Matkapuhelinliittymä. Palvelutekstiviestit. Sopimuksen syntyminen. Liittymäsopimusehto.

VAATIMUKSET

K vaatii, että marraskuun 2008 palvelutekstiviestien laskutuksesta luovutaan. Hän perustelee vaatimustaan pääpiirteissään seuraavasti.

Palvelusta EH2:n kanssa ei ole sovittu. K on laittanut viestin TV:n chat-palveluun ja hakenut keskusteluseuraa. Tämän jälkeen hän sai EH2:lta viestin, jossa ilmoitettiin: "Lähetä viesti numeroon XX sanalla KIIMA ja oma viestisi. Tämä viesti on maksuton." Tällaisen viestin saatuaan asiakas voi erehtyä palveluntarjoajasta ja kuvitella edelleen vastaavansa TV:n chatiin, jota ylläpitää toinen yritys. Internetin keskustelupalstoilla on epäilty, että TV:n chat-palvelusta otetaan numeroita muiden palveluntarjoajien käyttöön.

On epäselvää, onko EH2 ilmoittanut K:lle selvästi palvelun ehdot ja sen, että viesteistä laskutetaan. K havaitsi viestien maksullisuuden marraskuun lopulla 2008, jolloin hän teki kaksi reklamaatiota sekä EH1:lle että EH2:lle.

Tiedot lähetettyjen viestien ajankohdista ja määristä ovat ristiriitaisia. Jos EH2:n ilmoittamat tiedot pitäisivät paikkaansa, K olisi lähettänyt viestejä kesken opiskelujen ja muissakin tilanteissa, joissa hän ei ole ollut kiinnostunut viestien lähettämisestä. K:a on myös laskutettu viestistä, joka olisi lähetetty 6.11.2008 kello 11.22:10, vaikka samana päivänä on soitettu kello 11.22:36 puhelu, jonka kesto on ollut 1:02. K:n puhelimella ei voi yhtä aikaa puhua ja lähettää tekstiviestejä.

EH1:N VASTAUS

EH1 kiistää vaatimukset pääpiirteissään seuraavin perustein.

Palvelutekstiviestien veloitus tapahtuu joko lähetys- tai vastaanottohetkellä riippuen siitä, miten palveluntarjoaja on määritellyt hinnoittelun. K:a on laskutettu marraskuun 2008 osalta kaikkiaan 277:stä tekstiviestistä, jotka on lähetetty hänen liittymästään palvelunumeroon XX. Kyseisen numeron palveluntarjoaja on EH2. EH1 on tilittänyt K:n laskulla veloitetut summat kyseiselle yritykselle pois lukien summista vähennetyt laskutuspalkkiot.

EH1:n oman tutkimuksen mukaan se on laskuttanut K:a liittymän käytön mukaisesti oikein. EH1 viittaa esittämänsä puheluerittelyn tietoihin. Erittelyssä eivät näy K:n numerosta XX vastaanottamat viestit, koska nämä vastaanotetut viestit ovat olleet maksuttomia eikä maksuttomia viestejä saa lain mukaan näyttää puheluerittelyssä.

Kun palvelu on tilattu K:n liittymällä, sopimus on syntynyt kyseisen palvelun osalta K:n ja EH2:n välille. EH1 ei ole sopimuksen osapuoli. Palvelun käyttöönotto on vaatinut K:n omaa aktiivisuutta, jota EH1 ei voi valvoa. Palvelun hinnoittelusta, sisällöstä, hallinnoimisesta ja markkinoinnista vastaa palveluntarjoaja. EH1 on tarjonnut vain laskutuspalvelun.

EH1:n ja K:n välisen sopimuksen ehtojen mukaan matkaviestinverkon avulla voidaan käyttää muitakin kuin EH1:n palveluita, eikä EH1 vastaa tällaisista palveluista. Ehdoissa mainitaan, että EH1 laskuttaa asiakkaalta myös EH1:n palvelun kautta käytettyjen muiden teleyritysten ja palveluntuottajien maksut. EH1 ei vastaa muiden teleyritysten tai palveluntuottajien toiminnasta eikä näiden osapuolten aiheuttamasta vahingosta.

EH2:N VASTAUS

EH2 kiistää vaatimukset pääpiirteissään seuraavin perustein.

K on 3.-21.11.2008 lähettänyt numeroon XX yhteensä 269 viestiä. Hän on itse lähettänyt järjestelmään jokaisen viestin, josta operaattori on häntä veloittanut. Keskusteluviestien sisältö viittaa siihen, että K on tiennyt viestien maksullisuudesta ja ollut tietoinen hinnasta.

Kysymys ei ole kestotilauspalveluista. EH2 tarjoaa chat-palveluita, joihin asiakkaat itse lähettävät viestejä. Veloitus syntyy vain lähetetyistä viesteistä.

Järjestelmä toimii niin, että EH2 ei voi ensin ottaa yhteyttä asiakkaaseen, vaan asiakkaan on itse tultava järjestelmään. Palvelua mainostetaan muun muassa lehdissä ja internetissä. Mainoksissa annetaan aina tarkat hintatiedot. Asiakkaan, joka löytää tiensä palveluun, täytyy tietää viestien hinta.

RATKAISUN PERUSTELUT

Tässä asiassa on ensi sijassa kysymys siitä, onko K:n ja EH2:n välille syntynyt sopimusta maksullisesta palvelusta. Jos päädytään katsomaan, että tällaista sopimusta ei ole syntynyt, arvioitavaksi tulee, onko K kuitenkin velvollinen maksamaan palvelun hinnan EH1:lle, joka on ilmoittanut toimivansa laskutuspalvelun tarjoajana.

K:N JA EH2:N VÄLISEN SOPIMUKSEN SYNTYMINEN

K on kiistänyt lähetetyistä tekstiviesteistä esitettyjen tietojen oikeellisuuden. Lautakunta katsoo kuitenkin, että K:n esittämät seikat eivät anna aihetta epäillä EH1:n puheluerittelyn tietojen paikkansapitävyyttä. Lautakunta pitää selvitettynä, että K on lähettänyt EH2:n palveluun 277 tekstiviestiä marraskuussa 2008.

Palvelun maksullisuuden osalta lautakunta arvioi asiaa seuraavasti. K on kiistänyt saaneensa tietoa palvelun maksullisuudesta ja hinnasta. Hän on kertonut saaneensa elinkeinonharjoittajalta vain viestin, jossa ohjeistettiin lähettämään keskusteluviesti tiettyyn numeroon ja mainittiin viestin olevan maksuton. K:n mukaan hän sai kyseisen viestin osallistuttuaan TV:n chatiin, joka on toisen yrityksen ylläpitämä palvelu.

EH2 taas on kertonut, että K:n on täytynyt nähdä EH2:n palvelun mainos, jossa on kerrottu palvelun hinnoittelusta. Mainoksia julkaistaan muun muassa lehdissä. EH2:n mukaan sen sovelluksesta ei pysty ottamaan yhteyttä asiakkaaseen, joka ei ole itse tullut palveluun.

Lautakunta toteaa, että kun EH2 vetoaa maksullista palvelua koskevaan sopimukseen, sen on näytettävä toteen, että tällainen sopimus on syntynyt. EH2:n mukaan hintatiedot kerrotaan lehti- tai muussa mainoksessa, jollaisesta yritys on esittänyt jäljennöksen. Yrityksen mukaan se ei itse ota asiakkaisiin yhteyttä tekstiviestillä. K on kuitenkin kiistänyt maksullisen sopimuksen syntymisen ja todennut, että hän on saanut EH2:lta seuraavan viestin: "Lähetä viesti numeroon XX sanalla KIIMA ja oma viestisi. Tämä viesti on maksuton."

Esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioituaan lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että EH2 olisi sopinut K:n kanssa maksullisesta palvelusta. Edellä mainittu viesti antaa pikemminkin sen käsityksen, että viestien lähettäminen olisi maksutonta. Se EH2:n korostama seikka, että K on yhdessä viestissään kertonut liittymän saldorajoituksen olemassaolon vaikuttavan hänen halukkuuteensa lähettää viestejä, ei anna aihetta päätyä päinvastaiseen johtopäätökseen. K on saattanut käsittää, että viesteistä veloitetaan vain tavallisen tekstiviestin hinta.

Edellä kerrotuin perustein lautakunta katsoo, että K:n ja EH2:n välille ei ole syntynyt maksullista palvelua koskevaa sopimusta, johon EH2 on vedonnut.

EH1:N OIKEUS VELOITUKSEEN LIITTYMÄSOPIMUKSEN PERUSTEELLA

EH1 on vedonnut sopimusehtoihinsa, joiden kohdassa 8.2 todetaan, että EH1 laskuttaa asiakkaalta myös EH1:n palvelun kautta käytettyjen muiden teleyritysten ja palveluntuottajien maksut, jos tästä on ko. teleyrityksen tai palveluntuottajan kanssa sovittu (EH1:n yleiset toimitusehdot kuluttaja- ja yritysasiakkaille 1.3.2007).

EH1:n mukaan palveluntuottaja vastaa liittymän haltijaan nähden palvelun sisällöstä, hinnoittelusta ja vastaavista seikoista. EH1 toimii vain laskuttajana eikä vastaa palveluntuottajan toiminnasta. K:n on puolestaan katsottava tulkitsevan sopimusehtoja siten, ettei hän ole velvollinen maksamaan palveluntuottajan perusteettomia maksuja myöskään EH1:lle.

Matkapuhelinliittymää käyttäen on nykyisin mahdollista tilata erilaisia kalliitakin hyödykkeitä, joiden laskutus ja maksaminen tapahtuu liittymäoperaattorin kautta jälkikäteen. Järjestely on siten rinnastettavissa luotolla ostamiseen. Lautakunta toteaa, että kuluttajansuojalain kulutusluottoja koskevan 7 luvun 13 §:n mukaan kuluttajalla on oikeus pidättyä maksusta tai saada hinnan palautusta tai vahingonkorvausta myös kaupan rahoittaneelta luotonantajalta, jos hänellä on tämä oikeus myyjältä tai palveluksen suorittajalta tämän sopimusrikkomuksen johdosta. Tämä rinnasteinen sääntely osaltaan tukee sitä, että liittymäsopimuksen ehtoja, joiden perusteella liittymän tarjoaja ei vastaa liittymän haltijaa kohtaan palvelusopimuksista ja palveluntuottajien toiminnasta, on tulkittava ahtaasti. Lisäksi lautakunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen velkakirjalain 27 §:stä ilmenevään periaatteeseen, jonka mukaan siirronsaaja ei voi saada parempaa oikeutta kuin alkuperäisellä velkojalla oli.

Nyt käsillä olevan sopimusehdon mukaan operaattorin laskutusoikeus edellyttää, että tästä on teleyrityksen tai palveluntuottajan kanssa sovittu. Ottaen huomioon myös kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:ssä säädetyn niin sanotun epäselvyyssäännön, lautakunta pitää perusteltuna tulkita sopimusehtoa (8.2) siten, ettei EH1:n laskutusoikeus koske sellaisia tilanteita, joissa ei ole syntynyt maksuihin oikeuttavaa sopimusta palveluntuottajan ja kuluttajan välillä.

K:n ja EH2:n välille ei ole edellä kerrotun mukaisesti syntynyt maksullista palvelusopimusta. Näin ollen K:lla ei ole liittymäsopimuksen perusteella velvollisuutta maksaa velottua palvelun hintaa EH1:lle.

K ei kuitenkaan ole voinut perustellusti olettaa, että viestien lähettäminen olisi täysin maksutonta. Hänen lähettämänsä keskusteluviesti, johon EH2 on vedonnut, viittaa siihen, että hän ei myöskään ole tällaista oletusta tehnyt. Lautakunta katsoo, että K on velvollinen maksamaan viesteistä EH1:lle tavallisen tekstiviestin hinnan.

SUOSITUS

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että EH1 luopuu perimästä K:lta puhelinlaskusaatavaa siltä osin kuin marraskuussa 2008 palvelunumeroon XX lähetettyjen tekstiviestien hinta ylittää tavallisten kotimaan tekstiviestien hinnan. Siltä osin kuin K on jo maksanut kyseisiä suorituksia EH1:lle, lautakunta suosittaa, että EH1 ja EH2 yhteisvastuullisesti palauttavat K:lle tämän maksamat summat.