Käytetyn henkilöauton kauppa. Autosta annetut tiedot. Moottorivaurio. Hinnanalennus.

Vaatimukset

K vaatii, että EH ja XX maksavat hinnanalennuksena 5 055,40 euroa korkoineen 19.10.2005 lukien.

K katsoo ostaneensa auton XX:ltä, joka ilmoitti autosta internetissä ja jonka tiloissa hän asioi.

K:n mukaan hänelle ei kerrottu, että autossa oli moottorivaurio. Myyjä oli ainoastaan todennut, että kolmas sylinteri on hiukan jäljessä eikä syy tähän ollut myyjän tiedossa. K:n mukaan auto oli korjattava, koska autolla ajaminen olisi aiheuttanut moottorivaurion laajenemisen.

K on liittänyt valitukseensa NN:n raportin moottorin korjauksista. Sen mukaan auton viidennessä sylinterissä oli

100 prosentin ohivuoto. Kun moottori avattiin, moottorissa ilmeni alkava sylinterinkannen tiivisteiden palaminen ja mäntävaurio viidennessä sylinterissä. Vaurion syyksi NN epäilee moottorin ylikuumenemista, joka on tapahtunut ennen kuin K on ostanut kyseisen auton. Ylikuumenemisen aiheuttajana NN pitää polttoainesuuttimen vikaa ykkössylinterissä. Auton moottorille tehtiin täydellinen peruskunnostus, jonka jälkeen autossa havaittiin ensimmäisen sylinterin suuttimen vastusarvon olennainen muutos. Lisäksi ylikuumat pakokaasut olivat vaurioittaneet katalysaattoria niin, että se oli osittain tukossa.

K on liittänyt valitukseensa auton tarkastaneen lausunnon siitä, mikä auton arvo olisi ollut toukokuussa 2005, jos auton moottori olisi ollut normaalissa käyttökunnossa. tarkastajan mukaan auton käypä arvo oli tuolloin edellä esitetyin edellytyksin 9 000 euroa. Tarkastajan mukaan käypä arvo on se korkein mahdollinen käteishinta, joka autosta on saatavissa, kun se on tarkoituksenmukaisella tavalla asetettu myyntiin.

Vastaus

EH toteaa, että auto oli myytävänä internet-sivuilla. Kauppa on kuitenkin tehty auton omistaneen EH:n kanssa eikä XX muuten ole osallisena asiassa.

EH:n mukaan K:lle kerrottiin kauppaa tehtäessä, että kyseessä on moottorivikainen auto, joka kannattaa lisävaurioiden välttämiseksi korjata heti. Lisäksi ostajalle kerrottiin, ettei myyjä ole avannut auton moottoria, joten vikaa ei kyetty tarkasti kaupantekohetkellä määrittelemään. EH:n mukaan auton kauppahintaa alennettiin, koska kauppa koski rikkoutunutta autoa.

Auto oli kauppaa tehtäessä 16 vuotta vanha. EH ihmettelee, onko järkevää tehdä näin hinnakas remontti vanhaan, 10 000 euroa maksaneeseen autoon. EH:n mukaan kyseisen auton moottoreita saa ostaa autopurkaamolta 600 - 1200 euron hintaan.

EH on toimittanut lautakunnalle kirjallisen todistuksen, jonka mukaan YY oli paikalla, kun K osti autoa. YY:n mukaan myyjä kertoi K:lle, että auto oli moottorivikainen, yksi sylinteri ei käynyt. YY:n mielestä ostaja tiesi varmasti ostavansa rikkinäistä autoa.

Ratkaisun perustelut

K katsoo, että virhevastuu autosta on paitsi kauppasopimukseen merkityllä myyjällä EH:lla myös XX:llä, koska se markkinoi autoa internetissä.

Kauppasopimukseen on myyjäksi merkitty EH, samaten kyseinen elinkeinonharjoittaja on merkitty auton rekisteröintitodistukseen 28.4.2005 omistajaksi. EH on näillä perusteilla tässä tapauksessa ollut K:n sopimuskumppani autokaupassa. Pelkkä auton markkinointi ei perusta myyjän vastuuta.

K katsoo, että autossa on ollut myyjän vastattava virhe, koska auton moottori jouduttiin kunnostamaan pian kaupanteon jälkeen. Moottorikorjauksen tehneen korjaamon mukaan auto oli ollut virheellinen jo kaupantekohetkellä. Myös auton myyjä on ilmoittanut, että auto oli moottorivikainen jo myytäessä.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n 1 momentin mukaan tavaran on vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.

Jos muuta ei ole sovittu, tavaran on saman pykälän 2 momentin

5) kohdan mukaan kestävyydeltään ja muuten vastattava sitä, mitä kuluttajalla on yleensä sellaisen tavaran kaupassa aihetta olettaa.

Käytetyn auton kaupassa kuluttajan aiheellisia odotuksia voidaan arvioida ottamalla huomioon, kuinka vanha auto on, paljonko sillä on ajettu, mikä sen hinta on ja mitä tietoja myyjä on antanut siitä.

Tässä tapauksessa auto oli 16 vuotta vanha. Se maksoi kuitenkin 10 000 euroa. Kysymyksessä olikin auto, jonka hinta määräytyy pitkälti sen moottorin tehon, muun erikoisuuden ja näyttävyyden mukaan. Myyjän mukaan K:lle kerrottiin sekä puhelimessa ennen kauppaa että kauppaa tehtäessä auton moottorin olevan viallinen, mistä syystä hintaakin alennettiin alun perin pyydetystä 11 900 eurosta 10 000 euroon. K puolestaan kiistää moottorin viallisuudesta kerrotun. Myyjä on esittänyt todistajan kirjallisen lausunnon kertomuksensa tueksi.

Yksityisen henkilön kirjallinen lausunto on rinnastettavissa todistajan kuulemiseen. Lautakunta ei voi tuomioistuimen lailla kuulla todistajia eikä myöskään perustaa ratkaisuaan todistajan kirjalliseen lausuntoon.

Myyjä on siis ilmoittanut kertoneensa K:lle puhelimessa, että autossa on "moottorivika" ja kaupantekohetkellä että "moottori kannattaa aukaista heti ja korjata venttiili- tai mäntävika heti". Edelleen myyjän mukaan "yksi sylinteri oli poissa".

Ostaja on tässä tapauksessa kiistänyt, että myyjä olisi kertonut moottoriviasta. Hänen mukaansa myyjä oli sanonut, että kolmas sylinteri on hieman jäljessä eikä syy ollut tiedossa.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n 4 momentin mukaan ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppa tehtäessä.

Vaikka myyjä olisi kertonut auton vioista mainitsemallaan tavalla, ostajalla ei lautakunnan mielestä vielä niiden tietojen perusteella ole ollut aihetta olettaa, että auton moottori joudutaan kunnostamaan kokonaan ja että kunnostaminen maksaisi tuhansia euroja, noin puolet koko kauppasummasta. Myyjän olisi ammattilaisena pitänyt kertoa ostajalle myös vian merkityksestä ja mahdollisista tulevista korjauskuluista, jotta hänen tiedonantovelvollisuutensa olisi ollut täytetty.

Edellä olevan perusteella lautakunta katsoo, että K:n ostamassa autossa on ollut kuluttajansuojalain 5 luvussa tarkoitettu virhe, josta myyjä vastaa.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n mukaan ostajalla on virheen vuoksi oikeus virhettä vastaavaan hinnanalennukseen. K on vaatinut moottorivian korjauskulujen suuruista hinnanalennusta.

K on tiennyt, että auton moottorissa on jotain vikaa ja tähän hän on voinut varautua jo auton iän perusteella. Auton korjanneen NN:n mukaan auton moottorissa onkin ollut jo iästä johtuvaa luonnollista väljyyttä. Koska auto on korjauksessa tältä osin ja muutoinkin tullut ikäänsä parempaan kuntoon ja koska K oli voinut varautua jonkinlaisiin korjauskuluihin, lautakunta arvioi virhettä vastaavaksi hinnanalennukseksi tässä tapauksessa 1 500 euroa.

K on myös vaatinut viivästyskorkoa hinnanalennukselle 19.10.2005 alkaen.

Korkolain 7 §:n mukaan vahingonkorvaukselle tai vastaavanlaiselle velalle, jonka määrän ja perusteen toteaminen edellyttää erityistä selvitystä, viivästyskorkoa on maksettava 30 päivän kuluttua siitä, kun velkoja esitti vaatimuksensa ja korvauksen perustetta ja määrää koskevan selvityksen. Jos selvitys on riittämätön vain velan määrän osalta, viivästyskorkoa on kuitenkin maksettava sille velan määrälle, jota kohtuudella voidaan pitää selvitettynä.

Lautakunta katsoo EH:n saaneen viivästyskoron maksuvelvollisuuden perustavan selvityksen todistettavasti tiedoksi viimeistään lautakunnan 9.12.2005 lähettämän vastauspyynnön mukana. Koronmaksuvelvollisuus alkaa näin ollen 8.1.2006. Viivästyskoron vuotuinen määrä 1.1.-30.6.2006 oli

9,5 prosenttia, 1.7.2006-31.12.2006 10 prosenttia,

1.1.-30.6.2007 11 prosenttia ja 1.7.2007 alkaen 11,5 prosenttia.

SuositusKuluttajariitalautakunta suosittaa, että EH maksaa K:lle hinnanalennuksena 1 500 euroa edellä mainittuine viivästyskorkoineen.