Talopakettiin kuuluva poistoilmalämpöpumppu. Onko kohteessa luvattua ilmastointia.

Kuluttaja tilaajana ja elinkeinonharjoittaja toimeksisaajana sopivat talopakettitoimituksesta vuonna 2004. Toimituksen hinta oli 75 800 euroa. Osapuolille on tullut kiistaa siitä, vastaako toimitus poistoilmalämpöpumpun ominaisuuksien osalta siitä etukäteen annettuja tietoja.

VAATIMUKSET

Tilaaja vaatii toimeksisaajalta hyvitystä 2 500 euroa. Summa vastaa ilmastoinnin jälkikäteisestä asentamisesta tulevia kuluja.

Sopimuksesta neuvoteltaessa kauppias kertoi, että toimituskokonaisuuteen kuuluva poistoilmalämpöpumppu hoitaa talon ilmastoinnin. Sama tieto oli myös lämpöpumpun maahantuojan Internet-sivuilla. Tilaajan käsityksen mukaan ilmastointi tarkoittaa sitä, että ilman lämpötila saadaan säädettyä halutunlaiseksi. Toimitettu lämpöpumppu ei kuitenkaan toimi näin, koska se ei jäähdytä taloon tulevaa korvausilmaa halutun lämpöiseksi. Tällä ominaisuudella olisi käyttöä kesäisin. Laite hoitaa siis ainoastaan lämmityksen ja ilmanvaihdon, ei ilmastointia.

Virheilmoituksen perusteella toimeksisaaja on tarkistanut markkinointimateriaalia ja laitteen maahantuoja on muuttanut Internet-sivuilleen sanan "ilmastointi" sijaan sanan "ilmanvaihto", mutta tilaajalle ei ole tarjottu asianmukaista korvausta.

VASTAUS

Vaatimukset ovat aiheettomia. Suomen kielessä sana "ilmastointi" on vuosikymmeniä tarkoittanut ilman koneellista vaihtoa. Sana on siis vakiintunut tarkoittamaan jotakin muuta kuin jäähdytyksen sisältävää järjestelmää. Tämä ilmenee siitäkin, että sana esiintyy valtaosin sellaisten yritysten toiminimissä, jotka on perustettu ennen kuin koneellisia jäähdytyslaitteita alettiin ottaa käyttöön ilmastoinnin yhteydessä. Perussanasta "ilmastointi" on johdettu muun muassa sana "ilmastointiteippi". Tätä teippiä käytetään ilmakanaviston tiivistämiseen.

Liitteenä on esimerkkejä ilmastointi-sanaa toiminimessään käyttävistä yrityksistä.

RATKAISUN PERUSTELUT

Taloelementtitoimituksia koskevan kuluttajansuojalain 9 luvun

13 §:n mukaan toimeksisaajan suorituksessa on virhe, jos se ei sisällöltään, laadultaan tai muilta ominaisuuksiltaan vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.

Toimeksisaajan suorituksessa on virhe myös muun muassa, jos suoritus ei muuten vastaa sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen sopimuksen yhteydessä perusteltua aihetta olettaa.

Tapauksessa on kiistaa termin "ilmastointi" merkityssisällöstä. Lautakunta toteaa, että sanan merkitys ja käyttöyhteys on kehittynyt vuosien myötä. Sitä on pyritty normittamaan LVI-alalla muun muassa kuvauksissa LVI-töiden yleisistä laatuvaatimuksista. Keskeisessä laatuvaatimuksia kuvaavassa julkaisussa LVI-RYL 92 (LVI-rakentamisen yleiset laatuvaatimukset) vuodelta 1992 termi on määritelty seuraavasti:

Ilmastointi; huoneilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden ja ilman liikkeen hallintaa tulo- tai kierrätysilmaa käsittelemällä.

Sana ilmanvaihto on puolestaan määritelty seuraavasti: huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista ilmaa vaihtamalla.

Vastaavasti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisussa Suomen kielen perussanakirjassa (Helsinki 1990) sana ilmastoida kuvataan seuraavasti: pitää huoneen tm. tilan ilman virtaus, lämpötila ja kosteus sopivina teknisin keinoin.

Lautakunta katsoo, että näiden lähteiden mukaisesti sanan ilmastointi merkityssisältö on viimeistään 1990-luvulla vakiintunut tarkoittamaan huoneilman hallintaa muun muassa sen lämpötilan osalta. Lautakunnan tiedossa ei ole, että termin sisältöä olisi määritelty myöhemminkään tästä poikkeavalla tavalla missään merkityksellisissä rakennusalan lähteissä.

Tämän mukaisesti lautakunta katsoo, että rakennusalan elinkeinonharjoittajan käyttäessä tätä termiä kuluttaja saa olettaa, että markkinoitu ilmastointilaite antaisi mahdollisuuden myös tuloilman viilentämiseen.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa poistoilmalämpöpumpun on luvattu hoitavan talon ilmastoinnin. Jäähdytysominaisuuden puuttuessa asia ei kuitenkaan ole näin. Lautakunta katsoo toimituksen poikenneen siitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Kysymys on toimeksisaajan vastuulle kuuluvasta virheestä.

Kuluttajansuojalain 9 luvun 18 §:n mukaan jollei virheen oikaisu tule kysymykseen tai jollei oikaisua suoriteta kohtuullisessa ajassa siitä, kun tilaaja on ilmoittanut virheestä ja toimeksisaaja on saanut asian vaatiman tilaisuuden kohteen tarkastukseen, tilaaja saa vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta. 20 §:n mukaan tilaajalla on myös oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii suorituksessa olevan virheen vuoksi.

Lautakunta pitää asianmukaisena seuraamuksena laitteen puuttuvasta ominaisuudesta 1 000 euron hinnanalennusta.

SUOSITUS

Lautakunta suosittaa, että elinkeinonharjoittaja maksaa kuluttajalle 1 000 euroa.

Päätös oli yksimielinen.

Julkaistu 7.4.2008