Uuden auton kauppa. Opel Astra. Jakohihnan vaihtovälisuosituksen muuttuminen.

Kuluttaja (K) osti 6.3.1999 uuden Opel Astra henkilöauton myyjäliikkeestä. Kauppahinta oli 126 200 markkaa. K:n vaihdossa luovuttamasta Nissan Sunny STW SLX -autosta hyvitettiin 67 300 markkaa.

K sai helmikuussa 2002 asianajotoimistolta kirjeen, jossa ilmoitettiin, että Opel on muuttanut kaikkien neliventtiilisten bensiinimoottorien hammashihnakäytön huoltovälin neljään vuoteen/60 000 kilometriin riippuen siitä, kumpi ensin täyttyy. Auton huoltokirjan mukaan hihnan vaihtoväli olisi kahdeksan vuotta tai 120 000 kilometriä, riippuen siitä, kumpi ensin tulee täyteen.

K ilmoitti 11.3.2002 myyjäliikkeelle olevansa tyytymätön siihen, että hammashihna olisi vaihdettava huomattavasti useammin kuin kaupantekohetkellä saatujen tietojen mukaan. Hän vaati myyjää tai maahantuojaa maksamaan ylimääräisen hammashihnan vaihdon, mistä nämä kieltäytyivät.

Auton huoltokirjan takakannessa on teksti: "Tässä kirjassa annetut tiedot ja kuvat vastaavat julkaisun ajankohtana käytettävissä olevaa viimeisintä tuotetietoutta. Tiedot annetaan sitoumuksetta. Valmistaja pidättää oikeuden muuttaa tuotteita tai kirjan sisältöä siitä erikseen ilmoittamatta."

Vaatimukset

K vaatii, että myyjäliike ja asianajotoimisto maksavat yhteisvastuullisesti huoltokirjassa mainitsemattomat ylimääräiset huoltotyöt varaosineen. Lisäksi hän vaatii käyttöönsä vastaavan auton kuluitta huoltojen ajaksi.

K:n mukaan auton vaatima huolto eli huoltokustannusten suuruus oli yksi keskeinen kriteeri hänen tehdessään ostopäätöstä autosta. Erityisen tyytyväinen K oli auton huoltokirjassa mainittuun hammashihnan vaihtoväliin raskaissakin olosuhteissa. K ei olisi ostanut kyseistä autoa, jos hammashihnan vaihtoväli olisi tuolloin ollut nyt ilmoitettu. Hihnan vaihto on kallista, se maksaa noin 320 euroa.

K katsoo, ettei asianajotoimisto voi tehdä huoltokirjaan muutoksia yksipuolisesti, vaikka sen takakannen tekstissä onkin varauma.

K:n valitessa autoa hän tutustui myös muihin automerkkeihin. Näissä hihnan vaihtoväli oli yli 100 000 ja jopa 160 000 kilometriä.

K katsoo myös, että hänen autonsa arvo alentuu, kun hihnan vaihtovälin piteneminen tulee yleiseen tietoon.

Vastaukset

1. Myyjäliike

Huoltovälin muutosohje on tullut auton valmistajalta. Kysymyksessä on paluu Opeleiden aikaisempaan hihnan huoltoväliin, ja se johtuu siitä, että vältettäisiin hammashihnavaurio, joka merkitsee moottoririkkoa. Piirimyyjän on toimittava valmistajan ohjeiden mukaan. Asiakas voi omalla riskillään päättää, ajaako pitempään. Myyjällä ei voinut kauppaa tehtäessä olla tietoa muutoksesta.

2 Asianajotoimisto

Huolto-ohjeissa ei ole kysymys takuusta vaan kuluvan osan huoltotiheyden arvioinnista. Auton kuluminen riippuu myös siitä, miten sitä käytetään.

Hammashihnan vaihtovälin muutos ja siitä ilmoittaminen palvelee asiakkaiden etua. Hammashihnan kestävyysarvio perustuu Opelin tietämykseen huoltokirjaa laadittaessa. Ei voi olla virhe, jos arviota muutetaan, kun saadaan uutta tuotetietoa.

Jos tavara ei vastaa siitä annettuja tietoja, on siinä kuluttajansuojalain mukaan virhe, jos tiedot ovat sellaisia, että ne oletettavasti ovat vaikuttaneet kauppaan.

Virheen arvioinnin lähtökohtana on osapuolten välinen sopimus. Huoltokirja ei ole osa kauppakirjaa. Se vastaanotetaan vasta kun kauppa on tehty. Siinä on varauma, jonka mukaan esimerkiksi huolto-ohjeita voidaan muuttaa, jos saadaan uutta teknistä tietoa. Asianajotoimisto kummastelee kuitenkin, miten hammashihnan huoltoväli voisi edes vaikuttaa kauppaan, kun se kerrotaan huoltokirjassa, joka annetaan ostajalle vasta autoa luovutettaessa.

Lisäksi uusi suositus aiheuttaa mahdollisesti yhden ylimääräisen hammashihnan vaihdon auton käyttöiän aikana. Tämän auton osalta hammashihnan vaihdon ja siihen kuuluvien lisätöiden kustannukset ovat keskimäärin 317 euroa. Pelkkä hammashihnan vaihto maksaisi 120 euroa eli 4,68 prosenttia auton huoltokustannuksista 10 vuoden ajalta tai 3,42 prosenttia 13 vuoden ajalta. Auton kokonaiskäyttökustannukset huomioon ottaen auton huoltosuosituksen muutoksen vaikutus on noin 0,55 prosenttia eikä se voi vaikuttaa ostopäätökseen.

Ratkaisu

Kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:n (16/1994) 1 momentin mukaan tavarassa on virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muutoin ennen kaupantekoa, ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. 2 momentin mukaan tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa sellaisia 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, jotka joku muu kuin myyjä on aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun ennen kaupantekoa antanut tavaraa markkinoitaessa. Tavaraa ei kuitenkaan pidetä virheellisenä, jos tiedot on ajoissa selkeällä tavalla oikaistu. Myyjä ei vastaa tästä virheestä myöskään, jos hän ei ollut eikä hänen olisikaan pitänyt olla selvillä annetuista tiedoista. 3 momentin mukaan tavarassa on niin ikään virhe, jos sen yhteydessä ei luovuteta ostajalle sellaisia ohjeita, jotka ovat tarpeen tavaran asentamista, kokoonpanoa, käyttöä, hoitoa tai säilytystä varten.

K katsoo, että hänen ostamassaan autossa on virhe, koska sen huolto-ohjelmaa on kaupanteon jälkeen muutettu siten, että jakohihnan vaihtoväli on lyhyempi kuin huoltokirjassa on mainittu.

Jotta tavarassa olisi kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:ssä tarkoitettu tiedonantovirhe, se edellyttää siis, että tieto on sellainen, että se olisi vaikuttanut kauppaan. Tämän arvioinnissa on otettava huomioon sellaiset tiedot, jotka yleensä ovat omiaan vaikuttamaan ostopäätökseen, ellei asiassa ilmene, että ostaja on erityisesti asettanut ostopäätöksensä ehdoksi jonkin seikan myyjän tieten.

Lautakunta katsoo, ettei auton ostopäätökseen tai kaupan ehtoihin yleensä vaikuta se, miten usein jokin yksittäinen huoltotoimenpide, kuten tässä tapauksessa jakohihnan vaihto, tehdään, ellei kysymyksessä ole jokin poikkeuksellisen tiheään toistuva huollon tarve. Ratkaisevia seikkoja kaupanteossa ovat yleensä auton hinta ja sen ominaisuudet.

Lautakunta katsoo, ettei 60 000 kilometrin tai neljän vuoden jakohihnan vaihtoväli ole poikkeuksellisen lyhyt. Auton kauppahinta oli 126 200 markkaa, ja huolto-ohjeiden muuttumisesta aiheutuneet lisäkustannukset kaikkiin huoltokustannuksiin ovat noin 2 000 markkaa.

Edellä olevilla perusteilla lautakunta katsoo, ettei K:n ostamassa autossa ole virhettä sen vuoksi, että K olisi saanut sellaisia virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, jotka olisivat vaikuttaneet kauppaan. Arvioinnissaan lautakunta on myös ottanut huomioon, että huolto-ohjeiden muuttuminen ei ole tavatonta etenkään uusien autojen kohdalla. Tässä tapauksessa asiasta on myös mainittu huoltokirjan takakannen varaumassa.

Asiakirjaselvitys ei myöskään osoita, että K olisi erityisesti keskustellut myyjän kanssa ostamansa auton yksittäisistä huoltotoimenpiteistä tai että K olisi kertonut myyjälle ostopäätöksensä ehtona olevan jakohihnan yli 100 000 kilometrin vaihtoväli. Selvityksen mukaan hän on saanut huoltokirjan kaupanteon jälkeen. K ei siis asiassa saadun selvityksen mukaan ole saanut myyjältä tai joltakulta myyjän lukuun virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja tavarasta.

Lautakunta arvioi myös, onko autossa virhe kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n perusteella. Pykälän 1 momentin 5 kohdan mukaan tavarassa on virhe myös, jos se ei kestävyydeltään tai muutoin vastaa sitä, mitä kuluttajalla on yleensä tällaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa.

Jos jakohihna ei kestäkään huoltokirjassa mainittua aikaa, se voi katketa ja moottori vaurioitua pahoin ennen kuin huolto-ohjelmassa suositeltu vaihtoväli täyttyy. Tällöin auto ei kestävyydeltään tai muutoinkaan ole vastannut sitä, mitä kuluttajalla on aihetta olettaa. Pelkkä jakohihnan kestävyys ei kuitenkaan merkitse sitä, että auto olisi kestävyydeltään kuluttajan aiheellisia odotuksia huonompi. Jos myyjätaho oikaisee jakohihnan vaihtovälisuosituksen tehokkaasti siten, ettei auto alun perin annetun virheellisen ohjeen mukaan ehdi vaurioitua, ei autossa ole myöskään kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua virhettä.

Tässä tapauksessa vaihtovälisuositus on oikaistu siten kuin lautakunta on aikaisemmassa täysistuntoratkaisussaan (96/33/193, 28.4.1997) edellyttänyt eli henkilökohtaisilla kirjeillä asiakasrekisteriin merkityille ostajille.

Koska K:n autossa ei edellä olevallakaan perusteella ole virhettä, lautakunta ei suosita hyvitystä.

Päätös oli yksimielinen.

Julkaistu 11.6.2002