Vuokrahuoneiston kunto vuokrasuhteen päättyessä. Vakuusmaksun palautus.

Vaatimukset

K:t vaativat vuokranantajaa palauttamaan heidän maksamastaan 580 euron vakuusmaksusta 560 euroa korkoineen. Lisäksi he vaativat valituksen ja lisäselvityksen laadinnasta korvausta 240 euroa.

Asunnossa oli kuluneisuutta jo vuokrasuhteen alkaessa. Kirjallisesti dokumentoitua sisäänmuuttotarkastusta ei kuitenkaan pidetty. Myöskään sellaista poismuuttotarkastusta, jossa vuokralaiset olisivat saaneet olla läsnä, ei pidetty. Muuton jälkeen vuokranantajat ovat remontoineet asuntoa ja ovat pidättäneet vakuusmaksun, vaikka huoneistossa on ollut ainoastaan tavanomaista asumisesta johtuvaa kulumista. Vuokralaisten mielestä korvattavaksi kuuluu pelkästään yhden avaimen teettämisestä tulevat 20 euroa (yksi avain hukkui heiltä).

Vastaus

Vakuudesta on vähennetty seuraavat kustannukset:

- eteisen valokytkimen peitelevyn rikkoutuminen (35,38 e)

- jääkaappi-pakastimen ovien painumat ja kahden hyllyn rikkoumat (124 e)

- lieden ja uunin puhdistus (45,28 e)

- sisällä tupakoimisesta aiheutuneet pintojen värjäytymiset (254,74 e)

- makuuhuoneen tapettien sotkeminen ja rikkominen (120 e)

- asunnon lukon uudelleensarjoitus (300,97 e)

- vuokranantajille aiheutunut ylimääräinen työ (120 e)

Yhteensä 1 000,37 euroa

Kustannukset ylittävät vakuusmaksun, joten vuokralaisten tulee maksaa vielä 420,37 euroa.

Liitteitä

- kululaskelma

- valokuvia

- Asuntoa vuonna 2003 remontoineen ja siellä myöhemminkin käyneen henkilön lausunto. Käynnillään 16.4.2007 kyseinen henkilö havaitsi, että tapettia oli revitty ja että siinä oli kynänjälkiä. Hän oli käynyt asunnossa 30.6.2006, ja olisi havainnut, jos tapetti olisi ollut tässä kunnossa jo silloin. Huoneiston katto oli osin kellertävä. Liesi oli likainen. Jääkaapissa oli lommoja. Sen yhdessä hyllyssä oli murtuma ja toisesta puuttui pala. Eteisen valokatkaisijasta puuttui yläreuna. Sähköpääkytkin ei toiminut.

Sähköliikkeen antama selvitys. Katkaisijan peitelevyn vaihto maksoi 25,38 euroa. Liikkeen edustaja oli asentanut huoneistoon puhtaan lieden syksyllä 2006. Keväällä 2007 sen uuniosa ja lasi olivat jo hyvin likaisia. Sähkömies asensi tämän lieden vuokranantajan toiseen asuntoon.

Ratkaisun perustelut

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 8 §:n mukaan kohtuullisen vakuuden asettamisesta sen vahingon varalle, että sopijapuoli ei täytä velvoitteitaan, voidaan sopia.

25 §:n mukaan vuokralaisen on hoidettava huoneistoa huolellisesti. Vuokralainen ei ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, joka aiheutuu huoneiston käyttämisestä vuokrasopimuksessa edellytettyyn tarkoitukseen, jos vuokranantaja on vastuussa huoneiston kunnosta ja kunnossapidosta.

Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka vuokralainen tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa huoneistolle.

Arvioitaessa vuokralaisen vastuuta asunnon kuluneisuudesta lautakunta pitää lähtökohtana seuraavaa: Vuokralainen ei ole vastuussa huoneiston tavanomaisesta kulumisesta. Lisäksi jos kohde on ollut asuinkäytössä jo aiemmin eikä siellä ole vuokrasuhteen alkaessa järjestetty asiakirjoin dokumentoitua katselmusta, jossa huoneiston kunto ja mahdolliset puutteet olisi todettu, ei kaikkia vuokrasuhteen päättyessä olevia tämän ylittäviä korjaustarpeita voi pitää pelkästään viimeisten asukkaiden aiheuttamina. Edelleen lautakunta toteaa, että vahinkoon vetoavan vuokranantajatahon kuuluu kyetä näyttämään toteen väitteensä huoneiston poikkeuksellisesta kulumisesta. Pelkästään vuokranantajien oman ilmoituksen varaan jäävät havainnot eivät lähtökohtaisesti riitä näytöksi tästä.

Lautakunta arvioi asiassa esitettyjä vaatimuksia ja näyttöä seuraavasti:

Eteisen valokytkimen peitelevy on voinut olla rikkonainen jo vuokrasuhteen alkaessa. Vuokralaiset eivät vastaa sen uusimisesta.

Jääkaappi-pakastimen kunnosta vuokrasuhteen alkaessa ei ole esitetty näyttöä. Verhoripustuksesta saatujen tietojen perusteella lautakunta pitää kuitenkin uskottavana, että painumia on ilmeisesti tullut nyt käsiteltävän vuokrasuhteen kestäessä. Asiassa esitetyn aineiston perusteella ei ole kuitenkaan todettavissa, että asialla olisi korvaukseen oikeuttavaa taloudellista merkitystä. Hyllyjen murtumia jo joitakin vuosia käytössä olleessa jääkaapissa on pidettävä tavanomaisena asumiseen liittyvänä kulumisena, joka ei myöskään oikeuta korvaukseen.

Tapahtumienkulusta saatujen tietojen perusteella vuokranantaja on pitänyt asunnossa vuokrasuhteen päättyessä olevaa liettä kuntonsa puolesta kelvollisena asennettavaksi sellaisenaan omistamaansa toiseen vuokralle annettavaan asuntoon. Liitteenä olevan lausunnon isännöitsijä antoi tämän asunnon muuttotarkastuksessa 5.6.2007 kehotuksen lieden siivoamiseen. Lautakunta katsoo, että asioiden tässä vaiheessa vuokranantajat olivat toimillaan jo hyväksyneet lieden kunnon, eikä heillä siten ole perustetta esittää asiasta jälkikäteisiä vaatimuksia.

Vuonna 2003 ja sen jälkeen tehdyistä remonteista saatujen tietojen perusteella ei ole todettavissa, että nyt tupakan tummentamiksi ilmoitettuja pintoja olisi niiden yhteydessä käsitelty ja maalattu. Tapauksessa on jäänyt näyttämättä, että nämä pinnat olisivat erityisesti huonontuneet riidanalaisen vuokrasuhteen kestäessä. Lautakunta ei suosita tältä osin hyvitystä.

Makuuhuoneen vuonna 2006 tehdyn tapetoinnin vauriot (repeytymät ja kynänjäljet) on näytetty toteen todistajan lausunnolla. Kyse ei ole tavanomaisesta kulumisesta vaan korvattavasta vahingosta. Sen määräksi lautakunta harkitsee vastaukseen liitetyn kululaskelman mukaiset 120 euroa.

Koska vuokralainen ei ole palauttanut kaikkia saamiaan asunnon Abloy Exec -merkkisiä avaimia, on asunnon lukon uudelleensarjoitus perusteltu ja korvattavaksi kuuluva toimenpide. Tositteen mukaan tästä on tullut kuluja 300,97 euroa, mikä kuuluu korvattavaksi.

Korvausta on vaadittu myös vuokranantajan taholta vastineen teon takia tehdystä ylimääräisestä työstä sekä vuokralaisten taholta valituksen ja täydennyksen laatimisesta. Tältä osin lautakunta toteaa, että vuokrasopimuksen päättymisen yhteydessä käytävä suora yhteydenpito sopijapuolten kesken ei lähtökohtaisesti oikeuta osapuolia korvausvaatimuksiin näistä toimista. Lisäksi kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 19 §:n mukaan asianosaiset vastaavat itse omista kustannuksistaan, joita asian selvittämisestä ja käsittelemisestä lautakunnassa tulee. Näiltä osin kummallakaan asianosaistaholla ei ole oikeutta vaatimiinsa korvauksiin.

Edellä olevien korvauserien yhteismäärä on 420,97 euroa. Vakuusmaksua on pidätetty 580 euroa, joten siitä kuuluu palauttaa 159,03 euroa.

Vakuus kuuluu palauttaa vuokralaisille viivytyksettä vuokrasuhteen päättyessä. Lautakunta katsoo kuitenkin, että koska vakuuden pidättäminen on tässä riitaisessa asiassa ollut osaksi perusteltua ja asian ratkaisemiseksi on ollut tarpeen saada kuluttajariitalautakunnan kannanotto, palautettavalle osuudelle kuuluu maksaa viivästyskorkoa vasta alkaen kahden viikon kuluttua tämän päätöksen antamisesta. Viivästyskoron korkokanta on 1.7.2007 alkaen ollut 11,5 prosenttia.

Suositus

Lautakunta suosittaa, että NN maksaa K:ille 159,03 euroa edellä käsiteltyine viivästyskorkoineen.