LENNON VIIVÄSTYMINEN. TEKNINEN VIKA. VAKIOKORVAUS. VALVONTAELINTEN LISTA. POIKKEUKSELLISET OLOSUHTEET. YKSINKERTAINEN MENTETTELY.

Vaatimukset Matkustajat A ja B vaativat lentoyhtiö E:ltä (jäljempänä E) 250 euron vakiokorvauksia.

Vastaus E kiistää matkustajien vaatimukset.

Lento viivästyi sillä, koneessa oli merkkejä teknisestä viasta koneen akussa (techinical problem with the battery buzz). Osa oli tutkittava ja käynnistettävä uudelleen ennen kuin koneella oli lupa lentää. Vika ilmeni, kun kone oli lähtenyt Helsingistä Rovaniemelle ja koneen oli palattava takaisin Helsinkiin. Kyseisen tyyppistä ongelmaa ei ollut ilmennyt edeltävän kuuden kuukauden aikana, eikä myöskään seuraavien kuuden kuukauden aikana. Elektronisia vikoja ilmenee aika ajoin, eikä niihin voida vaikuttaa.

Asetuksessa ei ole säädetty oikeudesta korvaukseen viivästystapauksissa. Lentoyhtiö seuraa lentokoneen valvojan asettamaa huolto-ohjelmaa kuten myös CAA:n huolto-ohjelmaa. Lentoyhtiöllä on näiden lisäksi myös oma huolto-ohjelmansa. Nyt ilmennyt vika ilmeni huolto-ohjelman ulkopuolella. Asian arvioinnissa on huomioitu EU:n komission ohjeet poikkeuksellisista olosuhteista.

Ratkaisun perustelut Matkustajat vaativat vakiokorvausta vedoten matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä koskevaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 261/2004.

Asetuksen 4 ja 5 artiklan nojalla matkustajalla voi olla oikeus korvaukseen, kun hänen pääsynsä lennolle evätään tai kun lento peruutetaan. Asetuksen 6 artiklassa on säädetty lennon viivästymisestä, mutta asetuksessa ei ole nimenomaisesti säädetty, että matkustajalla olisi oikeus 7 artiklan mukaiseen vakiokorvaukseen silloin, kun hänen saapumisensa määräpaikkaan viivästyy.

EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu yhdistetyissä asioissa C-402/07 ja C-432/07 (Sturgeon) koskee asetuksen tulkintaa. Ennakkoratkaisusta il-menevän oikeusohjeen mukaan asetuksen 5, 6 ja 7 artiklaa on tulkittava siten, että viivästyneiden lentojen matkustajat voidaan rinnastaa peruutettujen lentojen matkustajiin korvausta koskevan oikeuden soveltamisen kannalta ja että he voivat näin ollen vedota asetuksen 7 artiklan mukaiseen korvausta koskevaan oikeuteen, kun heille aiheutuu viivästyneen lennon johdosta vähintään kolmen tunnin pituinen ajan menetys eli kun he saapuvat lopulliseen määräpaikkaansa vähintään kolme tuntia lento-liikenteen harjoittajan ilmoittaman aikataulun mukaista saapumisaikaa myöhemmin. Tällainen viivästyminen ei kuitenkaan perusta matkustajalle oikeutta korvaukseen, jos lentoliikenteen harjoittaja pystyy osoittamaan, että pitkäaikainen viivästyminen johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu, eli olosuhteista, jotka eivät ole lentoliikenteen harjoittajan tosiasiallisesti hallittavissa.

Tässä tapauksessa lento viivästyi yli neljä tuntia. Matkustajilla on siten lähtökohtaisesti oikeus vakiokorvauksiin. Asiassa on kuitenkin arvioitava sitä, onko kyse ollut poikkeuksellisista olosuhteista.

Poikkeuksellisilla olosuhteilla, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu, tarkoitetaan olo-suhteita, jotka eivät ole lentoliikenteen harjoittajan tosiasiallisesti hallit-tavissa. EU:n tuomioistuimen 22.12.2008 asiassa C-549/07 (Wallentin-Hermann) antaman ennakkoratkaisun mukaan lentokoneessa ilmennyt tekninen vika, josta seuraa lennon peruuttaminen, ei kuulu poikkeuksellisten olosuhteiden käsitteen alaan, jollei tämä vika johdu tapahtumista, jotka eivät luonteensa tai alkuperänsä perusteella liity asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan tavanomaiseen toiminnan harjoittamiseen ja jotka eivät ole tämän tosiasiallisesti hallittavissa.

Wallentin-Hermann -ennakkoratkaisusta ilmenevät oikeusohjeet eivät muuta sitä asetuksen lähtökohtaa, että lentoyhtiö voi vapautua korvaus-velvollisuudesta osoittamalla peruutuksen tai riittävän pitkän viivästyksen johtuneen poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei ole voitu kohtuullisin toimenpitein välttää. Teknisen vian ollessa peruutuksen tai viivästyksen syy, lentoyhtiön on kuitenkin näytettävä ensinnäkin, että vika johtuu tapahtumista, jotka eivät luonteensa tai alkuperänsä perusteella liity lentoyhtiön tavanomaiseen toiminnan harjoittamiseen ja toiseksi, että tapahtumat eivät ole olleet lentoyhtiön tosiasiallisesti hallittavissa.

Lautakunta toteaa, että sen arviointi, kuuluuko teknisen vian aiheuttanut tapahtuma lentoyhtiön tavanomaiseen toimintaan, on usein ongelmallista. Lentotoiminnassa on tavanomaista, että lentokoneisiin tulee teknisiä vikoja. Toisaalta tekniset viat voivat laadultaan olla epätavanomaisia ja vaikeasti ennakoitavia. Myös sen arviointi, onko tapahtuma ollut lento-yhtiön tosiasiallisesti hallittavissa, voi olla vaikeaa. Jos kyse on esimerkiksi piilevästä valmistusviasta, ei kyse ole yleensä lentoyhtiön hallittavissa olevasta seikasta. Sen sijaan, jos tekninen vika johtuu pelkästä kulumisesta tai se kohdistuu osaan, joka ei kuulu huolto-ohjelman piiriin, voi kyse olla tapahtumasta, joka olisi ollut lentoyhtiön tosiasiallisesti hallittavissa.

EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisut eivät anna selvää johtoa siihen, milloin tekninen vika muodostaa asetuksessa tarkoitetun poikkeuksellisen olosuhteen. Lautakunta on kuitenkin aiemmassa ratkaisukäytännössään katsonut, että arvioinnissa voidaan ottaa huomioon se, onko tekninen vi-ka kohdistunut juuri huollettuun osaan tai sellaiseen osaan, joka on vioittunut elinkaarensa alussa.

Lentoyhtiön antaman selvityksen mukaan tekninen vika havaittiin huoltoaikataulun ulkopuolella. Lautakunta toteaa, että se, että lentoyhtiö on täyttänyt lentokoneen huollon vähimmäisvaatimukset, ei vielä yksinään osoita, että lentoyhtiö on toteuttanut kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet ja että viivästyminen olisi johtunut olosuhteista, jotka eivät ole lentoyhtiön tosiasiallisesti hallittavissa. Asiassa ei ole ilmennyt, että kyse olisi ollut esimerkiksi viasta, joka olisi kohdistunut elinkaarensa alussa olevaan osaan tai juuri huollettuun osaan tai että vika olisi ollut seurausta valmistusvirheestä.

Lentoyhtiö on viitannut Komission ohjeistukseen poikkeuksellisista olo-suhteista. Lautakunta olettaa lentoyhtiön tarkoittavan EU:n kansallisten valvontaelinten (NEB) julkaisemaan listaan, jonka mukaan juuri ennen lennon lähtöä tai lennon aikana havaittavia teknisiä vikoja voidaan pitää poikkeuksellisina olosuhteina. Lautakunta toteaa, että kyseessä on suun-taa-antava listaus, jota voidaan pitää ratkaisutoiminnan tukena. Jokainen tapaus on kuitenkin arvioitava yksitellen EU-asetuksen ja EU:n tuomio-istuimen ennakkoratkaisujen perusteella. Listaus ei poista lentoyhtiöltä näyttötaakkaa siitä, että vika on ollut poikkeuksellinen ja lentoyhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella

Edellä mainituin perustein lautakunta katsoo, että lentoyhtiö ei ole tässä tapauksessa riittävästi osoittanut, että lennon viivästyminen olisi ollut seurausta poikkeuksellisista olosuhteista, jotka olisivat olleet lentoyhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Lautakunta katsoo, että lentoyhtiö on siten velvollinen maksamaan vakiokorvauksen, joka on tässä tapauksessa asetuksen 7 artiklan perusteella 250 euroa.

Suositus Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että E maksaa matkustajille A ja B 250 euron vakiokorvaukset.