Kytkykauppa. Sosiaalinen suorituseste. Olosuhteiden muuttuminen. Sopimuksen irtisanominen.

VAATIMUKSET

Kuolinpesä vaatii, että EH luopuu perimästä sopimukseen perustuvaa 523,35 euron saatavaa. Sopimuksen kohteena olevan puhelinlaitteen on jäätävä vahingonkorvauksena kuolinpesän omaisuudeksi.

Kuolinpesä toteaa, että K:n leski palautti joulukuussa 2006 liittymän sirukortin myymälään myymälän antamien ohjeiden mukaisesti. Samalla hän päätti poikkeuksellisesta syystä eli

K:n kuoleman vuoksi irtisanoa liittymäsopimuksen päättymään 31.12.2006.

Kuluttajan kuolemantapauksen seurauksena EH vaati yllättäen, että kuluttajan kolmen alaikäisen lapsen ja lesken tulisi maksaa yhdellä kertaa koko kahden vuoden "XXmaksut", 523,35 euroa. Ehtojen tiukentaminen tällä tavalla on täysin kohtuutonta.

Puhelinliittymästä on maksettu sopimusta tehtäessä 56 euroa ja 99,20 euroa liittymämaksuja, vaikka liittymällä ei ole K:n kuoleman vuoksi soitettu puheluja. Jo maksettujen suoritusten on katsottava kattavan EH:n kulut, jotka koskevat sopimukseen liittyvää puhelinkonetta.

EH:n kanssa asioiminen on aiheuttanut huomattavia kuluja ja työtunteja. Suoranaisia kuluja on aiheutunut 465 euroa.

VASTAUS

EH kiistää vaatimuksen.

K:n leski ilmoitti kuolemantapauksesta EH:lle 18.12.2006. Samassa yhteydessä hän pyysi EH:lta XX-sopimuksen loppulaskua voidakseen päättää, haluaako hän siirtää sopimuksen omistuksen vai irtisanoa sopimuksen. EH suostui irtisanomiseen ennen sopimuskauden päättymistä. EH luopui myöhemmin 433,95 euron kuukausimaksujen veloittamisesta ja vaatii nyt vain puhelinkoneesta jäljellä olevan summan suoritusta.

Riidanalainen lasku koostuu sopimusehdoissa mainituista ja sopimukseen kirjatuista XXmaksuista. Ne perustuvat asiakkaan sopimuksen teon yhteydessä valitsemaan päätelaitteeseen, K:n tapauksessa VV-puhelimeen. Sopimuksen tultua irtisanotuksi EH lähetti lopun sopimuskauden XXmaksut kertalaskuna. Jäljellä olevat maksut laskutettiin kertalaskuna siksi, että sopimus irtisanottiin ennen alkuperäisen sopimuskauden päättymistä.

EH on kuitenkin valmis asiakkaan niin halutessa sopimaan maksujen suorittamisesta esimerkiksi kuudessa tasasuuressa kuukausierässä.

RATKAISU

LAINSÄÄDÄNTÖ

Matkaviestinverkon päätelaitteen ja liittymäsopimuksen kytkykauppaa koskevan viestintämarkkinalain 70 §:n 4 momentin mukaan teleyritys saa kytkykaupan yhteydessä tehdä kuluttajan kanssa enintään kahden vuoden määräaikaisen liittymäsopimuksen. Kuluttajalla on 4 momentin mukaan oikeus irtisanoa määräaikainen sopimus päättyväksi kahden viikon kuluttua irtisanomisesta, jos hän on pääasiassa ilman omaa syytään joutunut maksuvaikeuksiin vakavan sairauden, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi.

Viestintämarkkinalain 70 §:n 4 momentin esitöiden (HE 81/2005, s. 34-35) mukaan se, mitä kytkykaupassa saadulle matkapuhelimelle tapahtuu sopimuksen irtisanomistapauksissa, jää teleyrityksen ja kuluttajan sopimuksen varaan. Ratkaisun tulee esitöiden mukaan riippua siitä, miten pitkä määräaika sopimussuhdetta on vielä jäljellä irtisanomishetkellä.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan jos laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

SOPIMUSEHDOT

EH:n ja K:n välisten EH:n XX-sopimusehtojen mukaan omistusoikeus päätelaitteeseen siirtyy myyjältä asiakkaalle laitteen luovutushetkellä. Otsikon "Sosiaalinen suorituseste" alla on todettu, että asiakas on irtisanomisesta huolimatta velvollinen suorittamaan EH:lle jäljellä olevien XXmaksujen määrän.

ARVIOINTI

Erimielisyys koskee sitä, voiko EH vaatia irtisanomisen jälkeen kuolinpesältä sopimuksen mukaisia XXmaksuja.

Esitetyn selvityksen mukaan K on kuollut noin kolme viikkoa sopimuksen tekemisen jälkeen. Lautakunta toteaa, että sopijapuolen kuolema ei ole viestintämarkkinalain 70 §:n

4 momentissa mainittu sosiaalinen suorituseste.

Viestintämarkkinalaissa ei ole säännöstä sen tilanteen varalta, että kuluttaja kuolee määräaikaisen sopimuskauden aikana.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaisesti sopimusta tehtäessä vallinneiden olojen muuttuminen voi olla perusteena sopimuksen sovitteluun. Sopijapuolen kuolema on odottamaton muutos, jonka ennakoiminen ei ole sopimusta tehtäessä mahdollista. Liittymäsopimus siirtyy tällöin kuolinpesälle, jolla ei välttämättä ole tarvetta henkilökohtaiselle liittymälle tai mahdollisuutta käyttää sitä hyödykseen. Määräaikaisen liittymäsopimuksen voimassapysyminen määräajan loppuun liittymänhaltijan kuoltua voi edellä esitetyistä syistä johtaa kohtuuttomuuteen. Lautakunta katsoo, että sopimuksen voimassaoloaikaa koskevaa ehtoa on tässä tapauksessa soviteltava niin, että kuolinpesällä on oikeus irtisanoa määräaikainen liittymäsopimus ennenaikaisesti kohtuullista irtisanomisaikaa noudattaen. Tähän EH on suostunutkin sopimalla kuolinpesän kanssa sopimuksen irtisanomisesta.

Viestintämarkkinalain esitöiden mukaan se, mitä puhelimelle tapahtuu irtisanottaessa sopimus sosiaalisen suoritusesteen perusteella, jää osapuolten välisen sopimuksen varaan. Tähänkin nähden on selvää, että matkapuhelinlaitteen maksuista voidaan osapuolten kesken sopia, kun on kyse liittymäsopimuksen irtisanomisesta muuten kuin sosiaalisen suoritusesteen, esimerkiksi kuluttajan kuoleman, perusteella.

Lautakunta toteaa, että EH:n vaatimus on sopimuksen irtisanomisehtojen mukainen. Sopimus on irtisanottu määräaikaisen sopimuskauden alkuvaiheessa. Irtisanomisratkaisu on riippunut jäljellä olevan sopimuskauden pituudesta, ja se on siten noudattanut viestintämarkkinalain esitöissä edellytettyjä periaatteita, vaikka irtisanomisen syynä ei olekaan ollut sosiaalinen suorituseste.

Puhelinlaite on jäänyt kuolinpesälle. Koska XXmaksuissa on kyse erityisesti puhelimeen kohdistuvista maksuista, lautakunta katsoo, että sopimusehtoja ei voida pitää kuluttajansuojalain

4 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana tai tässä tapauksessa kohtuuttomuuteen johtavana.

Saadun selvityksen perusteella EH ei ole menetellyt virheellisesti asian hoitamisessa. Kuolinpesällä ei siten ole oikeutta vahingonkorvaukseen asian selvittämisestä.

Lautakunta ei suosita hyvitystä asiassa. Lautakunta pitää kuitenkin asianmukaisena, että EH antaa tarjouksensa mukaisesti kuolinpesälle mahdollisuuden suorittaa XXmaksut kuukausierissä.