Käytetyn henkilöauton kauppa. Auton viat. Öljyvuoto.

Kuluttaja (jäljempänä K) osti 18.8.2009 elinkeinonharjoittajalta (EH) käytetyn, 20.4.2001 ensirekisteröidyn henkilöauton 14 900 eurolla. Auton matkamittarin lukema oli kaupan tekohetkellä

85 000 kilometriä. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko autossa ollut EH:n vastuulle kuuluva virhe sylinterinkannen kunnon sekä ilmastointilaitteen kompressorin ja turvatyynyjärjestelmän vikojen vuoksi. Ilmenneet viat korjattiin XX:n korjaamolla marraskuussa 2009, jolloin auton matkamittarin lukema on ollut 90 125 kilometriä. EH hyvitti huohotinjärjestelmän korjaamisesta aiheutuneet 585,84 euron kustannukset. K:n maksettavaksi jäi

4 315,57 euron korjauskulut.

VAATIMUKSET

K vaatii 4 315,57 euron korvausta.

K katsoo, että auto on siinä ilmenneiden vikojen vuoksi ollut huonommassa kunnossa kuin ostajalla on ollut aihetta edellyttää. Viat ilmenivät noin kolmen ja puolen kuukauden kuluttua kaupanteosta. K kiistää sopineensa siitä, että huohottimen korjaamisesta aiheutuneiden kulujen korvaaminen olisi riittävä korvaus autossa ilmenneistä vioista. Autolla ajettiin moottorin vikavalon syttymisen jälkeen noin puoli kilometriä. Vaihtoautossa ilmennyt vika ei ole autoa EH:lle luovutettaessa ollut tiedossa. Vaihtoauton luovutuksen jälkeen vastuu sen vioista on siirtynyt EH:lle.

K on liittänyt valitukseensa auton korjanneen XX:n lausunnon. XX:n mukaan moottorin vikavalo oli syttynyt huohotinjärjestelmän toimintavirheen vuoksi. Autoon asennettiin kylmiin maihin tarkoitettu lisävaruste. Samassa yhteydessä moottorissa havaittiin öljyvuotoja muun muassa sylinterinkannen tiivisteessä. Lisäksi auton ilmastointilaitteen kompressorissa oli vuoto. Moottorin huohottimen tukkeutuminen aiheuttaa kampikammioon tarpeettoman suuren paineen, joka kuormittaa moottorin tiivisteitä.

XX:n mukaan sylinterilohkon tasopinnassa oli jälkiä, jotka eivät ole lähtöisin auton valmistajalta. Sylinterinkannen ja lohkon välinen tiiviste ei toimi odotetulla tavalla, mikäli vastepinnat eivät ole riittävän suorat ja pinta ei ole tasainen.

VASTAUS

EH:n mukaan K ilmoitti 12.10.2009 auton turvatyynyn tunnistematon ja ilmastointilaitteen kompressorin viasta sekä huohottimen tukkeutumisesta. K:n kanssa sovittiin, että EH korvaa huohottimen tukkeutumisesta aiheutuneet 585,84 euron kustannukset. Muiden korjauskustannusten korvaamisesta kieltäydyttiin, koska auto oli myyntihetkellä kunnossa, eikä autolle myönnetty takuuta.

EH pitää tyypillisenä, että kahdeksan vuotta vanhaan autoon voi tulla tavanomaisesta kulumisesta aiheutuvia vikoja. Huohotinjärjestelmän jäätymiselle ei voida sääolosuhteiden muutoksen vuoksi mitään, eikä jokaisen auton huohotinjärjestelmän kuntoa voida seurata. Lisäksi K on jatkanut auton käyttämistä, vaikka moottorin vikavalo on palanut. K on siten itse aiheuttanut autolle lisävaurioita. EH huomauttaa myös, että K:n vaihtoautona luovuttamalle autolle jouduttiin tekemään 498,44 euron korjaukset, joita ei ole veloitettu K:lta. EH kiistää vaatimukset edellä esitetyn perusteella.

RATKAISUN PERUSTELUT

Kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n 3-kohdan mukaan jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos tavara on huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta odottaa.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 15 a §:n 3 momentin mukaan takuu ei rajoita tässä laissa säädettyä virhevastuuta.

Käytetyn auton kaupassa virhettä arvioidaan paitsi auton hinnan, myös erityisesti sen perusteella, mitä ostaja voi odottaa auton kunnolta, kun otetaan huomioon auton ikä, ajomäärä ja huoltohistoria.

Kuluttajariitalautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan valituksen kohteena oleva auto on kaupan tekohetkellä ollut jonkin verran yli kahdeksan vuotta vanha, ja sen matkamittarin lukema on ollut noin 85 000 kilometriä. Auton aiemmasta huoltohistoriasta ei ole esitetty selvitystä.

Lautakunta toteaa auton iän perusteella, että ostajankin on kohtuudella täytynyt varautua auton tavanomaiseen kuluneisuuteen sekä tästä aiheutuvaan korjaustarpeeseen. Lautakunnan käsityksen mukaan ilmastointilaitteen kompressorin vuoto ei ole ollut auton yli kahdeksan vuoden käyttöikään nähden epätavallinen tai yllättävä vika, vaan tältä osin kyse on ollut ostajan vastuulle kuuluvasta, auton tavanomaisen ikääntymisen myötä syntyneestä kulumisesta. Autossa ei siten ole tältä osin ollut hyvitykseen oikeuttavaa virhettä. Lautakunta ei myöskään pidä turvatyynyjärjestelmään liittyvän istuimen tunnistematon uusimista auton ikään nähden ennenaikaisena, joten autossa ei myöskään tältä osin ole ollut hyvitykseen oikeuttavaa virhettä.

Lautakunta katsoo kuitenkin, että ostajalla on aihetta edellyttää, että auton huohotinjärjestelmä on Suomen oloihin soveltuva. Lautakunta pitää tässä tapauksessa auton korjanneen XX:n lausunnon perusteella selvitettynä, ettei näin ole ollut. Lautakunnan käsityksen mukaan sylinterilohkon tasopinnan vauriot sekä kannentiivisteen öljyvuoto ovat seuranneet huohottimen jäätymisestä aiheutuneesta liian suuresta paineesta kampikammiossa. Lautakunnan käsityksen mukaan auto on siten ollut huohottimen puutteellisen toiminnan sekä tästä aiheutuneiden vaurioiden vuoksi huonommassa kunnossa kuin ostajalla on ollut aihetta edellyttää. Takuun rajauksilla tai sillä, ettei autolle ole myönnetty takuuta, ei puolestaan kuluttajansuojalain 5 luvun 15 a §:n 3 momentin mukaan voida rajoittaa tai poistaa myyjän kuluttajansuojalain mukaista virhevastuuta. Lautakunta toteaa edellä esitetyn perusteella, että autossa on huohotinjärjestelmän sekä tämän puutteellisesta toiminnasta aiheutuneen moottorin korjaustarpeen vuoksi ollut virhe.

Lautakunta pitää kuitenkin K:n oman kertomuksen perusteella selvitettynä, että autolla on moottorin vikavalon syttymisen jälkeen ajettu noin puoli kilometriä. Lautakunta pitää XX:n lausunnon perusteella selvitettynä, että öljyvuodot ovat olleet syy-yhteydessä huohottimen viasta johtuneeseen moottorin vikavalon syttymiseen. Lautakunnan käsityksen mukaan vika on ollut omiaan heikentämään moottorin voitelua, mikä on edesauttanut auton lisävaurioitumista. Lautakunnan käsityksen mukaan K:n olisi vikavalon syttymisen jälkeen pitänyt välittömästi keskeyttää ajo, ja hinauttaa auto korjaamolle. Asiassa ei myöskään ole näytetty, ettei K olisi voinut kohtuudella menetellä edellä esitetyllä tavalla. Koska näin ei kuitenkaan ole menetelty, K on omalla menettelyllään edesauttanut auton lisävaurioitumista siten, että sylinterinkannelle on jouduttu tekemään tasohionta.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 20 §:n 1 momentin mukaan ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi.

Yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan jos vahinkoa kärsinyt on omalla menettelyllään myötävaikuttanut vahinkoonsa, oikeutta korvaukseen voidaan kohtuuden mukaan sovitella tai oikeus korvaukseen voidaan evätä.

Vahingonkorvauksen määrän arviointi perustuu ilmenneen virheen laadun ja korjauskustannusten lisäksi ostajalle jo suoritetun hyvityksen määrään sekä auton ikään, matkamittarin lukemaan sekä kauppahintaan. Lisäksi lautakunta pitää K:n omaa myötävaikutusta yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaisesti vahingonkorvauksen määrää rajoittavana seikkana siten, että kannen tasohionnasta aiheutuneet kustannukset jäävät ostajan vastuulle. Auto on lisäksi siihen korjausten yhteydessä asennettujen uusien osien myötä tullut iältään ja ajomäärältään vastaavia autoja parempaan kuntoon, miltä osin korjauksista on syntynyt ostajalle hyötyä. Korjauskustannuksiin sisältyviä moottoriöljy, öljynsuodatin sekä jäähdytinneste ovat puolestaan auton tavanomaisesta käyttämisestä ja huoltamisesta aiheutuneita kustannuksia, jotka olisivat joka tapauksessa tulleet ostajan maksettaviksi. Lautakunta arvioi edellä esitetyn perusteella, jo suoritetun hyvityksen lisäksi maksettavan vahingonkorvauksen määräksi 1 000 euroa, joka EH:n tulee suorittaa K:lle.

EH on vedonnut K:n vaihtoautona luovuttamassa autossa olleeseen vikaan.

Lautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan vaihtoautona luovutettu auto on ollut jonkin verran yli kaksi vuotta vanha, ja sillä oli ajettu 148 000 kilometriä. Vaihtoauto on arvioitu kaupantekopäivänä. EH:n mukaan vaihtoauton moottorin vikavalo on syttynyt välittömästi, kun auto on jäänyt EH:lle. Lautakunnalle ei kuitenkaan ole esitetty selvitystä siitä, miksi vikavalo on syttynyt. Lautakunta toteaa kuitenkin, että autoja ammattimaisesti myyvän liikkeen on ammattitaitonsa puitteissa tarkastettava vaihtoautona vastaanottamansa auto huolellisesti. Lautakunnan käsityksen mukaan vikavalon syttyminen olisi tässä tapauksessa kohtuudella ollut huolellisesti tehdyssä tarkastuksessa suhteellisen pian havaittavissa. Lautakunnalle esitetyt vaihtoauton kunnostuskustannukset eivät myöskään ole olleet asiaa kokonaisuutena arvioiden kohtuuttomat. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että vaihtoauton korjauskustannukset jäävät EH:n vahingoksi.

SUOSITUS

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että EH maksaa K:lle jo suoritetun hyvityksen lisäksi vahingonkorvauksena 1 000 euroa.

Julkaistu 7.10.2010