Kalusteet ja kaapistot. Toimituksen laatu.

K:t vaativat hyvitystä puolet kalusteiden hinnasta eli 4 525 euroa. Lisäksi he vaativat asennuksesta esitettyjen elinkeinonharjoittajan 2 (EH2) laskujen, summiltaan 3 509,39 ja 3 220,44 euroa, mitätöintiä.

Myyjän suunnitteluvirheen takia toimitus ei vastaa tilausta. Eri virheitä korjattiin 8 kuukauden ajan, mutta lopputulos ei ole vieläkään kunnollinen. Keittiön parketti, liesi ja jääkaapin ovet on rikottu.

Sopimuksen lähtökohta oli avaimet käteen -ehtoinen asennus. Myyjän esityksen mukaisesti tilaajat maksoivat kalusteiden hinnan eli 9 050 euroa jo etukäteen. Tämän jälkeen myyjä ilmoitti asennusurakoitsijan vaihtuvan. Tilaajat lähtivät lomalle asennuksen ajaksi, jotta kaapistoasennus kävisi vaivatta. Palattuaan kotiin he totesivat, että kalusteasennuksissa oli tehty lukuisia virheitä: Osa kaapinovista ei avautunut kunnolla koska ne ottivat kiinni seiniin. Alasokkeli oli koottu paloista ja asennettu lomittain. Kaapeissa oli liimavalumia. Astiankuivauskaappi oli ylösalaisin. Kaapeista oli lohjennut palasia. Keittiön parkettia oli kolhittu ja naarmutettu. Liesituuletin oli rikottu. Liedessä oli reikä ja jääkaapin ovissa oli lommoja. Kaapinovia puutui. Hyllyjen reunat olivat kuluneita. Kaappien seinissä oli likaisia jälkiä. Kahvat olivat vinossa. Kivitasoja ei ollut hiottu.

Myyjä kieltäytyi aluksi yhteydenpidosta mutta lopulta kävi toteamassa virheet. Korjauksia tehtiin hitaasti ja ne kestivät viikolle 35 (elo-syyskuun vaihteeseen). Asian hoito vaati tilaajilta paljon aktiivisuutta ja yhteydenottoja.

Myyjän suunnitteluvirheen takia lopputulos ei muutoinkaan vastaa sitä mitä on sovittu. Sopimusrikkomukset ovat törkeitä.

EH2 laskuttaa suorituksestaan kahdella laskulla, joista toisen se ilmoittaa perustuvan lisätöihin. Mistään lisätöistä ei kuitenkaan ole sovittu, eikä EH2 ole itsekään kertonut mitä nämä lisätyöt olisivat. Ottaen huomioon asennuksen huomattava viivästyminen ei yrityksellä ole perustetta maksuvaatimuksiin.

Vastauksessaan elinkeinonharjoittaja 1 (EH1) jatkaa väitettä, että K:t olisivat tehneet eri sopimuksen urakoitsijan kanssa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan myyjän kanssa sovittiin avaimet käteen -ehtoisesta paketista. Myös vastauksessa esitetty hyvityssumma on virheellinen, mikä ilmenee liitteenä olevista sähköposteista.

Valituksen liitteinä on muun muassa EH1:n tilausvahvistus/laskuja, EH2:n laskuja, muita remonttiin liittyviä tositteita ja sähköpostiyhteydenpitoa liitevalokuvineen.

VASTAUKSET

EH1 katsoo, että asennustyön suorittanut EH2 on asennuspalvelua koskevan valittajien toimeksiannon ja sopimuksen perusteella velvollinen maksamaan valittajille:

- hyvitystä virheellisestä asennuksesta 1 700 euroa (sovittu)

- vahingonkorvausta parkettivauriosta 300 euroa (sovittu)

- vahingonkorvausta vaurioituneesta jääkaapista 200 euroa (sovittu).

Asiakkaat tekivät asennuspalvelusta sopimuksen EH2:n kanssa. Tämä sopimus kattaa asiakkaan kärsimän vahingon. Sopimus vastaa edellä myönnettyä määrää (2 200 e).

EH1 myöntää omalta osaltaan 10 prosentin hyvityksen vähäisestä suunnitteluvirheestä ja vähäisestä viivästymisestä. Tämän hyvityksen yhteismäärä on 580,92 euroa. Asiakkaan enemmät vaatimukset ovat perusteettomia ja kohtuuttomia.

EH2 ilmoittaa vastauksessaan, että EH2 ja EH1 olivat sopineet XX:n toimittamien kalusteiden asennuksesta K:ien asuntoon. Asennustarjous on tehty XX:n kaavakkeelle, missä näkyy asennuksen hinta ja keittiömyyjän arvio sähkötöistä. Suunnittelupuutteiden ja toimitusvirheiden vuoksi asennuksia ei saatu täysin valmiiksi. Lopulta EH2 on kuitenkin hoitanut kaikki sille kuuluvat työt kuntoon ja asiakas on hyväksynyt korjatut asiat. Kivitasot ja kalustesuunnitteluun kuuluvat asiat eivät kuulu EH2:lle. Yhtiö on ollut valmis hyväksymään 2 400 euron hyvityksen osaltaan. Parkettivaurio olisi korjautettu, mutta asiakas ilmoitti uusivansa parketin tulevaisuudessa. Tämän takia siitä hyvitetään 500 euroa (määrä sisältyy 2 400 euroon).

Nyt asiakas on kieltäytynyt maksamasta sopimiaan lisätöitä.

EH2 vaatii asiakasta maksamaan laskut lähetetyt vähennettynä 2 400 eurolla.

RATKAISUN PERUSTELUT

SOPIMUKSISTA JA SOPIJAPUOLISTA:

Lautakunnalle toimitetun aineiston perusteella asiassa ei ole laadittu sellaisia sopimusasiakirjoja, joista sopijapuolet ja sopimuksen täsmällinen sisältö ilmenisivät. Kalustetoimituksen osalta asiassa on esitetty EH1:n tilausvahvistukseksi tai tilausvahvistukseksi/laskuksi otsikoituja asiakirjoja, joista toimitettavat materiaalit ilmenevät. Niissä ei ole tilaajien puolelta allekirjoituksia eivätkä ne ole molemminpuolisia sopimuksia. Ne eivät yksinään osoita, onko EH1 sitoutunut pelkkään kalustetoimitukseen vai myös asennukseen, kuten valituksessa esitetään.

Liiteaineiston perusteella asennustyöstä oli laadittu allekirjoituksin vahvennettu ja siis sopimukseksi tullut asennustarjous K:n ja NN -nimisen elinkeinonharjoittajan kesken. Elinkeinonharjoittajan puolesta tämän sopimuksen allekirjoitti PP EH1:ltä. Tapahtumienkulusta saatujen tietojen perustella PP EH1:ltä oli hankkinut tämän urakoitsijan ja laatinut sopimuksen sen puolesta. Tämä sopimus on kuitenkin rauennut ennen asennustöiden aloittamista. Tämän jälkeen kuluttajille on ilmoitettu, että asennusta ryhtyykin tekemään EH2. Tämän yhtiön ja kuluttajien kesken ei ole tehty kirjallista sopimusta.

Lautakunnalle esitetyn aineiston perustella kaikki nämä sopimusmuotoilut ja järjestelyt on tehty EH1:n taholta. Myyjäliike on myös osoittanut kohteeseen asennusliikkeen. Omassa vastauksessaan EH2 ilmoittaa, että se oli sopinut asennuksesta EH1:n kanssa. Tässä tilanteessa EH1:n on katsottava vastaavan tilaajien ainoana välittömänä sopijapuolena myös asennuksesta, kuten valituksessakin esitetään. Myyjän hankkiman asennusliikkeen on katsottava toimineen ainoastaan EH1:n aliurakoitsijana, jonka toiminnasta myyjä vastaa.

Koska EH2:lla ei ole suoraa sopimussuhdetta tilaajiin, yhtiö voi laskuttaa suorituksestaan kuluttajia vain sikäli kuin EH1 on siirtänyt sille laskutusoikeuden osaltaan. Laskutusapulaisena toimivalla EH2:lla ei ole kuluttajiin nähden itsenäistä laskutusoikeutta eikä siten oikeutta esittää enempiä maksuvaatimuksia kuin mihin EH1 olisi oikeutettu.

Alun perin sovitusta kalusteasennuksesta esitetty lasku on määrältään 3 509,39 euroa. Tämän on katsottava vastaavan sovittua.

Siitä, että kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien kesken olisi sovittu myös lisätöistä, ei ole esitetty mitään selvitystä. Kuluttajia vastaan ei tule vedota tällaiseen väitettyyn sopimukseen, eikä vaatia heiltä maksua sellaisen perustella. EH2:n tulee luopua lisätöistä esittämästään 3 220,44 euron laskusta.

SUORITUKSEN LAADUSTA JA AIKATAULUSTA:

Kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n mukaan tavaran on lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.

Jos muuta ei voida katsoa sovitun, tavaran tulee muun muassa soveltua siihen erityiseen tarkoitukseen, johon tavaraa oli tarkoitus käyttää, jos myyjän on kaupantekohetkellä täytynyt olla selvillä tästä tarkoituksesta eikä hän ole ennen kaupantekoa ilmoittanut ostajalle, että tavara ei mahdollisesti sovellu aiottuun käyttötarkoitukseen; sekä kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

Jos tavara poikkeaa tästä, siinä on virhe.

12 a §:n mukaan jos tavaran asentaminen tai kokoonpano sisältyy kauppaa koskevaan sopimukseen ja tavaran on asentanut myyjä tai joku muu hänen lukuunsa, tavarassa on niin ikään virhe, jos se poikkeaa virheellisen asentamisen tai kokoonpanon takia siitä, mitä 12 §:ssä säädetään.

17 §:n mukaan ostajalla on virheen perusteella oikeus pidättyä maksamasta kauppahintaa. Ostaja ei kuitenkaan saa pidättää rahamäärää, joka ilmeisesti ylittää ne vaatimukset, joihin hänellä on virheen perusteella oikeus.

18 §:n mukaan ostajalla on oikeus vaatia, että myyjä korjaa virheen tai toimittaa virheettömän tavaran. Tällainen oikaisu on suoritettava kohtuullisessa ajassa ja siten, ettei ostajalle aiheudu siitä kustannuksia tai olennaista haittaa.

19 §:n mukaan jollei virheen korjaaminen tai virheettömän tavaran toimittaminen tule kysymykseen taikka jollei tällaista oikaisua suoriteta 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla, ostaja saa:

1) vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta; tai

2) purkaa kaupan, paitsi jos virhe on vähäinen.

Luvun 10 ja 20 §:n mukaisesti ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi. Myyjä on velvollinen korvaamaan myös ostajalle aiheutuvan välillisen vahingon, jos viivästys tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan. Välillisenä vahinkona pidetään muun muassa tavaran käyttöhyödyn olennaista menetystä, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muuta siihen rinnastettavaa haittaa, joka on olennainen.

Lautakunta katsoo sekä valituksessa kuvattujen alkuperäisten vikojen että niiden korjaamiseen käytetyn ajan pituuden osoittavan elinkeinonharjoittajan huolimattomuutta. Pitkä korjausaika on aiheuttanut tilaajille olennaista haittaa, josta heillä on oikeus rahalliseen korvaukseen. Korjauksista huolimatta lopputuloksessa on edelleen puutteita, joista tilaajilla on myös oikeus hyvitykseen.

Vastauksien ja valituksen liiteaineiston perusteella tilaajille on myönnetty rahallista hyvitystä asennuksen osalta 2 400 euroa ja suunnittelusta ym. 580,92 euroa, eli yhteensä 2 980,92 euroa. Ottaen huomioon virheistä ja viivästyksistä tilaajille tullut haitta ja vaiva sekä lopputulokseen jääneet viat, lautakunta ei pidä tätä riittävänä. Se katsoo, että elinkeinonharjoittajien tulee luopua kaikesta enemmästä laskutuksesta K:ia kohtaan.

SUOSITUS

Lautakunta suosittaa, että EH1 ja EH2 luopuvat vaatimasta K:ilta enempiä maksuja tästä riidanalaisesta remontista.

Päätös oli yksimielinen.