LENNON VIIVÄSTYMINEN. UUDELLEENREITITYS. SAIRAUSTAPAUS. VAKIOKORVAUS. POIKKEUKSELLISET OLOSUHTEET.

Matkustajilla oli liput lennolle Helsingistä Münchenin kautta Hong Kongiin 5.5.2013. Viivästyksen vuoksi matkustajat saapuivat Hong Kongiin 24 tuntia alkuperäistä aikataulua myöhemmin. Asiassa on riitaa siitä, onko lentoyhtiön toteuttama uudelleenreititys ollut asianmukainen vai onko matkustajilla oikeus EU-asetuksen 261/2004 mukaiseen vakio-korvaukseen.

Vaatimukset Matkustajat K ja O vaativat lentoyhtiö E:ltä (jäljempänä E) 600 euron vakiokorvauksia.

Uudelleenreititys olisi voitu toteuttaa saman päivän aikana esimerkiksi Frankfurtin, Pariisin tai Lontoon kautta. Lentoyhtiö ei pyrkinyt lyhentämään viivästystä. Lentoyhtiö ei ole kiistänyt, ettei matkustajan esittämillä muilla lennoilla olisi ollut mahdollista päästä Hong Kongiin aikaisemmin. Valitus ei siten koske poikkeuksellisia olosuhteita, vaan sitä, että uudelleenreititystä ei toteutettu asianmukaisesti.

Vastaus E kiistää valittajien vaatimukset.

Lento Helsingistä Frankfurtiin 5.5.2013 joutui laskeutumaan Dresdeniin, koska kyydissä ollut matkustaja sairastui. Sairaustapauksesta johtunut viivästyminen ei ollut lentoyhtiön hallittavissa.

Lentoyhtiö teki kaikkensa saadakseen matkustajat uudelleenreititettyä määränpäähänsä mahdollisimman nopeasti. Uudelleenreititykseen vaikuttaa vaihtoehtoisten lentojen saatavuus. Lopulta matkustajat saapuivat määränpäähänsä seuraavana päivänä.

Ratkaisu Matkustajat vaativat vakiokorvausta vedoten matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä koskevaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 261/2004.

Asetuksen 4 ja 5 artiklan nojalla matkustajalla voi olla oikeus korvaukseen, kun hänen pääsynsä lennolle evätään tai kun lento peruutetaan. Asetuksen 6 artiklassa on säädetty lennon viivästymisestä, mutta asetuksessa ei ole nimenomaisesti säädetty, että matkustajalla olisi oikeus 7 artiklan mukaiseen vakiokorvaukseen silloin, kun hänen saapumisensa määräpaikkaan viivästyy.

EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu yhdistetyissä asioissa C-402/07 ja C-432/07 (Sturgeon) koskee asetuksen tulkintaa. Ennakkoratkaisusta il-menevän oikeusohjeen mukaan asetuksen 5, 6 ja 7 artiklaa on tulkittava siten, että viivästyneiden lentojen matkustajat voidaan rinnastaa peruutettujen lentojen matkustajiin korvausta koskevan oikeuden soveltamisen kannalta ja että he voivat näin ollen vedota asetuksen 7 artiklan mukaiseen korvausta koskevaan oikeuteen, kun heille aiheutuu viivästyneen lennon johdosta vähintään kolmen tunnin pituinen ajan menetys eli kun he saapuvat lopulliseen määräpaikkaansa vähintään kolme tuntia lento-liikenteen harjoittajan ilmoittaman aikataulun mukaista saapumisaikaa myöhemmin. Tällainen viivästyminen ei kuitenkaan perusta matkustajalle oikeutta korvaukseen, jos lentoliikenteen harjoittaja pystyy osoittamaan, että pitkäaikainen viivästyminen johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu, eli olosuhteista, jotka eivät ole lentoliikenteen harjoittajan tosiasiallisesti hallittavissa.

Tässä tapauksessa matkustajien ensimmäinen lento viivästyi, koska lennon oli koneessa tapahtuneen sairauskohtauksen laskeuduttava Dresdeniin. Lautakunta katsoo, että lennolla tapahtunutta sairauskohtausta on pidettävä poikkeuksellisena olosuhteena, johon lentoyhtiö ei ole voinut toiminnallaan vaikuttaa.

Matkustajat ovat vedonneet siihen, että uudelleenreititys ei tapahtunut asetuksen mukaisesti, sillä toisilla lennoilla olisi ollut mahdollista päästä Hong Kongiin aiemmin. Matkustajat katsovat siten, että heidän saapuminen määränpäähänsä ei viivästynyt poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

Uudelleenreitityksestä säädetään asetuksen 8 artiklassa, jonka mukaan asetuksen 8 artiklan mukaan matkustajalle on annettava mahdollisuus valita matkan uudelleenreititys siten, että matkustaja pääsee vastaavilla kuljetusehdoilla mahdollisimman pian lopulliseen määräpaikkaansa.

Lautakunta toteaa, että asetuksessa ei ole tarkemmin määritelty sitä, mitä uudelleenreitityksellä vastaavilla kuljetusehdoilla tarkoitetaan. Asetuksessa ei ole myöskään säännelty varsinaista sanktiota tai vakiokorvauksen maksuvelvollisuutta sillä perusteella, että uudelleenreititys ei olisi asetuksen mukainen. Lautakunta toteaa, että lentoyhtiön mahdollisuuteen järjestää uudelleenreititys vaikuttaa muun muassa se, onko vaihto-ehtoisilla lennoilla ja tarvittavilla jatkolennoilla tilaa. Lautakunta katsoo, ettei sillä ole syytä epäillä lentoyhtiön selvitystä siitä, että matkustajat uudelleen reititettiin mahdollisimman nopeasti saatavilla olevien lento-lippujen puitteissa. Matkustajilla ei siten ole oikeutta vakiokorvaukseen.

Lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Julkaistu 26.2.2015