustajat eivät tämän vuoksi ole oikeutettuja vakiokorvaukseen.

Kuluttajariitalautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Päätös oli yksimielinen.