Hammaslääkäripalvelu. Irronneen paikan korjaus ja juurihoito. Kohtuuton laskutus. Hoidon asianmukaisuus.

Asiakas (jäljempänä A) hakeutui päivystykseen lauantaina 13.10.2007, koska hänen hampaastaan oli irronnut paikka ja hampaan terävä reuna kalvoi kieltä. Hammaslääkäri valmisti

A:lle väliaikaisen paikan sekä aloitti juurihoidon. Osapuolten välinen erimielisyys koskee hoidosta veloitettua hintaa.

VAATIMUKSET

A vaatii, että elinkeinonharjoittaja (jäljempänä EH) palauttaa hoidosta maksetusta hinnasta 360 euroa.

A:n mukaan hammaslääkärin lasku 461,55 euroa on täysin kohtuuton annettuun palveluun nähden. A on kysellyt vastaavan hoidon hintoja muista yksityisistä hammaslääkärikeskuksista ja keskiarvioksi on annettu noin 100 euroa. A kiistää väitteet siitä, että hänelle olisi kerrottu hoidon kustannuksista ennen hoidon aloittamista. A tuo lisäksi esiin, että hän on tehnyt annetusta hoidosta ja sen tarpeellisuudesta kantelun Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle. A toteaa lopuksi, että kyseinen hammaslääkäriasema tai hammaslääkäri ei ollut hänelle entuudestaan tuttu.

VASTAUS

EH pitää valitusta aiheettomana.

A soitti ajanvaraukseen 13.10.2007 kello 11 ja varasi päivystysajan säryn ja hampaan kosketusarkuuden vuoksi samalle päivälle kello 12. Potilaalle kerrottiin hoidon kustannuksista ajanvarauksessa. Suppean tutkimuksen jälkeen potilaalle selitettiin tarkkaan eri hoitovaihtoehdot ja niiden kustannukset. EH kertoi A:lle, että juurihoito tulisi maksamaan lähes 500 euroa, ja hoito aloitettiin A:n hyväksyttyä tämän. Hoidon jälkeen potilas ilmoitti, että hänen mukaansa hoito on ollut aivan liian kallis. EH kertoi tällöin A:lle, että hän on päässyt tunnin sisällä päivystykseen ja halunnut hoidattaa ongelman heti. Lakimiehenä A:n tulee ymmärtää, että tällaisessa tilanteessa palvelusta tulee myös maksaa. EH:n mukaan jos hän tarvitsisi lakimiehen palveluita hyvin nopeasti, tästä laskutettaisiin kaksinkertainen hinta. Tunnin kestänyt hoito sekä sen kustannukset ovat olleet täysin asianmukaiset.

A soitti 23.10.2007 ja valitti jälleen laskun suuruudesta.

EH korostaa, että sopimus on sopimus, on se sitten kirjallinen tai suullinen. EH kertoi A:lle uudelleen, että koska tälle oli kerrottu hinnoista tarkkaan ajanvarauksessa ja ennen hoidon aloittamista, asia olisi loppuun käsitelty. Lakimiehen tulee ymmärtää tällaiset asiat.

SELVITYS

A on tehnyt hammaslääkärin antamasta hoidosta sekä hoidon hinnasta kantelun Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle.

Oikeusturvakeskus on todennut kanteluun antamassaan päätöksessä annetun hoidon osalta, että asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella hoito on ollut kokonaisuutena asianmukaista ja aiheellista. Hoidosta perityn maksun osalta oikeusturvakeskus on todennut seuraavaa. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) ylläpitää valtakunnallista toimenpidekoodistoa, jossa kukin toimenpide on luokiteltu vaikeusasteen mukaisesti. Kansaneläkelaitoksen maksamat sairausvakuutuskorvaukset perustuvat luokittelun mukaisiin koodeihin. Hammaslääkärit käyttävät yleisesti hinnoittelun perusteena kyseistä luokitusta siten, että yhden pinnan täytteelle (SFA10) määritellyn hinnan perusteella muiden toimenpiteiden hinnat määräytyvät vaikeusasteen mukaan.

Tilastokeskus seuraa yksityisen hammashoidon hintakehitystä puolivuosittain seitsemän yleisen toimenpiteen hinnoittelun perusteella. Lokakuussa maan keskiarvohinta yhden pinnan täytteelle (SFA10) oli 52 euroa, ja maksimi 62 euroa. Pääkaupunkiseudulla hinnat olivat hieman (1-10 %) korkeammat kuin muualla maassa.

Toimenpideluokituksen perusteella pääteltävissä oleva yleinen toimenpidehinnoittelu noudatteli lokakuussa 2007 arviolta seuraavaa kustannustasoa:

- suun suppea tutkimus (SAA01) keskiarvo 27 euroa, maksimi

32 euroa;

- hammaskuva (SBB20) keskiarvo 22 euroa, maksimi 26 euroa;

- suun alueen johtopuudutus (WX290) keskiarvo 14 euroa, maksimi 16 euroa;

- hampaan juurikanavien erittäin vaativa avaus ja laajennus (SGA04) keskiarvo 109 euroa, maksimi 129 euroa.

Suomen Hammaslääkäriliiton hinnastolomakkeessa todetaan, että päivystyslisä äkillistä hoitoa tarvitsevaa potilasta kohden on 14-25 euroa silloin, kun vastaanottoajasta on julkisesti etukäteen ilmoitettu. Tavanomaisen vastaanottoajan ulkopuolella toteutettavan työn lisäksi porrastetusti ajankohdasta riippuen 50-100 %, kun työ on erikseen suoritettu äkillisen hoidontarpeen johdosta illalla, yöllä tai viikonloppuna.

Edellä todetun perusteella Terveydenhuollon oikeusturvakeskus katsoo, että hammaslääkärin A:lta kyseisestä hoidosta perimä maksu on huomattavan korkea. Oikeusturvakeskus ei ole kuitenkaan toimivaltainen kysymyksissä, jotka koskevat hoidosta potilaalle aiheutuneista kustannuksia.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lautakunta toteaa, että osapuolet ovat olleet erimielisiä useista eri seikoista annetun hoidon ja sen tarpeellisuuden suhteen, mutta lautakunnassa käsiteltävä erimielisyys koskee hoidosta veloitettua hintaa.

A:n mukaan hoidosta peritty hinta 461,55 euroa on täysin kohtuuton tehtyihin toimenpiteisiin nähden. Hän on vaatinut laskun kohtuullistamista 360 eurolla. EH:n mukaan A:lle oli kerrottu ajanvarauksessa ja ennen hoidon aloittamista hoitovaihtoehdoista sekä niiden kustannuksista. EH:n mukaan sopimus kustannuksineen sitoo A:sta, koska tämä oli hyväksynyt laskutuksen ennen hoitoa. A on kiistänyt, että hänelle olisi kerrottu hoidon kustannuksista etukäteen.

Lautakunta toteaa, että sille toimitetusta maksukuitista käy ilmi, että EH:n A:lle tekemät toimenpiteet on hinnoiteltu seuraavasti:

- suun suppea tutkimus (SAA01)110 euroa

- hammaskuva (SBB20)40 euroa

- suun alueen johtopuudutus (WX290)40 euroa

- hampaan juurikanavien erittäin vaikea avaus (SGA04)270 euroa

- päivystyslisä40 euroa

- toimistomaksu10 euroa

- KELA-korvaus vähennys48,55 euroa

Lautakunta toteaa, että Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on todennut päätöksessään A:n kanteluun, että oikeusturvakeskuksen mukaan hammaslääkärin A:lta kyseisestä hoidosta perimä maksu on huomattavan korkea. Oikeusturvakeskuksen päätöksessä tuodaan esiin, että tilastokeskus seuraa yksityisen hammashoidon hintakehitystä puolivuosittain seitsemän yleisen toimenpiteen hinnoittelun perusteella. Pääkaupunkiseudulla hinnat ovat hieman (1-10 %) korkeammat kuin muualla maassa. Toimenpideluokituksen perusteella pääteltävissä oleva yleinen toimenpidehinnoittelu noudatteli lokakuussa 2007 arviolta seuraavaa kustannustasoa:

- suun suppea tutkimus (SAA01) keskiarvo 27 euroa, maksimi

32 euroa;

- hammaskuva (SBB20) keskiarvo 22 euroa, maksimi 26 euroa;

- suun alueen johtopuudutus (WX290) keskiarvo 14 euroa, maksimi 16 euroa;

- hampaan juurikanavien erittäin vaativa avaus ja laajennus (SGA04) keskiarvo 109 euroa, maksimi 129 euroa.

Lautakunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että hammaslääkäri on veloittanut suun suppeasta tutkimuksesta (SAA01) 110 euroa, kun lokakuussa vuonna 2007 kyseisen toimenpiteen keskimääräinen veloitus koko maassa on ollut

27 euroa ja korkeimmillaan siitä on veloitettu 32 euroa. Hammaskuvasta (SBB20) EH on veloittanut 40 euroa, kun lokakuussa vuonna 2007 kyseisen toimenpiteen keskimääräinen veloitus on ollut 22 euroa, ja korkeimmillaan 26 euroa. Suun alueen johtopuudutuksesta (WX290) EH on veloittanut 40 euroa, kun sen keskimääräinen veloitus lokakuussa 2007 on ollut 14 euroa, ja maksimi 16 euroa. EH on veloittanut hampaan juurikanavien erittäin vaativasta avauksesta ja laajennuksesta (SGA04)

270 euroa, kun lokakuussa 2007 kyseisen toimenpiteen keskimääräinen veloitus koko maassa on ollut 109 euroa, ja korkeimmillaan siitä on veloitettu 129 euroa. Lautakunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että verrattaessa hammaslääkärin A:lta veloittamia toimenpidehintoja maan keskiarvohintoihin, EH:n hoidosta veloittamaa hintaa on pidettävä kohtuuttoman korkeana. Lautakunta toteaa, että sillä seikalla, onko A:lle kerrottu hoidon kustannuksista, ei ole ratkaisevaa merkitystä sen osalta, voidaanko hoidosta perittyä hintaa pitää joka tapauksessa kohtuuttomana.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Lautakunta katsoo, että hoidosta veloitettua hintaa tulee sovitella edellä mainitun säännöksen perusteella. Lautakunta harkitsee kokonaisuutena arvioituna kohtuulliseksi, että EH palauttaa A:lle 150 euroa hoidosta veloitetusta hinnasta.

SUOSITTUS

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että EH palauttaa A:lle hammashoidosta veloitetusta hinnasta 150 euroa.

Päätös oli yksimielinen.

Julkaistu 22.4.2009