LENNON VIIVÄSTYMINEN. SALAMANISKU. LUONNONILMIÖ. TEKNINEN VIKA. SEURANNAISVAIKUTUS.

Vaatimukset Matkustajat A, B ja C vaativat 600 euron vakiokorvauksia.

Ukkosrintaman osuminen lentoreitille on ennakoitavissa säähavaintolaitteilla lentokoneessa ja maassa. Ukkosrintama voidaan halutessa kiertää. Salamanisku ei ole harvinainen tai vaarallinen tapahtuma ja lentokoneet on suojattu salamaniskuja vastaan. Salamanisku koneeseen ei ollut välitön myöhästymisen syy, eikä salamanisku edes aiheuttanut vaurioita koneeseen. Suurin osa myöhästymisestä oli seurausta teknikon odottamisesta.

Vastaus Elinkeinoharjoittaja E (jäljempänä E) kiistää matkustajien vaatimukset.

Lentoa ei peruutettu, vaan se myöhästyi. Matkustajilla ei ole oikeutta saada korvausta asetuksen perusteella. Kyse oli poikkeuksellisista olosuhteista, jotka eivät olleet lentoyhtiön hallittavissa.

Viivästyneen lennon reitti oli Arlanda – Helsinki – Phuket. Lento viivästyi, koska koneeseen iski salama edellisen lennon Alanyasta Arlandaan aikana. Koneen valmistaja D vaatii, että kone pitää tarkistaa salamaniskun jälkeen. Tarkastuksessa koneen rungosta löytyi useita kiinnikkeitä, joissa oli pienehköjä palamisjälkiä. Kiinnikkeet oli vaihdettava ennen seuraavaa lentoa.

Vauriot olivat sellaisia, että D:n ohjekirjasta ei löytynyt suoraa toimintaohjetta, kuinka korjaus piti tehdä. Tekninen osasto joutui olemaan yhteydessä D:hen. Lentoyhtiön tekninen osasto ehdotti valmistajalle, että vaurioituneet osat korvattaisiin väliaikaisilla osilla, jolloin kone pääsisi mahdollisimman pian matkaan. Tämän suunnitelman D lopulta hyväksyi ja asetti aikarajan, jonka sisällä pysyvä korjaus pitäisi tehdä. Jos D ei olisi hyväksynyt suunnitelmaa, viivästyminen olisi venynyt huomattavasti pidemmäksi. Käytössä ei ollut vapaata konetta, jolla lento olisi voitu operoida.

Lentoyhtiö pyrkii välttämään ukkosrintamia. Useimmat salamat iskevät 5 000 – 15 000 jalan korkeudessa ja äärimmäisen harvoin 20 000 jalan yläpuolella. Lentoyhtiö lentää 35 000 – 40 000 jalan korkeudessa eli noin tuplakorkeudessa verraten siihen, missä korkeuksissa salamat yleensä iskevät. Ukkosmyrkyt pyritään kiertämään säätutkan avulla, mutta koska ukkonen ja salamat ovat sääilmiöitä, niiden esiintymistä ei voida varmuudella ennakoida eikä hallita. Salamanisku ei yleensä aiheuta sitä, että koneella pitäisi tehdä hätälasku, mutta kone on välttämätöntä tarkastaa ennen seuraavaa lentoa.

Ratkaisu Asiaan sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (261/2004) matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä (jäljempänä asetus).

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on katsonut 19.11.2009 antamassaan ennakkoratkaisussa (yhdistetyt asiat C-402/07 ja C-432/07 Sturgeon), että jos matkustaja saapuu määräpaikkaansa vähintään kolme tuntia aika-taulun mukaista saapumisaikaa myöhemmin, hän voi peruutetun lennon matkustajan tavoin vaatia lentoyhtiöltä kiinteämääräistä korvausta asetuksen perusteella. Asetuksen 5 artiklan 3 kohdan perusteella lento-liikenteen harjoittajan ei kuitenkaan tarvitse maksaa tätä korvausta, jos se pystyy osoittamaan, että viivästyminen johtui poikkeuksellisista olo-suhteista, joita ei olisi voitu välttää vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi suoritettu.

Asetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaan lentoliikenteen harjoittajan ei kuitenkaan tarvitse maksaa vakiokorvausta, jos se pystyy osoittamaan, että peruutus johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu. Sturgeon-ratkaisun mukaan sama vapautumisperuste koskee myös lennon viivästymistä.

Poikkeuksellisilla olosuhteilla, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu, tarkoitetaan olo-suhteita, jotka eivät ole lentoliikenteen harjoittajan tosiasiallisesti hallittavissa. EU:n tuomioistuimen 22.12.2008 asiassa C-549/07 (Wallentin-Hermann) antaman ennakkoratkaisun mukaan lentokoneessa ilmennyt tekninen vika, josta seuraa lennon peruuttaminen, ei kuulu poikkeuksellisten olosuhteiden käsitteen alaan, jollei tämä vika johdu tapahtumista, jotka eivät luonteensa tai alkuperänsä perusteella liity asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan tavanomaiseen toiminnan harjoittamiseen ja jotka eivät ole tämän tosiasiallisesti hallittavissa.

Tässä tapauksessa lento viivästyi, sillä aiemman lennon aikana salama iski koneeseen. Kone oli tarkastettava ennen seuraavaa lentoa ja tällöin havaittiin, että koneen rungossa oli useita kiinnikkeitä, joissa oli palamisjälkiä. Kiinnikkeet oli vaihdettava ennen seuraavaa lentoa. Suunnitellut korjaustoimenpiteet oli hyväksytettävä koneen valmistajalla ennen niin toteuttamista, sillä koneen valmistajan ohjekirjasta ei löytynyt tilanteeseen selvää toimintaohjetta.

Lautakunta toteaa, että salamaniskussa on kyse luonnonilmiöstä. Vaikka säätutkan avulla voidaan jossain määrin vaikuttaa siihen, ettei kone joudu lentämään ukkosrintaman läpi, lentokoneen altistumista salamaniskuille ei voida kuitenkaan täysin estää. On selvää, että lentokone on tarkastettava salamaniskun jälkeen. Lautakunnalla ei ole syytä epäillä lentoyhtiön selvitystä siitä, että yhtiön oli odotettava valmistajan hyväksyntää ennen koneen korjaamista. Lautakunta katsoo, että salamanisku ja valmistajan hyväksynnän odottaminen ovat olleet lentoyhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Kyse on siten ollut poikkeuksellisista olosuhteista.

Lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Päätös oli yksimielinen.