Moniveto. Rahapeli. Veikkaus. Voiton maksu. Saatavan vanhentuminen.

VAATIMUKSET

K vaatii EH:a maksamaan 26.043,08 euron voiton viivästyskorkoineen 9.2.2011 lukien.

Ajankohtainen kakkonen -televisio-ohjelman jälkeen syksyllä 2010 K oli yhteydessä EH:an ja hänelle kerrottiin, että pelivoittojen maksamisesta on nostettu kanne. Tätä aiemmin K:lla ei ollut tietoa asian ottamisesta oikeuskäsittelyyn. EH:n edustaja pyysi K:a palaamaan asiaan, kun korkein oikeus on antanut asiassa ratkaisun.

EH on vedonnut saatavan vanhentumiseen, mutta K katsoo voiton tulleen perintäkelpoiseksi vasta korkeimman oikeuden ratkaisun jälkeen ja näin ollen arpajaislain mukainen yhden vuoden vanhentumisaika alkaa vasta kyseisen päätöksen päivämäärästä.

K ei hyväksy ajatusta siitä, että hänen maallikkona olisi pitänyt heti pelin jälkeen päätyä EH:n sääntöjen tulkinnan suhteen lopputulokseen, josta maan korkeimmat oikeusoppineetkin ovat olleet erimielisiä. Kuluttajan on täytynyt voida luottaa siihen, että EH tulkitsee sääntöjään oikein. Toisaalta kuluttajan on voitava luottaa myös siihen, että kaikkia pelaajia kohdellaan tasapuolisesti, mikäli sääntöjä myöhemmin tulkitaan toisella tavalla.

EH:n sääntöjä tulee tulkita KKO:n ratkaisussa vahvistetulla tavalla kyseiseen peliin osallistuneiden kohdalla riippumatta siitä, ovatko he olleet kantajina oikeusprosessissa vai eivät.

VASTAUS

EH kiistää K:n vaatimukset.

K ei aikoinaan hakenut asiassa ratkaisusuositusta eikä riitauttanut EH:n ratkaisua yleisessä tuomioistuimessa. K oli EH:an yhteydessä vasta syksyllä 2010 asian oltua julkisuudessa.

Arpajaislain 47 §:n mukaan pelaajan on perittävä voitto yhden vuoden kuluessa pelin pelisääntöjen mukaisen lopputuloksen vahvistamisesta. Kyseessä on velan vanhentumista koskeva erityissäännös, joka syrjäyttää yleisen kolmen vuoden vanhentumisajan. Velan vanhentumisen katkaisemisesta alkaa kulua uusi yhden vuoden pituinen vanhentumisaika. Tämän vuoksi ja koska KKO:n tuomio koskee ja velvoittaa välittömästi ainoastaan kyseisen oikeusprosessin osapuolia, K:n saatava on vanhentunut. vedonlyöntipelin tulos vahvistettiin 6.9.2006.

RATKAISUN PERUSTELUT

Kuluttajariitalautakunta toteaa, ettei osapuolten välillä ole erimielisyyttä saatavan perusteesta sinänsä, vaan sen vanhentumisesta.

Kyseisen pelin aikana voimassa olleen arpajaislain 47 §:n mukaan vedonlyöntipelien voitot on perittävä yhden vuoden kuluessa näiden pelien pelisääntöjen mukaisen lopputuloksen vahvistamisesta. Lautakunta toteaa, että arpajaislain säännöstä on erityissäännöksenä sovellettava yleisen vanhentumisajan sijaan määritettäessä aikarajaa voittojen perimiselle.

Selvityksen mukaan Ruotsin jalkapalloliitto vahvisti ottelun lopputuloksen 6.9.2006. EH ei hyväksynyt Ruotsin jalkapalloliiton hyväksymää lopputulosta pelisääntöjen mukaiseksi lopputulokseksi. K oli ensimmäisen kerran syksyllä 2010 yhteydessä EH:an saatuaan tiedon siitä, että EH oli mahdollisesti tulkinnut sääntöjä väärin.

Lautakunta katsoo, että asian arvioinnissa olennaista on seikan selvittäminen, milloin jalkapallo-ottelun vedonlyöntipelin pelisääntöjen mukainen lopputulos vahvistettiin. Lautakunta tulkitsee säännöksen viittaavan nimenomaan EH:n vedonlyöntipelin sääntöihin.

Korkeimman oikeuden ratkaisun perusteella EH on alun perin tulkinnut pelin sääntöjä virheellisesti ja ilmoittanut, ettei pelille vahvistettu pelisääntöjen mukaista lopputulosta. EH ei hyväksynyt Ruotsin jalkapalloliiton vahvistamaa lopputulosta pelisääntöjen mukaiseksi lopputulokseksi. Korkein oikeus on kuitenkin 9.2.2011 annetussa ennakkopäätöksessään tulkinnut sääntöjä siten, että ottelulle on vahvistettu pelisääntöjen mukainen lopputulos. Lautakunta katsoo pelisääntöjen mukaisen ottelun lopputuloksen tulleen vahvistetuksi vasta korkeimman oikeuden päätöksellä, jolloin K on saanut tiedon ottelun pelisääntöjen mukaisesta lopputuloksesta.

Arpajaislain 47 §:n esitöissä (HE 197/1999) on todettu seuraavaa: "Koska pelaaja ei voi vaikuttaa pelisääntöjen sisältöön, tulisi voiton perimistä koskevien tulkintatilanteiden välttämiseksi arpajaisvoiton perimistä koskevat määräajat nostaa lain tasolle." Lautakunnan käsityksen mukaan arpajaislain voiton perimistä koskevan säännöksen yhden vuoden aikaraja on lähtökohtaisesti tarkoitettu tilanteisiin, joissa pelaaja on tietoinen tai hänen pitäisi olla tietoinen voitostaan. Lautakunta katsoo, ettei säännös sellaisenaan sovellu tilanteeseen, jossa EH on tulkinnut pelin sääntöjä virheellisesti ja ilmoittanut, ettei pelille vahvistettu pelisääntöjen mukaista lopputulosta. Lautakunta katsoo, että K:lla on arpajaislain 47 §:n mukaan ollut korkeimman oikeuden ratkaisun antamisen jälkeen yksi vuosi aikaa periä veikkauspelin voitto.

Edellä mainituilla perusteilla EH:n on maksettava K:lle tämän monivedon perusteella voittama summa viivästyskorkoineen.

Korkolain 6 §:n mukaan jollei eräpäivää ole velallista sitovasti ennalta määrätty, viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut siitä päivästä, jona velkoja lähetti velalliselle laskun tai muutoin vaati määrätyn rahamäärän suorittamista. Velallinen ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan viivästyskorkoa ajalta ennen laskun tai vaatimuksen saapumista hänelle. Korkolain 9 §:n mukaan viivästyskorkoa on kuitenkin maksettava viimeistään siitä päiväst, jona velan maksua koskeva haaste annettiin velalliselle tiedoksi. Lautakunta katsoo vaatimuksen menneen tiedoksi EH:lle viimeistään seitsemäntenä päivänä siitä, kun lautakunta on lähettänyt sille valituksen tiedoksi 4.5.2011. Koronmaksuvelvollisuus alkaa näin ollen 11.5.2011.

Suositus

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että EH maksaa K:lle tämän monivedosta voittaman summa edellä mainittuine viivästyskorkoineen.