Käytetyn henkilöauton kauppa. Autossa mailimittari. Asiasta annettu tieto.

Kuluttajat (K:t) ostivat 20.8.2003 elinkeinonharjoittajalta (EH) vuonna 1987 käyttöönotetun Volvo 740 GLEhenkilöauton 6 727,52 eurolla. Auton matkamittarissa oli kaupantekohetkellä lukema 183 675.

K:t valittavat siitä, että auton matkamittarilukema olikin maileja eikä kilometrejä. Tämä ostopäätökseen vaikuttava seikka jätettiin heille kaupantekohetkellä kertomatta.

Lautakunnalle on lähetetty valokuva auton mittaristosta. Nopeusmittarissa mittarikehän ulommaista reunaa kiertävät numerot nollasta sataankahteenkymmeneen. Sisempänä kiertävät pienemmillä numeroilla lukemat nollasta sataankahdeksaankymmeneen. Samalla kehällä suurempien numeroiden kanssa, mittarin alaosassa kello kuudessa, lukee samankokoisilla kirjaimilla "mph". Pienempien numeroiden kanssa samalla kehällä samankokoisin kirjaimin lukee edellä mainitun "mph":n yläpuolella "km/h".

Vaatimukset

K:t vaativat 1 681 euron hinnanalennusta.

Koeajon yhteydessä autoa näytettiin myös K1:n isälle, joka oli ollut korjaajana Volvon merkkiliikkeessä. Hän totesi auton kunnon ja ajomäärän puolesta hyväksi löydöksi. Kaupanteon yhteydessä myyjältä vielä kysyttiin matkamittarilukeman paikkansapitävyyttä. Vastaus oli myönteinen. Myyjä mainitsi ainoastaan auton olevan "jenkkimalli". Kauppa syntyi näillä tiedoilla. Noin kahden viikon kuluttua kaupanteosta K2 kiinnitti huomiota auton matkamittarin vähäiseen kilometrikertymään vlillä Turku-Salo. Tuolloin hänelle selvisi, ettei mittari mittaakaan kilometrejä vaan maileja.

Myyjäliikkeessä viitattiin autosta olleeseen pieneen lehti-ilmoitukseen, jossa mailimittarista oli ollut maininta. K:t eivät olleet nähneet kyseistä ilmoitusta aikaisemmin. Asiasta ei ollut myöskään mainintaa auton myyntiesitelapussa. Kauppasopimukseen ei ole merkitty mitään kilometri- tai maililukemaa.

K:t toteavat, etteivät olisi tehneet kauppaa, mikäli olisivat tienneet, että matkamittarilukema tarkoittaa todellisuudessa 295 533 kilometriä 183 675 kilometrin sijaan.

Vastaus

EH kiistää pettäneensä tai johtaneensa asiassa ketään tietoisesti harhaan. Puheena olevasta autosta oli Turun Sanomissa useita ilmoituksia. Niistä kävi ilmi, että kysymyksessä oli Amerikan vientimalli.

Auton mittarissa näkyy selvästi nopeusnäyttö ja mailit. Mittaritaulusta voi päätellä mitä näyttötaulussa näkyy.

K:t tutustuivat autoon myyntihallissa ja tekivät sillä myös koeajon. Myös K1:n isä, jolla oli usean vuoden kokemus Volvo-liikkeen asentajana, tutustui autoon ja piti sitä harvinaisena yksilönä.

Ratkaisun perustelut

K:t ovat vaatineet EH:lta hinnanalennusta, koska auton matkamittari oli maili- eikä kilometrimittari. EH:n mukaan K:ien on täytynyt ennen kaupantekoa huomata auton matkamittarin olevan mailimittari. Lisäksi liike vetoaa siihen, että lehtimainoksissa oli mainittu ajomäärä maileina.

Lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että K:t olisivat tienneet auton matkamittarin olevan mailimittari. Kuluttajalla ei ole erityistä tavaran tarkastusvelvollisuutta.

Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on", siinä on kuitenkin kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n 2 kohdan mukaan virhe, jos myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Euroopassa myytävissä autoissa on yleensä kilometrimittari. Tämän vuoksi ostajalle on kaupanteon yhteydessä kerrottava, jos kaupan kohteessa onkin poikkeuksellisesti mailimittari. Koska mailit mittariin kertyvät kilometrejä hitaammin, on seikkaa pidettävä kaupanteon kannalta merkittävänä. Myyjäliike on tiennyt, että autossa on mailimittari. Myyjäliike on siten laiminlyönyt antaa K:ille tiedon sellaisesta auton ominaisuutta koskevasta seikasta, josta he perustellusti saattoivat olettaa saavansa tiedon. Laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Autossa on ollut kuluttajansuojalain 5 luvun 14 §:n 2 kohdan tarkoittama virhe.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n mukaan ostajalla on oikeus saada virhettä vastaava hinnanalennus.

Lautakunta arvioi virhettä vastaavan hinnanalennuksen määräksi tässä tapauksessa 400 euroa. Määrää harkitessaan lautakunta on ottanut huomioon sen, että auto oli kauppaa tehtäessä yli kuudentoista vuoden ikäinen ja että se ostajienkin mukaan oli harvinaisen hyväkuntoinen.

Suositus

Kuluttajavalituslautakunta suosittaa, että EH maksaa K:ille hinnanalennusta 400 euroa.

Päätös oli yksimielinen.

Julkaistu 10.3.2005