Omakotitalon putki- ja ilmastointityöt. Suullinen sopimus. Elinkeinonharjoittajan menettely. Suorituksen laatu.

VAATIMUKSET

K vaatii korvausta 10 023,75 euroa.

Hän on tyytymätön siihen, että lupauksesta huolimatta laitteita (lattialämpö) ei ollutkaan asennettu toimintakuntoon. Osa laitteista puuttui ja osa toimi virheellisesti. Asia aiheutti ylimääräistä sähkönkulutusta ja korjauskustannuksia.

Työ viivästyi merkittävästi. Valmistumispäiväksi oli sovittu 15.4.2011, mutta työt valmistuivat vasta 5.12.2011.

K on tyytymätön myös laskutuksen määrään ja työn laatuun muutoinkin. EH antoi etukäteen hinta-arvioksi 30 000 euroa. Kirjallista sopimusta ei tehty koska urakoitsijalla ei ollut aikaa siihen. Työtä tehtiin tuntilaskutuksella. Laskuissa oli epäselvyyksiä. K ei kuitenkaan koskaan saanut pyytämiään tarkennuksia tuntierittelyyn eikä selvitystä työtunneista. Asennuksia teki harjoittelija, vaikka EH oli luvannut tehdä työt itse. Töiden toteutusta oli mahdotonta valvoa, koska työpäivät olivat pitkiä ja töitä tehtiin muiden työmaiden jälkeen öisin sekä viikonloppuisin. Laskutetut suuret tuntimäärät antavat aiheen olettaa, että niihin sisältyy myös matka-aikoja. Sopimus kuitenkin oli, että matkakuluja ei tule, koska EH asuisi työmaalla asuntovaunussa.

Huhtikuussa 2011, ennen sisään muuttoa, kohteessa tapahtui putkivuoto. Se on korvattu elinkeinonharjoittajan vakuutuksesta.

K jätti viimeiset laskut takuusummaksi kunnes laitteet toimisivat. On nähtävissä, että EH ei ymmärtänyt maalämpöpumpun, lattialämmityksen ja ilmastointikojeen keskinäisistä toiminnoista.

EH:lla oli ollut täysi vapaus tehdä teknisestä tilasta riittävän iso. Kalusteista puuttui kuitenkin vesivaraaja ja paikka sille.

EH:n jäljiltä talon lattialämmitys ei toiminut. Kun EH ei hoitanut asiaa, toinen yritys joutui korjaamaan sen. EH ei korjannut myöskään ilmastoinnin toimintaa, vaikka ilmastointilaite antoi hätäsignaalia. Laite kävi ylikapasiteetilla eikä korvausilma lämmennyt lainkaan. Tämä lisäsi sähkönkulutusta.

EH ei tullut kohteen työmaakokouksiin. Hänelle kirjattuina kirjeinä lähetetyt työmaakokouspöytäkirjat ovat kadonneet häneltä. EH ei ole osallistunut jälkeensä jääneiden ongelmien selvittämiseen muutoinkaan.

Talon välipohjassa ilmeni lisäksi kosteutta, joka saattoi johtua putkivuodosta. Kuivatusliikkeen mukaan kyse lienee ollut rakennusaikaisesta kosteudesta.

Vaadittu korvaus perustuu korjauskustannuksiin, lisääntyneeseen sähkönkulutukseen, hyvitykseen epäselvästä työlaskutuksesta sekä K:n näiden epäselvyyksien takia menettämään työaikaan.

EH rikkoi K:n pesukoneen asentamalla sen jättäen kuljetustuet paikoilleen.

K haluaa purkaa kaupan EH:n myymän viilennyslaitteen osalta. Sitä ei voi kytkeä päälle, koska se ei toimi talossa jossa on puulämmitys lisälämmönlähteenä.

LIITTEITÄ

Kvv-työnjohtajan hakemus (EH) eri tahojen välistä yhteydenpitoa

Katselmuspöytäkirja lvi-asennuksista 26.8.2011 (s. 20-26). Katselmuksessa on selvitetty lvi-töiden tilaa ja edellytyksiä puutteellisten töiden loppuunsaattamiseksi.

Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän katselmuspöytäkirja 14.9.2011, XX Oy. Siihen sisältyy kuusi parannusehdotusta järjestelmään.

LASKUJA

xx Oy:n tutkimusraportti (kartoitus 27.4.2011). Rakenteilla olevan talon makuuhuoneen seinän välissä oleva vesiputki oli jätetty tulppaamatta ja vedet oli laitettu päälle.

xx Oy:n tutkimusraportti (kosteuskartoitus 27.12.2011). Rossipohjan ontelolaatoissa oli ollut kosteutta. Raportin laatija arvioi kyseen olevan rakennusaikaisesta kosteudesta, joka häviää lämmitysjakson aikana.

NN:n muistio (sähköpostiviesti). Siinä käydään läpi kohteen lvi-järjestelmien virheitä ja puutteita.

Työn laatua ja lopputulosta osoittavia valokuvia.

VASTAUS

Kyse ei ollut urakasta vaan suullisesti sovitusta tuntityöstä. Työt tehtiin ammattitaidolla ja huolella. K jätti laskunsa maksamatta, mistä syystä työt keskeytettiin. Kohteen ongelmat johtuvat tilaajan omasta toiminnasta. EH ei ole vastuussa mahdollisista virheistä, joita kohteessa toimineet muut yrittäjät ovat tehneet. Valituksen mukaista hinta-arviota ei ole annettu.

RATKAISUN PERUSTELUT

Kuluttajansuojalain 9 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan tämän luvun säännökset koskevat elinkeinonharjoittajan (toimeksisaaja) ja kuluttajan (tilaaja) välisiä sopimuksia, joissa elinkeinonharjoittajan suoritusvelvollisuuden sisältönä on rakennuksen tai sen yhteyteen kuuluvan kiinteän rakennelman rakentaminen tai korjausrakentaminen, tällaiseen hankkeeseen liittyvä, taloudelliselta merkitykseltään huomattava osaurakka taikka taloudelliselta merkitykseltään huomattava asuinhuoneiston peruskorjaus tai -parannus (urakka).

Lautakunta toteaa, että nyt käsiteltävässä tapauksessa on kyse edellä olevan määritelmän mukaisesta urakasta. Suoritukseen on sovellettava kuluttajansuojalain 9 luvun säännöksiä.

Luvun 4 §:n mukaan jollei ole sovittu, että urakka on luovutettava määrättynä ajankohtana, luovutuksen tulee tapahtua kohtuullisessa ajassa sopimuksenteosta.

9 §:n mukaisesti jos urakan luovutus viivästyy, tilaajalla on oikeus vakiokorvaukseen. Sen määrä on ensimmäisen viivästyskuukauden kultakin alkaneelta viivästysviikolta 0,5 prosenttia vastaavasta osasta hintaa ja tämän jälkeen kultakin alkaneelta viivästysviikolta 1 prosentti vastaavasta osasta hintaa. Vakiokorvauksen enimmäismäärä on 10 prosenttia tästä osasta hintaa.

10 §:n mukaan tilaaja saa purkaa sopimuksen toimeksisaajan viivästyksen vuoksi, jos siitä aiheutuu hänelle olennaista haittaa.

13 §:n mukaan toimeksisaajan suorituksessa on virhe, jos se ei sisällöltään, laadultaan tai muilta ominaisuuksiltaan vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.

Toimeksisaajan suorituksessa on virhe myös muun muassa, jos:

- se ei vastaa luovutusajankohtana voimassa olleissa säännöksissä tai määräyksissä asetettuja taikka hyvään rakentamistapaan sisältyviä vaatimuksia;

- urakkaa ei ole suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti; tai

- suoritus ei muuten vastaa sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen sopimuksen yhteydessä perusteltua aihetta olettaa.

17 §:n mukaan tilaajalla on virheen perusteella oikeus pidättyä maksamasta hintaa. Tilaaja ei kuitenkaan saa pidättää rahamäärää, joka ilmeisesti ylittää ne vaatimukset, joihin hänellä on virheen perusteella oikeus.

18 ja 19 §:n mukaisesti tilaajalla on virheen perusteella oikeus vaatia virheen oikaisua, hinnanalennusta ja sopimuksen purkua. 20 §:n mukaisesti tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii toimeksisaajan suorituksessa olevan virheen vuoksi.

Luvun 3 ja 25 §:n mukaisesti jollei hinnan maksuajankohtaa ole sovittu, tilaajan on maksettava hinta toimeksisaajan sitä vaatiessa, ei kuitenkaan ennen kuin suoritus on luovutettu ja tilaajalla on ollut kohtuullinen mahdollisuus tarkastaa suoritus. Urakka on luovutettu, kun se on suoritettu loppuun ja mahdollisesti sovittu vastaanottokatselmus on toimitettu.

Jos tilaajan on sopimuksen mukaan suoritettava toimeksisaajalle jokin osa hinnasta etukäteen, toimeksisaajan on asetettava tilaajalle ennakkomaksun turvaava vakuus, jonka on oltava voimassa, kunnes toimeksisaajan suorituksen arvo vastaa vähintään ennakkomaksun määrää.

LAUTAKUNTA ARVIOI ASIAA SEURAAVASTI:

Lautakunta pitää lähtökohtana, että elinkeinonharjoittajan tulee laatia kuluttaja-asiakkaiden kanssa sopimus tämän mittaluokan töistä kirjallisesti. Tätä menettelyä edellyttävät myös yleisesti käytetyt vakiosopimusehdot ja -mallit. Nyt näin ei ole menetelty. Tämä on epäasianmukaista ja jättää epäselväksi, mitä varsinaisesti on sovittukaan. Lautakunta katsoo, että tästä aiheutuva tulkintariski kuuluu ensisijaisesti elinkeinonharjoittajalle, ei tilaajalle.

Koska laskujen maksuajankohdista ei ole selvitetty nimenomaisesti sovitun, elinkeinonharjoittajalla on edellä esitellyn lainsäädännön mukaisesti ollut oikeus laskuttaa urakastaan vasta sen tultua loppuun suoritetuksi, ellei ole antanut ennakkomaksun turvaavaa vakuutta. Näin ollen K ei ole syyllistynyt maksuviivästykseen, joka olisi oikeuttanut urakoitsijaa keskeyttämään suoritustaan.

Töiden perusteeton keskeyttäminen oikeuttaa tilaajan korvaukseen aiheutuneesta vahingosta.

Lisäksi lautakunta katsoo, että tällaisessa pitkäkestoisessa ja kalliissa urakassa elinkeinonharjoittaja tulisi huolehtia tuntiveloituksensa säännönmukaisesta hyväksyttämisestä työn kestäessä, esimerkiksi viikoittain annettavin työtunti-ilmoituksin. Lautakunta ei ole voinut todeta, että nyt olisi toimittu tällä tavoin. Elinkeinonharjoittaja ei ole voinut esittää työveloituksensa tueksi muutakaan uskottavaa selvitystä siitä, että laskujen mukaisia työtunteja olisi tehty.

Valitusaineistosta ilmenee, että urakoitsijan suorituksessa on erinäisiä hyvitykseen oikeuttavia virheitä, joista on aiheutunut tilaajalle kustannuksia. Tapahtumienkulusta saadun selvityksen perustella urakoitsija ei ole osaltaan selvittänyt näitä asioita siten kuin olisi asianmukaista.

Saadun aineiston perusteella urakoitsijan suorituksessa on merkittäviä puutteita ja virheitä. Tilaajalla ei ole enempää maksuvelvollisuutta urakoitsijalle. Lautakunta pitää tilaajan korvausvaatimuksia pääosin perusteltuina ja toteen näytettyinä. Lautakunta pitää kuitenkin sähkönkulutukseen, elinkeinonharjoittajan epäselvään laskutukseen ja tilaajan omaan menetettyyn työaikaan perustuvia vaatimuksia siinä määrin epäselvinä, että ei suosita täyttä vaadittua korvausta. Tapahtumienkulusta ja vahingoista saadun selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että K on oikeutettu rahalliseen hyvitykseen 8 500 euron määrällä. Lisäksi hän on oikeutettu sopimuksen purkuun kohteeseen toimitetun mutta sinne sopimattoman viilennyslaitteen osalta.

SUOSITUS

Lautakunta suosittaa, että EH maksaa K:lle 8 500 euroa.

Lisäksi kauppa tulee purkaa ja suoritukset palauttaa kohteeseen toimitetun viilennyslaitteen osalta.

Päätös oli yksimielinen.