Käytetyn henkilöauton kauppa. Käytettynä maahantuotu auto. Matkamittarilukeman paikkansapitävyys. Auton todellinen ajomäärä.tiedonantovirhe. Kaupan purku.

K vaatii kaupan purkua ja 14 500 euron kauppahinnan palauttamista. K:n mukaan hänen vaihdossa liikkeelle antamansa auto on jo myyty. Lisäksi hän vaatii korvattavaksi autolle teettämiensä huoltotöiden 242, 44 euron arvoiset varaosat. Lautakunnalla toimitetun 30.4.2013 päivätyn käteislaskun mukaan summa muodostuu laakerin, kuulalaakerin, vapaakytkimen ja vaihteistoöljyn hinnasta.

K toteaa, että myynti-ilmoituksen mukaan auton ajokilometrimäärä oli 245 000 kilometriä. Hän hyväksyi kaupantekohetkellä auton kunnon ja edellä mainitun kilometrimäärän. K:n mukaan auton "edullinen" hinta selitettiin tuolloin niin sanotuilla kosmeettisilla vaurioilla (korroosiolla ja kolhuilla). Hän toteaa hyväksyneensä hintaa alentaneet viat ja tähdentää, että hintaa ei selitetty auton historialla. Kaupanteon yhteydessä ei auton huoltohistoriasta ollut mitään puhetta. Kaupanteon jälkeen K kertoo ihmetelleensä huoltokirjan puuttumista ja alkaneensa selvittää auton historiaa. Merkkihuoltoliikkeessä selvisi, että auton todellinen ajomäärä oli jo yli 390 000 kilometriä. Hän on toimittanut lautakunnalle auton tietojärjestelmästä 1.2.2013 saadun selvityksen, jonka mukaan auton ajomäärä on tuolloin ollut 393 950 kilometriä.

Myyjäliikkeen lautakunnalle antamassa vastineessa vetoamaan K:n ammattitaitoon K toteaa, että hän kyllä työskentelee mekaanikkona, mutta hänen työnkuvaansa kuuluvat hyötyajoneuvot. Hänen tietämyksensä ko.henkilöautoista on hyvin heikko.

Lautakunta on tiedustellut K:lta auton matkamittarilukemaa 27.5.2013. K:n mukaan se on tuolloin ollut 262 716 kilometriä.

VASTAUS

EH katsoo, ettei kaupan purkuun ole perusteita. Se ei myöskään pidä kohtuullisena minkäänlaista kauppahinnan alennusta. Liike vetoaa siihen, että K on ammattilainen, jonka tulee autonasentajana tietää auton kulumiset ja viat paremmin kuin automyyjän.

Myyjäliike toteaa, että K valitsi vierekkäin olevista kahdesta samanikäisestä ja vastaavamoottorisesta ja -varusteisesta autosta yli 4 000 euroa halvemman. Hänellä oli tuolloin mahdollisuus valita huoltokirjalla ja -historialla oleva auto, mutta hän valitsi edullisemman. Liike tähdentää K:n siten hyväksyneen auton viat ja huoltohistorian puuttumisen, mitkä sitten myös huomioitiin auton hinnassa. Hänelle ei puhuttu mitään auton ajomäärästä, vaan kerrottiin, että auto on tuotu käytettynä Latviasta. Auto on myyty sellaisena kuin liike on sen ottanut vaihdossa vastaan. Liike painottaa, että mikäli joku on muuttanut auton matkamittarilukemaa Suomessa tai Latviassa, se ei ollut liikkeen tiedossa kaupantekohetkellä. Tällä perusteella liike katsoo, ettei se ole antanut asiassa mitään väärää tietoa tai erehdyttänyt ostajaa. Liike myös toteaa, ettei kukaan joka näkee kyseisen auton edes epäile, että matkamittarilukema pitäisi paikkansa. Eikä ainakaan autoalalla ammatikseen toimiva henkilö.

Myyjäliike toteaa vielä, että auto on ollut kaupantekohetkellä Suomen edullisin vastaava auto. Myyjän kannalta suurin hintaa alentava tekijä on auton historia, huoltohistorian puuttuminen ja tietämättömyys auton ajomäärästä.

RATKAISUN PERUSTELU

Lautakunta katsoo selvitetyksi, että K:n EH:lta ostaman auton todellinen ajomäärä on ollut noin 144 000 kilometriä korkeampi kuin auton myynti-ilmoitukseen ja kauppasopimukseen merkitty matkamittarilukema 245 000 kilometrä.

Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on", siinä on kuitenkin kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n 1 kohdan mukaan virhe, jos tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Myyjäliike on vedonnut asiassa muun muassa siihen, että K on hyväksynyt auton viat ja huoltohistorian puuttumisen, mitkä myös huomioitiin auton hinnassa. K:lle ei liikkeen mukaan myöskään puhuttu mitään auton ajomäärästä vaan kerrottiin, että auto on tuotu käytettynä Latviasta. Auto on myyty sellaisena kuin liike on sen ottanut vaihdossa vastaan. Liike painottaa, että mikäli joku on muuttanut auton matkamittarilukemaa Suomessa tai Latviassa, se ei ollut liikkeen tiedossa kaupantekohetkellä. Tällä perusteella liike katsoo, ettei se ole antanut asiassa mitään väärää tietoa tai erehdyttänyt ostajaa. Liike myös toteaa, ettei kukaan joka näkee kyseisen auton edes epäile, että matkamittarilukema pitäisi paikkansa. Eikä ainakaan autoalalla ammatikseen toimiva henkilö. Tällä liike viittaa siihen, että K työskentelee asentajana automerkin merkkihuoltoliikkeessä. Myyjä tähdentää vielä, että auto on ollut kaupantekohetkellä Suomen edullisin vastaava auto ja myyjän kannalta suurin hintaa alentava tekijä on auton historia, huoltohistorian puuttuminen ja tietämättömyys auton ajomäärästä.

Lautakunta toteaa, että myyjän kuluttajansuojalain mukainen virhevastuu on siinä mielessä ankaraa, että myyjä vastaa myös sellaisista virheeksi katsottavista seikoista, joista se ei ole tiennyt tai joista sen ei olisi edes pitänyt tietää. Myyjän tässä tapauksessa vetoamaan auton kauppahinnan edullisuuteen lautakunta toteaa, että seikalla ei ole merkitystä mikäli hinnan edullisuutta ei ole kaupanteon yhteydessä perusteltu ostajalle auton todellisella, auton myynti-ilmoittelussa ja kauppasopimukseen merkitystä matkamittarilukemasta poikkeavalla ajomäärällä. Lautakunnalle ei ole esitetty näyttöä, että tällaista tietoa K:lle olisi kaupanteon yhteydessä annettu. Myyjä ei vapaudu virhevastuustaan myöskään sillä, että ostajalle on tehty selväksi auton huolto- ja muiden historiatietojen puuttuminen. Lautakunta toteaa myös, että auton ajomäärä on yksi kaupanteon kannalta keskeisiä seikkoja. Puheena olevassa tapauksessa todellisen ajomäärän ja matkamittarilukeman 144 000 kilometrin ero on lähes 60 prosenttia auton ilmoitetusta matkamittarilukemasta. Lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että puheena olevasta autosta olisi kuka hyvänsä, ja ainakin automerkin merkkihuoltoliikkeessä työskentelevän K:n kaltainen henkilö, voinut myyjän väittämällä tavalla havaita, ettei auton matkamittarilukema pitänyt paikkansa.

Edellä kerrottujen syiden perusteella lautakunta katsoo, ettei K:lle myyty auto ole paikkansapitämättömäksi osoittautuneen matkamittarilukemansa vuoksi vastannut myyjän antamia tietoja. Koska vääräksi osoittautuneen tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan, autossa on tältä osin ollut kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n 1 kohdassa tarkoitettu virhe.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n 2 kohdan mukaan jollei virheen korjaaminen tai virheettömän tavaran toimittaminen tule kysymykseen taikka jollei tällaista oikaisua suoriteta 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ostaja saa purkaa kaupan, paitsi jos virhe on vähäinen.

K on vaatinut kaupan purkua. Lautakunta toteaa, että todetulla virheellä on merkitystä auton odotettavissa olevan käyttöiän ja arvon kannalta. Ottaen myös huomioon, että auton todellinen ajomäärä on lähes 60 prosenttia suurempi kuin auton kauppasopimukseen merkitty matkamittarilukema, auton oletettavasta käyttöarvosta on jo käytetty huomattavasti suurempi osa kuin mihin K:lla on ollut syytä kauppaa tehtäessä varautua. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että virhettä on pidettävä vähäistä suurempana ja K:lle on syntynyt oikeus kaupan purkuun.

Kauppalain 65 §:n 1 momentin mukaan jos kauppa puretaan, ostajan on luovutettava myyjälle tavarasta saamansa tuotto sekä maksettava kohtuullinen korvaus, mikäli hänellä on ollut tavarasta muuta hyötyä.

Koska K:n kaupassa antama vaihtoauto on jo saadun tiedon mukaan myyty eteenpäin, myyjäliikkeen on palautettava K:lle auton 14 500 euron kauppahinta. K:n on puolestaan palautettava auto myyjäliikkeelle ja korvattava liikkeelle autosta saamansa käyttöhyöty. Käyttöhyödyn määrittelyä koskevaa sääntelyä ei ole, joten käyttöhyöty on arvioitava tapauskohtaisesti huomioon otettavien seikkojen perusteella. Lautakunnan näkemyksen mukaan käyttöhyödyn arviointi perustuu auton kauppahinnan lisäksi tässä tapauksessa siihen aikaan, jonka auto on ollut K:n käytössä sekä auton todennäköiseen ajomäärään sitä myyjäliikkeelle takaisin luovutettaessa. K:n toimittaman selvityksen mukaan auton matkamittarilukema on 27.5.2013 ollut 262 716 kilometriä. Näin ollen hän on kaupantekopäivän 3.12.2012 ja 27.5.2013 välisenä aikana ajanut autolla lähes 18 000 kilometriä. Tämä tekee noin vajaat 3 000 kilometriä kuukaudessa.

Käyttöhyödyn määrää arvioidessaan lautakunta ottaa huomioon myös sen, että K ilmoittaa korjauttaneensa autoa vaihdattamalla siihen varaosia 242,44 euron arvosta. Hän vaatiikin kyseistä summaa myyjäliikkeen korvattavaksi. Lautakunta katsoo, että kyseiset korjaukset jäävät kaupan purkamisen myötä pääosin myyjäliikkeen hyödyksi, joten liikkeen on hyvitettävä niistä K:a. Toisaalta lautakunta katsoo, että K:kin on autolla jo tähän mennessä ajamansa ajomäärän perusteella hyötynyt korjauksesta jossakin määrin. Näiden seikkojen perusteella lautakunta harkitsee K:n maksettavaksi jäävän käyttöhyödyn määräksi 2 000 euroa.

Myyjäliikkeen on maksettava palautettavalle kauppahinnalle kauppalain 65 §:n 2 momentin mukaisesti korkolain (633/82)

3 §:n 2 momentin mukaista tuottokorkoa siitä päivästä lukien, jona liike vastaanotti maksun. Puolivuosittain määrättävä tuottokorko on ollut 1.1.2012 lähtien 1 prosentti.

SUOSITUS

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että kauppa puretaan ja EH maksaa K:lle takaisin auton kauppahinnan 14 500 euroa, josta liike saa kuitenkin vähentää K:n autosta saamana käyttöhyötynä 2 000 euroa. Palautettavalle kauppahinnalle on maksettava edellä mainittua tuottokorkoa auton kunkin maksuerän maksupäivästä lukien. K:n tulee puolestaan palauttaa auto myyjäliikkeelle.

Päätös oli yksimielinen.