LENNON PERUUTTAMINEN. SALAMANISKU. SEURANNAISVAIKUTUS.

Vaatimukset Matkustajat vaativat asetuksen mukaista vakiokorvausta.

Lentoyhtiön olisi tullut järjestää Helsingistä toinen lentokone matkustajien kuljettamiseksi Chongqingiin. Tämän sijasta matkustajat uudelleen-reititettiin Shanghain kautta. Matkustajat viittaavat myös Almänna reklamationsnämndenin ratkaisuun 2009-1534, missä vakiokorvausta tuli maksaa salamaniskun aiheuttaman viivästymisen perusteella.

Vastaus Lentoyhtiö L (jäljempänä L) kiistää vaatimuksen.

Syy lennon peruuttamiselle oli edellisenä päivänä Nagoyassa sattunut tapahtuma. Laskeutumisvaiheen aikana koneeseen kohdistui salamanisku, joka rikkoi lentokoneen tutkaan kuuluvan tutkakuvun. Varaosa saatiin Helsingistä Nagoyaan seuraavana päivänä. Tästä aiheutui 31 tunnin ja 40 minuutin viivästys Helsinkiin saavuttaessa. Tapahtumasta johtuen lentopari Helsinki–Chonqing ja Chongqing–Helsinki jouduttiin peruuttamaan. Lennon peruuttaminen on aiheutunut poikkeuksellisista olosuhteista.

L on tehnyt vallinneessa tilanteessa kaiken mahdollisen vian korjaamiseksi ja matkustajan kuljettamiseksi määränpäähänsä niin pian kuin mahdollista. L haluaa kuulla teknisiä asiantuntijoita todistajina selvittääkseen kyseisen teknisen vian luonnetta ja sekä yhtiön käytäntöä huolto- ja korjaustoiminnassa.

L on toimittanut lautakunnalle vianetsintäkoordinaattorin selvityksen salamaniskun aiheuttamasta vauriotilanteesta. Selvityksen mukaan koneeseen iski salama koneen ollessa laskeutumassa Nagoyaan 31.3.2013. Koneen tutkakupu vaurioitui salamaniskusta ja se täytyi vaihtaa ennen seuraavaa lentoa. L selvitti mahdollisuutta hankkia varaosaa Aasiasta, mutta varaosaa ei ollut sieltä mistään saatavilla. Nopein tapa saada korjaus tehtyä oli lähettää varaosa seuraavan päivän suoralla lennolla Helsingistä Nagoyaan, missä paikallinen huolto-organisaatio vaihtoi sen koneeseen varsin nopeasti. Salamaniskut aiheuttavat tarpeen myös tutkia kone hyvin perusteellisesti erityyppisten vaurioiden varalta. Tässäkin tapauksessa salamaniskun mahdollisesti aiheuttamia muita vaurioita jouduttiin selvittämään ja korjaamaan edelleen Helsingissä koneen palattua sinne. Tutkakuvun vaurioituminen aiheutti kuitenkin sen, että koneella ei voinut lentää Helsinkiin ennen tämän vaurion korjaamista.

Ratkaisun perustelut Asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla lentoyhtiön on maksettava peruuntuneen lennon matkustajille 7 artiklan mukainen vakiokorvaus. Tässä tapauksessa 7 artiklan mukainen korvaus on 600 euroa. Asetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaan korvausta ei kuitenkaan tarvitse maksaa, jos lentoyhtiö osoittaa, että peruutus johtuu poikkeuksellisista olo-suhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu.

Asiassa on kysymys siitä, onko lennon peruuttaminen johtunut asetuksen 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista.

Poikkeuksellisilla olosuhteilla, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu, tarkoitetaan olo-suhteita, jotka eivät ole lentoliikenteen harjoittajan tosiasiallisesti hallit-tavissa. EU:n tuomioistuimen 22.12.2008 asiassa C-549/07 (Wallentin-Hermann) antaman ennakkoratkaisun mukaan lentokoneessa ilmennyt tekninen vika, josta seuraa lennon peruuttaminen, ei kuulu poikkeuksellisten olosuhteiden käsitteen alaan, jollei tämä vika johdu tapahtumista, jotka eivät luonteensa tai alkuperänsä perusteella liity asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan tavanomaiseen toiminnan harjoittamiseen ja jotka eivät ole tämän tosiasiallisesti hallittavissa.

Wallentin-Hermann -ennakkoratkaisusta ilmenevät oikeusohjeet eivät muuta sitä asetuksen lähtökohtaa, että lentoyhtiö voi vapautua korvaus-velvollisuudesta osoittamalla peruutuksen tai riittävän pitkän viivästyksen johtuneen poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei ole voitu kohtuullisin toimenpitein välttää. Teknisen vian ollessa peruutuksen tai viivästyksen syy, lentoyhtiön on kuitenkin näytettävä ensinnäkin, että vika johtuu tapahtumista, jotka eivät luonteensa tai alkuperänsä perusteella liity lentoyhtiön tavanomaiseen toiminnan harjoittamiseen ja toiseksi, että tapahtumat eivät ole olleet lentoyhtiön tosiasiallisesti hallittavissa.

Lautakunta toteaa, että sen arviointi, kuuluuko teknisen vian aiheuttanut tapahtuma lentoyhtiön tavanomaiseen toimintaan, on usein ongelmallista. Lentotoiminnassa on tavanomaista, että lentokoneisiin tulee teknisiä vikoja. Toisaalta tekniset viat voivat laadultaan olla epätavanomaisia ja vaikeasti ennakoitavia.

Lentoyhtiön mukaan asian arviointi edellyttää henkilötodistelun vastaanottamista. Kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 14 §:n 2 momentin 1 kohdan lautakunta voi tällaisessa tapauksessa jättää asian käsittelemättä. Lautakunta katsoo kuitenkin, että tässä tapauksessa riitakysymyksiin voidaan ottaa riittävällä tavalla kantaa kirjallisen aineiston perusteella ja käsittelee asian.

Peruutettu lento olisi suuntautunut Helsingistä Chongqingiin. Lentoyhtiön mukaan peruuttaminen oli seurausta lentokoneeseen tulleesta teknisestä viasta, jonka aiheutti koneeseen edellisenä päivänä 31.3.2013 Nagoyassa kohdistunut salamanisku. Salamaniskussa vaurioitui lentokoneen tutkan tutkakupu eikä koneella voitu lentää ennen kuin vika oli korjattu. Lentoyhtiö selvitti mahdollisuutta saada varaosaa Aasiasta, mutta varaosa saatiin nopeimmin lennättämällä se seuraavana päivänä Suomesta. Lentokone saapui Nagoyasta Helsinkiin yli 31 tuntia myöhässä, minkä seurauksena matkustajien lento peruutettiin.

Lautakunta on ratkaisuissaan 1760/35/2013 ja 1761/35/2013 katsonut, että lennon Nagoya–Helsinki 31.3.2013 viivästyminen oli aiheutunut poikkeuksellista olosuhteista. Lautakunta piti salaman osumista lentokoneeseen tapahtumana, joka ei liity lentoyhtiön tavanomaisen toiminnan harjoittamiseen ja joka ei ole lentoyhtiön tosiasiallisesti hallittavissa.

Nyt arvioitavana olevassa tapauksessa kyse on salamaniskun aiheuttaman teknisen vian seurannaisvaikutuksesta, missä peruuttaminen tapahtui L:n kotikentällä Helsingissä 1.4.2013 eli seuraavana päivänä lentokoneen vaurioitumisen jälkeen. Lautakunnan ratkaisukäytännössä on katsottu, että voidakseen tehokkaasti vedota seurannaisvaikutuksiin lentoyhtiön on annettava selvitys siitä, mihin toimenpiteisiin se ryhtyi estääkseen myöhempien lentojen viivästymisen tai peruuttamisen.

Lautakunta pitää selvänä, että salamaniskun aiheuttama tekninen vika on vaikuttanut myös seuraaviin lentoihin. Lentoyhtiö ei kuitenkaan ole esittänyt mitään selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt estääkseen Helsinki-Chongqing -lennon peruuttamisen. Lautakunnan saamasta selvityksestä ei ilmene, onko lentoyhtiö esimerkiksi yrittänyt hankkia tilalle korvaavaa konetta ja miehistöä. Lautakunta katsoo, ettei L ole osoittanut, ettei lennon peruuttamista olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi suoritettu. Koska L ei ole näyttänyt lennon peruuttamisen aiheutuneen asetuksen 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista poikkeuksellista olosuhteista, se on velvollinen maksamaan matkustajille asetuksen 7 artiklan mukaisen korvauksen.

Suositus

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että L maksaa matkustajille A, B, C ja D 600 euron vakiokorvauksen kullekin erikseen.

Päätös oli yksimielinen.