SÄHKÖNJAKELUN KESKEYTYS. MYRSKY. ELINTARVIKKEET.

Vaatimukset JA vaatii 148 euron korvausta pilalle menneistä pakasteista.

Sähkökatkon aikana pakastin ehti sulaa ja herkimmät tuotteet pilaantua. Pilaantuneet tuotteet olivat: jauhelihaa 2 kg (16 euroa), kuhafileitä (15 euroa), kanttarelleja 9 litraa (54 euroa), jäätelöä 2 litraa (7 euroa), pekosiivuja 2 pakettia (5 euroa), valmispizzoja 3 kpl (12 euroa) sekä siian ja mateen mätiä yhteensä 300 g (39 euroa).

Vastaus Fortum Sähkönsiirto Oy (nyk. Caruna Oy) kiistää, että verkkopalvelussa olisi ollut korvaukseen oikeuttava virhe. Poikkeuksellisen voimakkaan Seija-myrskyn vuoksi asiakkaan vakituisella sähkönkäyttöpaikalla oli 13.12.2013 15 tunnin ja 21 minuutin keskeytys sekä 9 minuutin kesketys. Asiakkaalle on hyvitetty sähkömarkkinalain mukaisena vakiokorvauksena 10 prosenttia vuosittaisesta verkkopalvelumaksusta.

Yhtiö viittaa verkkopalveluehtojen (VPE 2010) kohtiin 10.1, 10.5 ja 10.1. Keskeytyksen pituutta ja merkitystä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös se, että keskeytyksen kesto oli alle puolet siitä, millaisia häiriöitä sääolosuhteet saavat jatkossa sähköverkossa aiheuttaa (sähkömarkkinalain 51 §:n 1 momentin 3 kohta ja 119 §).

Asiakkaan sähkönkäyttöpaikka sijaitsee haja-asutusalueella, missä sähkönsyöttö tulee ilmajohtoverkkoa pitkin. Huomioiden keskeytyksen pituuden ja Seija-myrskyn aiheuttamat laajamittaiset tuhot Fortum Sähkönsiirto Oy:n jakeluverkkoalueella, yhtiö on korjannut ilmajohtoverkon viat ja palauttanut asiakkaalle sähköt niin nopeasti kuin niissä olosuhteissa on ollut mahdollista verkkoasentajien henkeä vaarantamatta.

Pahiten Seija-myrsky osui Etelä-Suomen, Lounais-Suomen ja Satakunnan verkkoalueille, joilla oli yhteensä yli 130 000 sähkötöntä asiakasta 13.12.2013 aamulla klo 6.30. Ulkona oli pimeää ja tiet olivat monin paikoin kulkukelvottomia, mikä vaikeutti vikojen korjaamista. Myrskytuhot olivat niin laajat, että Fortum Sähkönsiirto Oy tiedotti vikojen korjaamisen voivan kestää päiviä. Vielä klo 13.30 aikaan tiet olivat edelleen monin paikoin poikki myrskyn kaatamien puiden vuoksi. Liikenneväylien ylläpito ja raivaus vikapaikalle pääsemiseksi eivät kuulu Fortumin vaan tien omistajan vastuulle.

Fortum Sähkönsiirto Oy oli varautunut ennakolta valmiussuunnitelmansa mukaisesti poikkeuksellisiin olosuhteisiin lisäämällä henkilökuntaa asiakaspalveluun, sähköverkon valvontatiimiin sekä viankorjaukseen. Yhtiö katsoo myrskyn laajuus-, kesto ja korjaus- ja raivaustöiden vaikeus ja laajamittaisuus huomioon ottaen ryhtyneensä kaikkiin kohtuudella edellytettäviin toimenpiteisiin vahinkojen estämiseksi, vikojen korjaamiseksi ja sähköjen palauttamiseksi mahdollisimman nopeasti.

Yhtiö kiistää asiakkaan esittämän vahingon määrän, koska asiakas ei ole esittänyt vahingosta mitään todennusta kuten kuitteja tai valokuvaa. Lisäksi yhtiö katsoo, että pakastimen olisi pitänyt säilyttää elintarvikkeet säilytys- ja käyttökelpoisina, jos pakastin on ollut kunnossa eikä sitä ole avattu sähkökatkon aikana. Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton vuonna 2005 Työtehoseuralta tilaaman tutkimuksen mukaan kaappi- ja säiliöpakastimen lämmönnousuaika -18 asteesta -9 asteeseen vaihteli 18,5 tunnin ja 27 tunnin välillä. Pakastimet oli täytetty erilaisilla elintarvikkeilla.

Fortum Sähkönsiirto Oy viittaa vielä verkkopalveluehtojen kohtiin 4.9, 11.8 ja 11.9 ja katsoo, ettei se ole korvausvelvoitteen aiheuttavaa virhettä ole tapahtunut eikä asiakkaan vaatimaan hyvitykseen ole perusteita siinäkään tapauksessa, että kuluttajariitalautakunta katsoisi verkkopalvelun olleen virheellistä.

Ratkaisu

Kuluttaja on vaatinut sähkönjakelussa olleen keskeytyksen perusteella korvausta pakastimessa olleiden elintarvikkeiden sulamisesta. Kuluttajan mukaan pakasteita pilaantui 148 euron arvosta. Lautakunta toteaa, että vastuuta keskeytyksen aiheuttamasta vahingosta tulee arvioida sopimukseen sovellettavien verkkopalveluehtojen lisäksi sähkömarkkinalain sähkösopimuksia koskevien säännösten perusteella. Sähkömarkkinalain 51 §:ssä, johon Fortum Sähkönsiirto Oy on viitannut, on säädetty jakeluverkkotoiminnan laatuvaatimuksista. Kyseessä on verkonhaltijan toimintaa ohjaava säännös eikä verkonhaltijan vastuuta yksittäistä asiakasta kohtaan tule arvioida sen nojalla.

Verkkopalveluehtojen (VPE 2010) kohdan 10.1 mukaan sähköntoimitus on virheellinen, jos sähkön laatu tai toimitustapa ei vastaa sitä, mitä on sovittu tai mitä voidaan katsoa sovitun. Ehtokohdan 10.5 mukaan toimitustapaa arvioitaessa on otettava huomioon, että verkkopalvelulta ei voida edellyttää keskeytyksettömyyttä. Sähköverkko on alttiina erilaisille keskeytyksiä aiheuttaville luonnon- ja muille ilmiöille. Jollei toisin ole sovittu, verkkopalvelussa on virhe, jos verkkopalvelu on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt eikä keskeytymistä (sähkökatkosta) voida pitää keskeytyksen syyn ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä. Verkkopalvelun keskeytymisestä johtuvaa virheellisyyttä arvioidaan kokonaisuutena.

Sähkömarkkinalain (588/2013) 97 §:n mukaan sähkönjakelussa ja muussa verkkopalvelussa sekä sähköntoimituksessa on virhe, jos sähkön laatu tai toimitustapa ei vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun, tai kun kuluttajan laskutus on virheellinen tai viivästynyt. Sähköntoimituksessa ei kuitenkaan katsota olevan virhettä, vaikka vähittäismyyjän laskutus on virheellinen tai viivästynyt, jos vähittäismyyjä osoittaa, että virheellisyys tai viivästys on johtunut hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta tekijästä, jonka seurauksia hän ei kohtuudella olisi voinut välttää tai estää. Jollei toisin ole sovittu, sähkönjakelussa ja muussa verkkopalvelussa sekä sähköntoimituksessa on virhe, jos sähkö ei laadultaan vastaa Suomessa noudatettavia standardeja taikka jos sähkönjakelu tai sähköntoimitus on yhtäjaksoisesti tai toistuvasti keskeytynyt eikä keskeytystä voida pitää keskeytyksen syy ja olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä.

Sähkömarkkinalain 99 §:n mukaan loppukäyttäjällä on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii virheen vuoksi. Jakeluverkonhaltija tai 100 §:ssä tarkoitettu vähittäismyyjä on tällöin velvollinen korvaamaan 96 §:n 3 momentissa tarkoitetun välillisen vahingon vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan.

Sähkömarkkinalain virhesäännöksen (97 §) esitöiden (HE 20/2013 vp.) mukaan sähkönjakelulta ei voida edellyttää keskeytyksettömyyttä. Sähköverkko on aina alttiina erilaisille keskeytyksiä aiheuttaville luonnon- ja muille ilmiöille. Verkonhaltijat voivat vähentää keskeytysten lukumäärää ja lyhentää keskeytysten kestoaikaa nykyisestä sähköverkkoon tehtävillä investoinneilla ja esimerkiksi pitämällä yllä huomattavaa viankorjausvalmiutta. Verkkotoiminnan kustannukset rahoittavien verkon käyttäjien kannalta on kuitenkin järkevintä tavoitella keskeytysten torjunnan osalta sellaista tasoa, jolla verkkopalvelun hinta ja keskeytyksistä sähkönkäyttäjille aiheutuvat kustannukset yhteenlaskettuna ovat mahdollisimman edulliset. Tästä syystä sähkönjakelussa ei voida katsoa olevan sellaista virhettä, josta aiheutuisi seuraamuksia, jos sähkönjakelu keskeytyy lyhyeksi aikaa eikä tämä ole usein toistuvaa.

Esitöiden mukaan virhearvioinnissa on keskeytyksen pituuden lisäksi otettava huomioon keskeytyksen syy ja muut olosuhteet. Huomioon otettavina olosuhteina voivat tulla kyseeseen myös keskeytyksen vaikutukset loppukäyttäjälle.

Esitöissä todetaan, että kun kyseessä on poikkeuksellinen tilanne, esimerkiksi voimakas myrsky, myös sähkönkäyttäjä on useimmiten tästä tietoinen. Virhearviointi tulee tällöinkin tehdä yksittäisen tapauksen olosuhteiden perusteella eikä ehdotonta tuntirajaa ole tarkoituksenmukaista asettaa. Kohtuullisen lyhyttä keskeytystä ei ole näissä tapauksissa pidettävä virheenä. Jos keskeytys kestää pitkään, sähkönkäyttäjän kannalta ei kuitenkaan voida pitää kohtuullisena, ettei hän saa lainkaan hyvitystä. Tällaisessa tapauksessa sähköntoimituksessa on virhe.

Virhearvioinnissa tulee esitöiden mukaan ottaa huomioon monia keskeytyksen syyhyn ja vaikuttaviin olosuhteisiin liittyviä tekijöitä. Taajaan asutuilla alueilla käytettävät maakaapelit eivät ole yhtä alttiita sääolosuhteille ja keskeytyksille kuin harvemmin asutuilla alueilla yleiset ilmajohdot. Toisaalta taas maakaapelissa oleva vika saattaa vaatia pidemmän korjausajan. Harvaan asutulla alueella taas useammankin tunnin keskeytys voi joissakin tapauksissa olla sellainen, että olosuhteet huomioon ottaen kysymys ei ole pykälässä tarkoitetusta virheestä.

Esitöissä todetaan, että harvaan asutuilla alueilla keskeytyksen syyn korjaaminen on usein hankalaa pitkien välimatkojen vuoksi. Jakeluverkonhaltijoiden valmiuksissa estää keskeytyksiä ja erityisesti valmiuksissa korjata niiden syitä on myös eroja. Verkonhaltijan riittämätön varautuminen keskeytysten torjuntaan ja korjausvalmiuteen ei riitä perusteeksi sille, että kyseiselle yhtiölle sallitaan pidemmät keskeytysajat kuin muille yhtiöille. Tässä yhteydessä on huomattava, että 19 ja 51 §:ssä on asetettu jakeluverkonhaltijalle verkon kehittämisvelvollisuus ja jakeluverkon toiminnan laatuvaatimukset sekä 28 ja 29 §:ssä velvoite varautumissuunnitelman laatimiseen sekä yhteistoimintavelvollisuus häiriötilanteissa.

Virheen arvioinnissa on esitöiden mukaan merkitystä myös sillä, onko sähkönkäyttäjän käyttämä lämmitys riippuvainen sähköstä vai ei. Tähän liittyy kiinteästi ajankohta, jolloin keskeytys tapahtuu. Kesäaikana tapahtuva keskeytys ei ole lämmityksen kannalta niin merkityksellinen kuin talviaikaan tapahtuva keskeytys. Toisaalta taas kesäaikaan tapahtuva keskeytys vaikuttaa elintarvikkeiden säilyttämiseen enemmän kuin talviaikaan tapahtuva keskeytys. Myös sillä seikalla, onko kyseessä vapaa-ajan asunto vai vakituinen asunto, on merkitystä arvioitaessa keskeytyksen pituuden ja vallitsevien olosuhteiden nojalla, onko kysymys ehdotuksessa tarkoitetusta virheestä sähkönjakelussa. Vapaa-ajan asunnolla tapahtuva keskeytys voi olla huomattavankin pitkä ilman, että kysymyksessä on pykälässä tarkoitettu virhe.

Lautakunta toteaa, että virhearvioinnissa tulee ottaa huomioon keskeytyksen syy ja muut olosuhteet. Sähkömarkkinalain esitöissä huomioon otettaviksi olosuhdetekijöiksi on mainittu keskeytyksen vaikutukset loppukäyttäjälle, verkon rakenne, sähkönkäyttäjän lämmityksen riippuvuus sähköstä, vuodenaika ja sähkönkäyttöpaikan käyttötarkoitus. Virhearvioinnissa huomioon otettavia olosuhteita on siis lain esitöiden perusteella tarkasteltava sekä sähköntoimittajan että verkonhaltijan näkökulmasta.

Keskeytyksen vaikutukset sähkönkäyttäjälle ovat tässä tapauksessa koskeneet pakastimessa olleita elintarvikkeita. Sähkönsaanti keskeytyi runsaan 15 tunnin eli alle vuorokauden ajaksi. Tässä ajassa elintarvikkeet eivät lautakunnan käsityksen mukaan sula tai pilaannu käyttökelvottomiksi edellyttäen, että pakastin on kunnossa eikä sitä avata.

Jakeluverkonhaltijan kannalta huomioon otettava olosuhdetekijä on sähkönkäyttöpaikan sijainti ja tästä johtuva verkon rakenne. Tässä tapauksessa käyttöpaikka sijaitsee haja-asutusalueella, jossa sähköverkko ei ole maakaapeloitu. Ilmajohtoverkko on huomattavasti kaapeleita alttiimpi erilaisille häiriöille.

Vaikka keskeytys sattui talviaikaan ja kohdistui loppukäyttäjän vakituiseen asuntoon, lautakunta pitää keskeytystä vähäisenä kun otetaan huomioon keskeytyksen syy ja olosuhteista saatu selvitys. Sähkönjakelussa ei ole virhettä, minkä vuoksi Fortum Sähkönsiirto Oy ei ole velvollinen maksamaan vahingonkorvausta.

Päätös oli yksimielinen.