Sähköasennustyö. Virhe. Vahingonkorvauksen määrä.

Elinkeinonharjoittaja (jäljempänä EH) suoritti kuluttajien (jäljempänä K:t) asuinkiinteistön lisärakennuksen rakentamiseen liittyviä kaapelointitöitä vuoden 2007 lopulla. Kaapeloinnin yhteydessä tapahtui asennusvirhe: Maadoitusjohto oli jäänyt kytkemättä. Tästä johtuen K:ien omakotitalossa vaurioitui useita sähkölaitteita.

Erimielisyys koskee sähkölaitteiden vioittumisen perusteella K:ille maksettavan vahingonkorvauksen määrää.

VAATIMUKSET

K:t vaativat, että EH korvaa heille asennusvirheestä aiheutuneista vahingoista yhteensä 3 036,44 euroa. Tästä summasta EH on suorittanut 2 351,63 euroa eli vaadittavan lisäkorvauksen määrä on 684,81 euroa.

EH:n asennusvirheestä aiheutui useiden sähkölaitteiden vioittuminen. Tulipalon syttymisen esti se, että perheen tytär oli paikalla ja havaitsi savuavan sähkölaitteen. Virta rakennuksesta katkaistiin ja palon syttyminen saatiin näin torjuttua.

K:t ovat esittäneet EH:lle yksilöidyn selvityksen heille aiheutuneista vahingoista. Yhtiö on kuitenkin korvannut vahingoista vain osan tekemällä ns. ikävähennyksen vahingoittuneiden esineiden käyttöiän mukaan. Menettely noudattelee vakuutussopimusten korvausehtoja. K:t kuitenkin katsovat, ettei nyt ole kysymys sopimuksesta, jota mainitut ehdot koskevat, eivätkä K:t ole tällaisiin ehtoihin sitoutuneet. Sähkötoimitussopimuksissa ei valittajien käsityksen mukaan ole ikävähennysehtoa. K:t katsovat, että vahinko on korvattava täyden korvauksen periaatteen mukaisesti.

Vahingoittunut irtaimisto on ollut vahingon sattuessa täysin toimintakuntoista, eikä sen uusimiseen olisi ilman vahinkoa ollut mitään tarvetta. Vahingonseurauksena K:ille on tullut ylimääräisiä kustannuksia 684,81 euroa. Vahingoittuneen irtaimiston tilalle ei ole hankittu laadultaan korkeatasoisempia esineitä, joten ns. tasonparannuksesta ei ole ollut kysymys.

VASTAUS

EH kiistää K:ien vaatimuksen.

Korvauksen perusteena on ollut sähkömarkkinalaki. Ko.laissa ei ole määräyksiä tämänkaltaisten vahinkotapauksien korvaamiseksi, mutta laissa kuitenkin edellytetään, että verkonhaltijat kohtelevat asiakkaitaan syrjimättömästi ja tasapuolisesti.

EH katsoo tässä tapauksessa korvanneensa K:ille aiheutuneen vahingon täysimääräisesti. Pyykinpesukoneen osalta vaadituissa kustannuksissa ei ole kyse korjauskuluista, vaan pyykinpesukone on korvattu uudella.

RATKAISU

Kuluttajariitalautakunta toteaa, että EH on suorittanut K:ien omistamalla asuinkiinteistöllä sähköasennustöitä osapuolten väliseen verkkopalvelu- ja liittymissopimuksiin perustuen. Asennustöiden suorittamiseen liittyvistä yksityiskohdista osapuolet ovat sopineet suullisesti.

Lautakunta katsoo asiassa olevan riidatonta, että EH:n suorittamassa asennustyössä on tässä tapauksessa ollut virhe. Erimielisyys koskee sähkölaitteiden vioittumisesta K:ille maksettavan vahingonkorvauksen määrää.

Sähkön toimitusta koskevista virhetilanteista ja niihin liittyvistä tilaajan oikeuksista on säännelty sähkömarkkinalaissa. Lautakunta toteaa, että tässä tapauksessa kysymys on ollut asennustyössä tapahtuneesta virheestä, joten myös kuluttajapalveluksia koskevan kuluttajansuojalain 8 luvun säännökset tulee ottaa asiaa arvioitaessa huomioon.

Sähkömarkkinalain 6 a luvun 27 e §:n mukaan sähkönkäyttäjällä on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii virheen vuoksi. Lain esitöiden (HE 162/1998) mukaan säännös vastaa kuluttajansuojalaissa olevia vahingonkorvaussäännöksiä.

Lautakunta toteaa, ettei sähkömarkkinalaissa tai kuluttajansuojalaissa ole säännöksiä siitä, miten korvattavan vahingon määrä tulee laskea. Pääsääntönä on kuitenkin pidettävä täyden korvauksen periaatetta. Korvausta tulee siten suorittaa niin suuri määrä, että vahingonkärsijä pääsee korvauksen johdosta asemaan, jossa hän olisi ollut, ellei vahinkotapahtumaa olisi sattunut. Toisaalta vahingonkärsijä ei saa myöskään hyötyä vahinkotapahtumasta. Näin ollen esimerkiksi vaurioituneiden laitteiden ikä tulee ottaa aiheutuneen vahingon määrää arvioitaessa huomioon.

Erimielisyys koskee seuraavia korvauseriä:

- pyykinpesukoneesta (käyttöönotto 2003) on vaadittu 550 €, josta on korvattu 434,5 €

- kiertovesipumpusta (käyttöönotto 2000) on vaadittu 230 €, josta on korvattu 161 €

- lämmönsäätöjärjestelmästä (käyttöönotto 2000) on vaadittu

330 €, josta on korvattu 231 €

- tietokoneesta + ohjelmista (käyttöönotto 2004) on vaadittu

565 €, josta on korvattu 226 €

- kaiuttimista (käyttöönotto 2004) on vaadittu 59 €, josta on korvattu 23,6 €.

Edellä lueteltujen laitteiden vaurioitumisen perusteella maksettu korvaus vastaa lautakunnan arvion mukaan K:ille aiheutuneen vahingon määrää, kun otetaan huomioon laitteiden ikä vaurioitumishetkellä. K:illa ei näin ollen ole perustetta lisähyvitykseen.

Kuluttajariitalautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Päätös oli yksimielinen.

Julkaistu 9.3.2010