Käytetyn henkilöauton kauppa. Ilmastointilaitteen vika. Reklamointiaika.

VAATIMUKSET

K vaatii 415 euron korvausta.

K:n mukaan auto myytiin ilmastoituna, mutta ilmastointilaite oli viallinen. Myyntihetkellä ilmastoinnin kuntoa ei voitu varmentaa kylmän ulkoilman vuoksi. Autolla ajettiin lisäksi ostohetken ja heinäkuun puolen välin välisenä aikana vähän, eikä ilmastointilaitetta tänä aikana juurikaan käytetty. Myyjälle ilmoitettiin viasta heti, kun siitä saatiin tieto.

VASTAUS

EH:n mukaan auto oli kymmenen vuotta vanha, joten se ei voi olla uutta vastaava. EH kiistää väitteet siitä, ettei ilmastointilaitteen toimintaa ole voitu varmentaa kylmissä olosuhteissa. Lisäksi vuonna 2010 ilma oli lämmin jo varhain, joten ilmastointilaitteen toiminnan pystyi varmentamaan ennen heinäkuun puoliväliä. K:lle tarjottiin 200 euron hyvitystä, mitä hän ei kuitenkaan hyväksynyt.

RATKAISUN PERUSTELUT

Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko K:n huhtikuussa 2010 EH:lta käytettynä ostamassa, vuonna 2000 ensirekisteröidyssä autossa ollut ilmastointilaitteen vian vuoksi myyjän vastuulle kuuluva virhe. EH on vedonnut siihen, että asiasta ilmoitettiin noin kolmen kuukauden kuluttua kaupanteosta.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan ostaja ei saa vedota tavaran virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Virheilmoitus voidaan kuitenkin aina tehdä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ostaja havaitsi virheen, ja se voidaan tehdä myös elinkeinonharjoittajalle, joka on välittänyt kaupan myyjän lukuun tai sitoutunut vastaamaan tavaran ominaisuuksista.

Kuluttajariitalautakunnan käsityksen mukaan ilmastointilaitteen vika ei välttämättä ilmene selvästi muulloin kuin kesäaikana, jolloin ilmastointia tyypillisesti käytetään auton sisätilojen viilentämiseen. Lautakunta pitää lisäksi K:n kertomusta siitä, miksi vika on havaittu vasta heinäkuussa 2010, uskottavana. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että ilmastointilaitteen viasta on tässä tapauksessa ilmoitettu kohtuulliseksi katsottavassa ajassa, joten asiassa on arvioitava, onko autossa ollut vian vuoksi myyjän vastuulle kuuluva virhe.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n 3-kohdan mukaan jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos tavara on huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta odottaa.

Käytetyn auton kaupassa virhettä arvioidaan paitsi auton hinnan, myös erityisesti sen perusteella, mitä ostaja voi odottaa auton kunnolta, kun otetaan huomioon auton ikä, ajomäärä ja huoltohistoria.

Lautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan autoa on markkinoitu siten, että siinä on ilmastointilaite. Ostajalla on siten ollut perusteltua aihetta edellyttää, että ilmastointilaite on toimiva. Lautakunta katsoo lisäksi auton ostoajankohtaa ja vian ilmenemistä edeltänyttä auton käyttömäärää koskevan uskottavan kertomuksen sekä vian laatua perusteella todennäköisenä, että ilmastointi on ollut viallinen jo autoa ostajalle luovutettaessa. Auto ei siten ole ilmastoinnin osalta vastannut ostajan aiheellisia odotuksia, joten siinä on ollut virhe.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n mukaan ostajalla on oikeus vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta.

Hinnanalennuksen määrän arviointi perustuu ilmenneen virheen laadun ja korjauskustannusten lisäksi auton ikään, ajomäärään sekä kauppahintaan. Koska auton ilmastointilaite kuluu auton tavanomaisen käytön ja ikääntymisen myötä, auto on tullut siihen korjausten yhteydessä asennettujen uusien osien myötä iältään ja ajomäärältään vastaavia autoja parempaan kuntoon, miltä osin korjauksista syntyy ostajalle hyötyä. Lautakunta arvioi edellä esitetyn perusteella hinnanalennuksen määräksi 200 euroa, joka EH:n tulee suorittaa K:lle, ellei vastaavaa hyvitystä ole jo aiemmin maksettu.

SUOSITUS