Lennon viivästyminen. Lintutörmäys. Tekninen vika.

VAATIMUKSET

Matkustajat vaativat 400 euron vakiokorvauksia. Lisäksi he vaativat, että lentoyhtiö palauttaa heille 80 euroa, jonka he joutuivat maksamaan lentokentällä maihinnousukorteistaan. Matkustajat vaativat myös 120 euroa ateriakustannuksista.

Matkustajilla ei ole kuitteja tallella lentokentän menoista, mutta 120 euroa on kohtuullinen arvio kahdesta ateriasta ja kaksista pullakahveista.

Linnun lentämistä turbiiniin ei voida pitää poikkeuksellisena. Linnunpoistaja lähetettiin paikalle Ruotsista, johon kului tarpeettomasti aikaa. Lentoyhtiöllä olisi luullut löytyvän lähempää linnunpoistaja, viivästymisen voidaan katsoa olleen seurausta yhtiön huonosta toiminnasta.

Matkustajat saivat lentoyhtiöltä 30 euron shekin, mutta sen lunastaminen Suomessa ei ollut kannattavaa, sillä käsittelykulut olisivat ylittäneet shekin arvon. Yhtiö ei ole myöskään maksanut 30 euroa matkustajien tilille.

VASTAUS

Lentoyhtiö kiistää valittajan vaatimukset.

Lento viivästyi teknisen vian vuoksi. Kyseessä olivat poikkeukselliset olosuhteet. Vika ei liittynyt lentoyhtiön tavanomaiseen toimintaan ja vian syyt olivat lentoyhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella.

Yhtiöllä on Euroopan nuorimmat lentokoneet ja niiden lennot viivästyvät harvoin teknisten syiden vuoksi. Tässä tapauksessa kyseinen vika tarkoitti sitä, että koneen ensimmäiseen moottoriin törmäsi edellisen lennon laskeutumisen aikana lintu.

Lentoyhtiön lähtöselvityspalvelu aukeaa 15 päivää ennen lennon lähtöä ja sulkeutuu 4 tuntia ennen koneen lähtöä. Tällöin matkustajilla on mahdollisuus tehdä lähtöselvitys sekä tulostaa matkustusasiakirjansa. Jos matkustaja saapuu lentokentälle ilman maihinnousukorttia, häneltä veloitetaan matkustusehtojen mukaisesti 40 euroa. Tässä tapauksessa matkustajilla ei ollut lentokentälle saapuessaan maihinnousukorttejaan, joten 40 euron lisämaksu per matkustaja on aiheellinen.

Matkustajat saivat lentokentällä kuponkeja virvokkeita varten. Lentoyhtiö on kuitenkin hyvittänyt matkustajille vielä 30 euroa.

RATKAISU

Asiassa on ensinnäkin riitaa siitä, oliko lentoyhtiöllä oikeus periä matkustajilta 80 euroa maihinnousukorteista. Yhtiön lentolippuehtojen kohdan 6.1 mukaan matkustajien on tehtävä lähtöselvitys internetissä ja tulostettava maihinnousukorttinsa viimeistään neljä tuntia ennen lennon lähtöä. Jos matkustaja ei ole tehnyt lähtöselvitystä, eikä tulostanut maihinnousukorttiaan, häneltä peritään lentokentällä 40 euron maksu.

Lautakunta toteaa, että matkustajilla on velvollisuus tutustua matkaehtoihin. Tässä tapauksessa matkustajat eivät olleet tulostaneet maihinnousukorttejaan ennen lentokentälle saapumistaan. Näin ollen lautakunta katsoo, että matkustajilta peritty maksu on ollut ehtojen mukainen, eikä sitä ole pidettävä ilmeisen kohtuuttomana.

Matkustajat vaativat EU-asetuksen 261/2004 mukaista vakiokorvausta, sillä lento viivästyi yli viisi tuntia.

Asetuksen 4 ja 5 artiklan nojalla matkustajalla voi olla oikeus korvaukseen, kun hänen pääsynsä lennolle evätään tai kun lento peruutetaan. Asetuksen 6 artiklassa on säädetty lennon viivästymisestä, mutta asetuksessa ei ole nimenomaisesti säädetty, että matkustajalla olisi oikeus 7 artiklan mukaiseen vakiokorvaukseen silloin, kun hänen saapumisensa määräpaikkaan viivästyy.

EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu yhdistetyissä asioissa

C-402/07 ja C-432/07 (Sturgeon) koskee asetuksen tulkintaa. Ennakkoratkaisusta ilmenevän oikeusohjeen mukaan asetuksen 5,

6 ja 7 artiklaa on tulkittava siten, että viivästyneiden lentojen matkustajat voidaan rinnastaa peruutettujen lentojen matkustajiin korvausta koskevan oikeuden soveltamisen kannalta ja että he voivat näin ollen vedota asetuksen 7 artiklan mukaiseen korvausta koskevaan oikeuteen, kun heille aiheutuu viivästyneen lennon johdosta vähintään kolmen tunnin pituinen ajan menetys eli kun he saapuvat lopulliseen määräpaikkaansa vähintään kolme tuntia lentoliikenteen harjoittajan ilmoittaman aikataulun mukaista saapumisaikaa myöhemmin.

Tällainen viivästyminen ei kuitenkaan perusta matkustajalle oikeutta korvaukseen, jos lentoliikenteen harjoittaja pystyy osoittamaan, että pitkäaikainen viivästyminen johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu, eli olosuhteista, jotka eivät ole lentoliikenteen harjoittajan tosiasiallisesti hallittavissa. EU:n tuomioistuin on vahvistanut Sturgeon-ratkaisusta ilmenevän periaatteen myös 23.10.2012 annetussa niin sanotussa Nelson-ratkaisussa. EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisuista ilmenevät oikeusohjeet sitovat lautakuntaa, kun se soveltaa unionin oikeutta. Yleinen periaate on, että unionin oikeutta on sovellettava tavalla, joka varmistaa unionin oikeuden tehokkaan toteutumisen.

Poikkeuksellisilla olosuhteilla, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu, tarkoitetaan olosuhteita, jotka eivät ole lentoliikenteen harjoittajan tosiasiallisesti hallittavissa. EU:n tuomioistuimen 22.12.2008 asiassa C-549/07 (Wallentin-Hermann) antaman ennakkoratkaisun mukaan lentokoneessa ilmennyt tekninen vika, josta seuraa lennon peruuttaminen, ei kuulu poikkeuksellisten olosuhteiden käsitteen alaan, jollei tämä vika johdu tapahtumista, jotka eivät luonteensa tai alkuperänsä perusteella liity asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan tavanomaiseen toiminnan harjoittamiseen ja jotka eivät ole tämän tosiasiallisesti hallittavissa.

Wallentin-Hermann -ennakkoratkaisusta ilmenevät oikeusohjeet eivät muuta sitä asetuksen lähtökohtaa, että lentoyhtiö voi vapautua korvausvelvollisuudesta osoittamalla peruutuksen tai riittävän pitkän viivästyksen johtuneen poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei ole voitu kohtuullisin toimenpitein välttää. Teknisen vian ollessa peruutuksen tai viivästyksen syy, lentoyhtiön on kuitenkin näytettävä ensinnäkin, että vika johtuu tapahtumista, jotka eivät luonteensa tai alkuperänsä perusteella liity lentoyhtiön tavanomaiseen toiminnan harjoittamiseen ja toiseksi, että tapahtumat eivät ole olleet lentoyhtiön tosiasiallisesti hallittavissa.

Tässä tapauksessa lento viivästyi, sillä lentokone törmäsi lintuun edellisen lennon laskeutumisen aikana. Linnun poistamiseen kului aikaa, jonka vuoksi lento lähti yli viisi tuntia myöhässä.

Lautakunta toteaa, että lentokoneiden ja lintujen törmäystilanteilta ei voi aina välttyä. Lintujen lentäminen ja niiden käyttämät reitit eivät ole sellaisia seikkoja, joihin lentoyhtiö voisi lautakunnan käsityksen mukaan omalla toiminnallaan vaikuttaa. Vaikka lentokoneen ja linnun törmäämistä ei voida pitää kovin poikkeuksellisena tapahtumana, on kyseessä kuitenkin tilanne, jota lentoyhtiö ei olisi voinut ennakoida. Lautakunta katsoo, että lentokoneen ja linnun törmäämistä voidaan pitää sellaisena tapahtumana, joka ei ole ollut lentoyhtiön tosiasiallisesti hallittavissa ja jota se ei olisi voinut kohtuullisin toimenpitein välttää.

Matkustajien mukaan linnun poistamiseen kului kohtuuttomasti aikaa. Lautakunta katsoo, että alle kuuden tunnin viivästymistä ei voida pitää näissä olosuhteissa kohtuuttoman pitkänä etenkin, kun ottaa huomioon, ettei lintutörmäys tapahtunut lentoyhtiön päälentoasemalla, vaan muualla, jossa lentoyhtiöltä ei voida kohtuudella edellyttää samanlaista huoltoyksikköä kuin päälentoasemallaan. Lautakunta katsoo, ettei viivästymisen kesto osoita sitä, että lentoyhtiö ei olisi ryhtynyt kaikkiin kohtuudella odotettaviin toimenpiteisiin lennon viivästymisen minimoimiseksi.

Matkustajat ovat vaatineet 120 euroa odotusajan ateriakuluista. Matkustajat ovat saaneet lentoyhtiöltä 30 euron arvoisen shekin, jonka lunastaminen ei matkustajien selvityksen mukaan Suomessa kannata, sillä lunastuskulut voivat olla suuremmat kuin 30 euroa.