KÄYTETYN AUTON KAUPPA. AJONEUVOSTA ANNETUT TIEDOT. TAKUU/VAKUUTUS. AJONEUVON LAATU. LISÄLÄMMITIN. PYSÄKÖINTIAVUSTAJA. HYVITYS.

Vaatimukset TV vaatii 2 000 euron hyvitystä myyjäliikkeeltä ja takuunantajalta.

Kaupan yhteydessä keskusteltiin lisätakuusta, jonka esite on valituksen liitteenä. Myyjä kertoi, että kaikissa vikatilanteissa ei tarvinnut ottaa yhteyttä myyjäliikkeeseen vaan yhteydenotto takuunantajaan oli riittävää. V ymmärsi, että autolle otettiin T:n myöntämä yhden vuoden "T-takuu”.

V tuo esiin vikakohtina polttoainetoimisen lisälämmittimen ja pysäköintiavustajan. Niiden vikojen korjaaminen maksaa noin 2 000 euroa. Lisälämmitin savuttaa eikä toimi kunnolla ja peruutustutkajärjestelmä on rikkoutunut. V totesi viat noin 105 000 kilometrin kohdalla. Vikoja ei ole korjattu.

Vastaus 1 Oy kiistää vaatimukset.

Myyjä osti autolle vakuutusmuotoisen lisäturvan, jonka tulisi kattaa asiakkaalle annetun esitteen mukaan ajoneuvon alkuperäiset mekaaniset ja elektroniset osat. Vakuutuksen tarkat ehdot pyydetään katsomaan vakuutuksenantajan verkkosivuilta. Lautakunnan tiedusteltua asiaa myyjäliike on todennut, että asiakas sai valituksensa liitteenä olevan ”T-vakuutus” -esitteen. Asiakkaalle on melko varmasti kerrottu, että kyse ei ollut takuusta vaan lisäturvasta, jossa on omavastuu. Myyjäliike katsoo, että ostajalle myydyn takuu-vakuutuksen tulisi kattaa lisälämmittimen korjauskulut.

Asiakas on kertonut, että lisälämmitin savutti jonkin verran jo ennen tammikuuta 2014. Lisälämmittimille on ominaista jonkinasteinen savun muodostus. Asiakas on kertonut peruutustutkan rikkoutuneen noin yhdeksän kuukauden kuluttua kaupasta, joten se ei ollut rikki myyntihetkellä. Myyjäliike katsoo, että nämä viat ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa normaalin kulumisen seurauksena.

Vastaus 2 T Oy kiistää asiakkaan vaatimukset. Asiakkaalle on aiemmin maksettu 644,84 euroa korvausta rikkoutuneesta jousisylinteristä.

Autokaupan yhteydessä myyjä osti T:lta T-vakuutuksen. T edustaa useita kansainvälisiä vakuutusyhtiöitä, ja sitä valvoo Finanssivalvonta. Autolle myönnettiin 12 kuukauden T-vakuutus 18.4.2013 alkaen sadan euron omavastuulla. Asiakkaalle lähetettiin postitse 25.4.2013 päivätty kattavuustaulukko ja vakuutusehdot. Vahingon sattuessa asiakasta pyydetään ottamaan yhteyttä vakuutuksenantajaan.

Asiakkaan tulee saada olennainen tieto vakuutuksen sisällöstä. Tätä tarkoitusta varten on olemassa esitteitä, joissa vakuutuksen pääkohdat tuodaan esiin. Autoliikkeitä ohjeistetaan käymään asiakkaan kanssa läpi vakuutusehdot T:n kotisivuilta. Tässä tapauksessa asiakas on tuonut esiin vanhentuneen esitteen, joka oli poistunut käytöstä vuoden 2012–2013 vakuutuskauden vaihtuessa. Vakuutusehtojen mukaan vakuutus kattaa vain kattavuusluettelossa erikseen mainitut auton osat. Lisälämmitin ja peruutustutka eivät sisälly vakuutuksen piiriin kuten eivät myöskään auton ominaisuudet ja tyyppiviat.

Vakuutuksen tuote-esitteen tarkoituksena ei ole korvata takuuehtoja vaan antaa käsitys tuotteen pääpiirteistä. Tuote-esitteessä on selvästi kerrottu, että vakuutus ei kata muita komponentteja kuin vakuutuksenantajan kotisivuilla erikseen luetellut auton osat. Kuluttaja saa kirjallisen vakuutusvahvistuksen tilaamastaan turvasta. Vakuutussopimuksen 5 §:n mukaan vakuutuksenantajan ei tarvitse antaa tietoja, jos niiden antaminen aiheuttaisi kohtuutonta hankaluutta.

Vastauksen liitteenä on yleisesti takuuseen ja kyseiseen vakuutukseen liittyvää aineistoa.

Ratkaisun perustelut Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko kyseessä myyjän tai takuun/vakuutuksenantajan vastuulla oleva kaupan kohteen virhe ja mikä on myyjän ja takuun/vakuutuksenantajan osuus korjauskustannuksista. Asiassa on jossain määrin epäselvää, onko autolle myönnetty takuu vai vakuutus.

Vakuutussopimuslaki

Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä vakuutukseen mahdollisesti liittyvien sijoituskohteiden valinnan kannalta olennaisiin seikkoihin ottaen erityisesti huomioon vakuutuksen hakijan aikaisempi sijoituskokemus ja sijoittamisen tavoitteet. Tietoja ei tarvitse antaa, jos vakuutuksen hakija ei halua tietoja tai niiden antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta.

Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Kuluttaja on saanut autokaupan yhteydessä vakuutuksenantajaa, T Oy:tä, edustaneelta autoliikkeeltä vakuutusesitteen, jossa tuotetta kutsutaan T:n kuntotakuuksi ja vakuutusmuotoiseksi kuntotakuuksi käytetylle ajoneuvolle. Kuntotakuun kerrotaan vähentävän taloudellisia riskejä kaupanteon jälkeen. Asiakasta kehotetaan katsomaan tarkka luettelo kuntotakuun kattavuudesta ja ehdoista vakuutuksenantajan kotisivuilta. Esitteessä mainitaan tiettyjä osia ja tilanteita, joita kuntotakuu ei kata. Näitä ovat mm. muut komponentit kuin kuntotakuun sisältölistauksessa takuunantajan kotisivuilla mainitut, normaaleja huoltoja ja normaalin kulumisen aiheuttamia vikoja tai ajoneuvon myyjän vastuulle kuuluvia vikoja. Vikatilanteessa asiakkaan tuli ottaa yhteyttä korjaamon kautta tai suoraan vakuutuksenantajaan.

Asiassa on riidatonta, että valituksessa mainitut polttoainetoimisen lisälämmittimen ja peruutustutkan viat eivät sisälly vakuutuksenantajan kotisivuilla olevaan luetteloon osista, jotka ovat vakuutuksen piirissä. Harkittavaksi tulee vielä, oliko kuluttaja saanut virheellistä ja puutteellista tietoa automyyjältä tai vakuutusesitteestä niin, että kuluttaja oli perustellusti voinut ymmärtää vakuutuksen olevan sisällöltään em. luetteloa laajemman. Autoliike on toiminut vakuutusyhtiön asiamiehenä myydessään vakuutuksen. Lautakunta ei pidä esitteen tietoja ja esitteessä olevaa viittausta takuunantajan kotisivuille riittävänä täyttämään vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuden. Kuluttajalle on voinut perutellusti syntyä kuva, että vakuutus kattaa nyt esillä olevan auton korjaustarpeen. Tällöin vakuutus on voimassa kuluttajan ymmärtämällä tavalla.

Lautakunta katsoo, että T Oy on vastuussa polttoainetoimisen lisälämmittimen ja peruutustutkan vikojen korjauskuluista.

Takuu ja kuluttajansuojalaki

Käytetyn tavaran kaupassa virheen olemassa oloa arvioidaan kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n mukaan. Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:

1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;

2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai

3) tavara on huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.

Jos myyjä on antamalla takuun tai vastaavanlaisen sitoumuksen ottanut vastatakseen tavaran käyttökelpoisuudesta tai muista ominaisuuksista määrätyn ajan, tavarassa katsotaan kuluttajansuojalain 5 luvun 15 a §:n 1 momentin mukaan olevan virhe, jos tavara tänä aikana huonontuu sitoumuksen tarkoittamassa suhteessa. Virhevastuuta ei kuitenkaan synny, jos myyjä saattaa todennäköiseksi, että huonontuminen johtuu tapaturmasta, tavaran vääränlaisesta käsittelystä tai muusta ostajan puolella olevasta seikasta. Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos takuun tai muun 1 momentissa tarkoitetun sitoumuksen on antanut joku muu kuin myyjä aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, tavarassa katsotaan tällöinkin olevan virhe 1 momentissa mainituin edellytyksin.

Asiassa on jossain määrin epäselvää, onko kuluttaja saanut autolleen takuun vai auton vikoja kattavan vakuutuksen. Lautakunnalle toimitettu esite ei anna tähän yksiselitteistä vastausta. Kuluttaja on kertonut ymmärtäneensä, että kyse on takuusta ja autoliikkeen mielestä sitoumuksen pitäisi kattaa ainakin osa kuluttajan esiin tuomista vioista. Lautakunta katsoo, että kuluttaja on voinut perustellusti ymmärtää saaneensa myyjäliikkeeltä autolle takuun, jonka perusteella myyjäliikkeellä on vastuu lisälämmittimen ja peruutustutkan vikojen korjauskuluista.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 18 §:n mukaan ostajalla on oikeus vaatia, että myyjä korjaa virheen tai toimittaa virheettömän tavaran. Tällainen oikaisu on suoritettava kohtuullisessa ajassa ja siten, ettei ostajalle aiheudu siitä kustannuksia tai olennaista haittaa.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n mukaan jollei virheen korjaaminen tai virheettömän tavaran toimittaminen tule kysymykseen taikka jollei tällaista oikaisua suoriteta 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ostaja saa:

1) vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta; tai

2) purkaa kaupan, paitsi jos virhe on vähäinen.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 20 §:n 1 momentin mukaan ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi.

Hyvityksen määrän arviointi perustuu ilmenneen virheen laadun ja merkityksen lisäksi auton kauppahintaan sekä ostajan aiheellisiin odotuksiin. Kuluttaja on voinut perustellusti ymmärtää saaneensa vakuutuksen ja takuun, joka kattaa valituksessa mainitun korjaustarpeen.

Suositus Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että T Oy ja Oy yhteisvastuullisesti korjaavat valituksessa mainitut auton viat tai korvaavat vikojen korjauskulut kuitenkin enintään 2 000 euroon saakka.

Päätös oli yksimielinen.