Peliarvonta.

VAATIMUKSET

K vaatii, että arvonnan voitonjako suoritetaan myös tuloksen 0000000 mukaan.

K on pelannut EH:n XXpeliä vuosia ja yksi hänen riveistään on aina ollut 0000000. K on pelannut kyseistä riviä siinä uskossa, että se vielä joskus tulee. Näin tapahtui vihdoin 28.2.2009. Kyseisenä lauantai-iltana arvontakone lähti käyntiin, minkä todistaa se, että osa numeroista liikkui. Kone käynnistyi myös toisella kerralla, koska osa numeroista liikkui ja pysähtyi jälleen 0000000-riviksi. K toteaa siten, että kone käynnistyi kyseisenä arvontapäivänä, minkä vuoksi EH:n tulee suorittaa voitonjako hänen 0000000-voittorivinsä mukaisesti. EH:n perustelut, joiden mukaan arvontakone ei käynnistynyt suorassa lähetyksessä ja että arvonta jouduttiin suorittamaan myöhemmin, eivät vakuuta K:a. Hän ei ole ikinä aikaisemmin nähnyt, että arvontakoneen nollaus olisi tehty suorassa lähetyksessä, vaan se on aina hoidettu ennen lähetystä.

Arvonnan jälkeen K oli puhelimitse yhteydessä EH:n asiakaspalveluun 1.3.2009 ja saamansa ohjeistuksen perusteella hän lähetti vielä kirjeen EH:lle 2.3.2009. EH on päivännyt vastauskirjeensä 19.3.2009, jonka kirjeen K vastaanotti vasta 23.3.2009. Kirjeen saatuaan K oli välittömästi puhelimitse yhteydessä EH:aan, josta K:a neuvottiin lähettämään kirjallinen ratkaisusuosituspyyntö sisäasianministeriölle. Koska arvonta on suoritettu 28.2.2009 ja EH:lta saatu kirje on päivätty 19.3.2009, K:n valitus on ollut Sisäasiainministeriön tiedossa vaaditun 21 päivän sisällä. Viive on johtunut EH:sta, ei K:sta. K toteaa, että EH:n olisi tullut kertoa hänelle heti siitä, että ratkaisusuositusta tulee pyytää sisäasiainministeriöltä 21 päivän kuluessa arvonnasta tai vaihtoehtoisesti EH:n olisi tullut ohjata K:n kirje suoraan sisäasianministeriöön. Sisäasiainministeriö on antanut asiasta lausuntonsa 4.4.2009.

VASTAUS

EH kiistää vaatimuksen.

EH viittaa K:lle 19.3.2009 toimittamaansa kirjeeseen.

Virallinen valvoja oli lauantaina 28.2.2009 yrittänyt käynnistää arvontakonetta kaksi kertaa, mutta kone ei käynnistynyt. Nollien ilmestyminen riviksi on normaali koneen käynnistymiseen liittyvä tapahtuma. Kyse ei siis ole ollut arvotusta nollarivistä, mikä myös on ilmennyt virallisen valvojan ilmoituksesta suorassa arvontalähetyksessä. Virallinen valvoja oli ilmoittanut suorassa lähetyksessä, että arvonta suoritetaan käsiarvontana. Loppujen lopuksi arvonta saatiin kuitenkin suoritettua arvontakoneella. EH:n omilla verkkosivuilla on ollut vielä sunnuntai-iltana 1.3.2009 tiedote, jonka mukaan voittonumerot olisi arvottu sääntöjen mukaan käsin. Tämä johtui siitä, että EH sai tiedon konearvonnan suorittamisesta vasta sunnuntai-iltana lehdestä. EH:n verkkosivut korjattiin tiedon vahvistamisen jälkeen.

Arpajaislain mukaan arpajaisten toimeenpanoa valvotaan muun muassa arpajaisiin osallistuvien oikeusturvan takaamiseksi. Sisäasiainministeriö vastaa arpajaisten toimeenpanon valvonnasta. Ministeriö vahvistaa rahapelien säännöt ja määrää rahapelien valvontaa varten virallisia valvojia, jotka ovat tässä tehtävässään virkavastuun alaisia. Virallisten valvojien tulee valvoa, että rahapelien toimeenpanossa noudatetaan sisäasiainministeriön vahvistamia pelisääntöjä ja vahvistaa pelikierroksittain tulokset ja voittojen määrä.

Sisäasiainministeriön vahvistamien XX pelin sääntöjen mukaan arvonta suoritetaan peliajan päätyttyä sisäasiainministeriön hyväksymällä ja virallisten valvojien hallussa olevalla arvontalaitteistolla. Jos arvontaa ei voida suorittaa arvontalaitteistolla, se suoritetaan virallisten valvojien valvonnassa käsin nostoarvontana.

XXkone on virallisten valvojien hallussa. Viralliset valvojat huolehtivat koneen testauksesta ja arvonnan suorittamisesta. XXkone testataan muun muassa ennen joka arvontaa. Virallisen valvojan tehtäviin kuuluu päätöksen tekeminen siitä, suoritetaanko arvonta arvontalaitteistolla vai käsiarvonnalla.

Voittojen maksu EH:n peleissä perustuu valtioneuvoston yhtiölle antamaan rahapelilupaan, sisäasianministeriön vahvistamiin rahapelien pelisääntöihin ja sisäasiainministeriön määräämien virallisten valvojien pelikierroksittain vahvistamiin tuloksiin. EH on suorittanut voitonmaksun vahvistettujen pelisääntöjen ja virallisten valvojien toimittaman arvontapöytäkirjan mukaan. Sillä seikalla, onko K saanut asiassa arpajaislain 48 §:n mukaisen ratkaisusuosituksen vai arpajaislain 42 §:n mukaisen lausunnon, ei ole asian sisällön kanssa myöskään mitään merkitystä, kuten sisäasiainministeriön arpajais- ja asehallintoyksikkö on K:lle kirjeessään todennut.

EH tuo lopuksi esille lautakunnan toimivallan osalta seuraavaa. Arpajaistoimintaa koskeva erityislaki arpajaislaki tuli voimaan vuoden 2002 alusta lukien. Laissa säädetään muun muassa rahapelien valvonnasta, pelisääntöjen vahvistamisesta ja ratkaisusuositusmenettelystä. Arpajaislaissa säädettyjen tehtävien hoitamista varten on sisäasiainministeriöön perustettu arpajais- ja asehallintoyksikkö.

Arpajaislain 42 §:n 2 momentin mukaan sisäasiainministeriö vastaa arpajaisten toimeenpanon valtakunnallisesta valvonnasta ja arpajaistoiminnan tilastoimisesta. Ministeriö voi antaa arpajaisten toimeenpanoa ja toimeenpanon valvontaa koskevia lausuntoja ja ohjeita.

Arpajaislain 14 §:n mukaan sisäasiainministeriö vahvistaa hakemuksesta rahapelien pelisäännöt. Pelisääntöjen tulee sisältää voitonjakoa ja pelipanosten palauttamista koskevat määräykset. Vedonlyöntipelien tulee lisäksi sisältää arvontaa koskevat määräykset.

Arpajaislain 48 §:n mukaan pelaaja voi pyytää kirjallisesti raha-arpajaisia, veikkaus-, vedonlyönti- tai totopelejä toimeenpanevan rahapeliyhteisön ja pelaajan välisestä voitonmaksua koskevasta erimielisyydestä ratkaisusuositusta sisäasiainministeriöltä. Ratkaisusuositukseen ei saa hakea muutosta. Ratkaisusuositus tai sen hakeminen ei estä asian saattamista tuomioistuimen ratkaistavaksi.

EH:n käsityksen mukaan hyvän hallinnon takeisiin kuuluu, ettei samassa asiassa kaksi eri viranomaista anna ratkaisua. Myös yleisten lainvalintaa koskevien oppien perusteella sisäasiainministeriön arpajais- ja asehallintoyksikkö on yksinomaan toimivaltainen ratkaisemaan rahapelitoimintaan liittyvät voitonmaksun erimielisyyttä koskevat ratkaisusuositukset. Kyseistä yksikköä on pidettävä kuluttajariitalautakuntaan nähden erityislainsäädännöllä säädettynä erityisviranomaisena.

RATKAISU

Kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 2 §:n mukaan lautakunnan tehtävänä on antaa ratkaisusuosituksia yksittäisiin erimielisyyksiin elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisissä kulutushyödykesopimuksia koskevissa tai muissa kulutushyödykkeen hankintaan liittyvissä asioissa, joita kuluttajat saattavat lautakunnan käsiteltäviksi.

Kuluttajansuojalain 1 luvun 3 §:n mukaan kulutushyödykkeellä tarkoitetaan tässä laissa tavaroita, palveluksia sekä muita hyödykkeitä ja etuuksia, joita tarjotaan luonnollisille henkilöille tai joita tällaiset henkilöt olennaisessa määrässä hankkivat yksityistä talouttaan varten.

K on solminut EH:n kanssa sopimuksen veikkauspeliin osallistumisesta ja esittänyt vaatimuksen pelivoiton maksamisesta. Kuten lautakunta on todennut esimerkiksi täysistuntopäätöksessään 03/39/2226 (annettu 28.10.2004) rahapeliin osallistumisessa on kyse ajanvietepalvelusta, jota voidaan pitää kulutushyödykkeenä. Erimielisyys asiassa koskee sitä, onko K:lla pelisääntöjen eli sopimusehtojen mukaan oikeus pelivoittoon. Näin ollen kyseessä on kulutushyödykesopimusta koskeva erimielisyys, jonka käsitteleminen kuuluu lautakunnan toimivaltaan, vaikka myös sisäasiainministeriö voi valvontaviranomaisena antaa rahapelin voitonmaksua koskevassa asiassa ratkaisusuosituksen.

K:n ja EH:n väliseen sopimukseen sovelletaan sisäasiainministeriön vahvistamia sääntöjä. Voittojen maksu

EH:n peleissä perustuu valtioneuvoston yhtiölle antamaan rahapelilupaan, sisäasianministeriön vahvistamiin rahapelien pelisääntöihin ja sisäasiainministeriön määräämien virallisten valvojien pelikierroksittain vahvistamiin tuloksiin.

XXpelien vahvistettujen pelisääntöjen kohdan 20 mukaan arvonta suoritetaan peliajan päätyttyä sisäasiainministeriön hyväksymällä ja virallisten valvojien hallussa olevalla arvontalaitteistolla. Jos arvontaa ei voida suorittaa arvontalaitteistolla, se suoritetaan virallisten valvojien valvonnassa käsin nostoarvontana.

EH on tuonut esiin, että kyseisessä arvonnassa 28.2.2009 arvontakonetta yritettiin käynnistää kaksi kertaa, mutta kone ei kuitenkaan käynnistynyt kummallakaan kerralla. Virallinen valvoja ilmoitti selkeästi suorassa lähetyksessä, ettei kone lähtenyt käyntiin. Tämän jälkeen koneelle tehtiin normaalit arvontaa edeltävät nollaustoimenpiteet ja arvonnan juontaja ilmoitti konetta käynnistettävän uudelleen. Laite käynnistettiin uudelleen, jolloin normaalina alustustoimenpiteenä koneen numerot nollaantuivat keskeltä reunoille päin. Käynnistystoimenpiteiden jälkeen valvoja ilmoitti uudesta yrityksestä arpoa voittonumerot. Kone ei edelleenkään käynnistynyt, jolloin valvoja ilmoitti, että kone ei suostunut lähtemään käyntiin, minkä vuoksi arvonta joudutaan keskeyttämään ja se suoritetaan myöhemmin käsiarvontana. Koska kone saatiin kuitenkin kunnostettua suoran tv-lähetyksen jälkeen, arvonta suoritettiin sääntöjen mukaisesti virallisen valvojan läsnä ollessa arvontalaitteistolla.

EH on korostanut, että nollien ilmestyminen riviksi on normaali koneen käynnistymiseen liittyvä tapahtuma. Kyse ei siis ole ollut arvotusta nollarivistä, mikä myös on ilmennyt virallisen valvojan ilmoituksesta suorassa arvontalähetyksessä.

Lautakunta katsoo edellä olevan perusteella, ettei K ole voinut olla tv-lähetyksen tapahtumien perusteella perustellusti siinä käsityksessä, että tulos 0000000 olisi ollut arvontatulos tai että arvontaa olisi edes saatu suoritettua suorassa tv-lähetyksessä. Asiakirjoista saatavasta selvityksestä käy ilmi, että itse arvonta tapahtui lopulta pelisääntöjen mukaan virallisen valvojan valvonnassa arvontalaitteistolla ja virallinen valvoja vahvisti arvontatuloksen.

Lautakunta katsoo saamansa selvityksensä perusteella, että asiassa ei ole menetelty vastoin XXpelin pelisääntöjä ja että voittojen maksu on perustunut nyt kyseessä olevalla kierroksella virallisen valvojan vahvistamaan tulokseen. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei K:lla ole oikeus vaatimaansa voitonmaksuun.

Lautakunta toteaa lopuksi, että asian ratkaisun kannalta merkitystä ei ole sillä, ettei K saanut sisäasiainministeriöltä ratkaisusuositusta.