Käytetyn Toyota Hiace -auton kauppa. Välittäjän vastuu. Rekisterimerkinnät. Hinnanalennus.

K vaatii hinnanalennusta 11 000 markkaa.

Myyjäliike ilmoitti autoa lehdessä myytäväksi. Autoa esiteltiin ja kauppa tehtiin kyseisen liikkeen tiloissa. K:n vaihdossa luovuttama auto jätettiin liikkeen pihaan ja auton myyjä haki loppuosan kauppahinnasta K:n kotoa.

Takatilan istuinten hyvä taso vaikutti olennaisesti ostopäätökseen, koska kysymyksessä oli pakettiauto, jonka dieselvero on edullisempi kuin henkilöauton. K:n varkautelaisesta autoliikkeestä kysymän arvion mukaan vastaavan lisäpenkillisen pakettiauton myyntihinta olisi kesällä 1998 ollut 80 000 - 88 000 markkaa auton kunnosta riippuen K katsoo siis maksaneensa autosta noin 11 000 markkaa liikaa lainvastaisiksi osoittautuneiden tasokkaiden bussi-istuinten takia.

Penkkien muuttaminen maksoi ostajalle 4 550 markkaa.

Vastaus

Myyjäliike ilmoittaa, ettei ole myynyt kyseistä autoa. Papereista näkyy, että myyjä on X-niminen henkilö.

Auton myyjä on lähettänyt lautakunnalle kirjeen, jossa hän toteaa vastaavansa itse omista kaupoistaan.

Ratkaisun perustelut

Saadun selvityksen mukaan myyjäliike on välittänyt kaupan K:n ja auton myyjän välillä.

Kuluttajansuojalain 12 luvun 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittaja, joka välittää kulutushyödykettä koskevan sopimuksen hyödykkeen tarjoajan lukuun, vastaa hyödykkeen hankkivalle kuluttajalle sopimuksen täyttämisestä kuluttajansuuojalain kuluttajankauppaa ja kuluttajapalveluksia koskevien säännösten mukaisesti. Tällaista vastuuta ei kuitenkaan synny, jos välittäjä toimii toisen elinkeinonharjoittajan lukuun ja kuluttaja on sopimusta tehtäessä selvillä tästä sekä tämän seikan vaikutuksista hänen oikeuksiinsa. Välittäjän vastuu ei rajoita kuluttajan oikeuksia suhteessa toiseen sopijapuoleen.

Tässä tapauksessa ei ole luotettavasti selvitetty, onko X-henkilö myynyt auton K:lle elinkeinonharjoittajana vai kuluttajana. Asialla ei kuitenkaan ole tässä tapauksessa merkitystä, koska selvityksen mukaan myyjäliike ei ole selvittänyt K:lle ennen kaupan tekemistä, mikä merkitys hänen oikeuksilleen on sillä, että liike toimi kaupassa välittäjänä.

Edellä olevan perusteella lautakunta katsoo, että myyjäliike vastaa tästä kaupasta K:lle kuluttajankauppaa koskevien kuluttajansuojalain 5 luvun säännösten mukaisesti.

Tavaran pitää kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan vastata laissa, asetuksessa tai viranomaisen päätöksessä asetettuja vaatimuksia, paitsi jos ostajan tarkoituksena on käyttää tavaraa tarkoitukseen, jossa kyseisellä vaatimuksella ei ole merkitystä. Ellei tavara vastaa näitä vaatimuksia, siinä on virhe.

Selvityksen mukaan auto on myyty K:lle pakettiautona. Sittemmin ilmeni, että sen takaosan penkit eivät täytä pakettiautoksi rekisteröitävältä ajoneuvolta edellytettyjä määräyksiä. Autossa on näin ollen ollut kuluttajansuojalaissa tarkoitettu virhe.

Jos tavarassa on virhe eikä virheen korjaaminen tai virheettömän tavaran toimittaminen tule kysymykseen tai jollei tällaista oikaisua toimiteta kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostaja on ilmoittanut virheestä, ostaja saa kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n mukaan vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta tai purkaa kaupan, jos sopimusrikkomus on olennainen.

Koska myyjäliike ei ole korjannut virhettä, K:lla on oikeus hinnanalennukseen.

K on ostanut pakettiauton. Kaikkien pakettiautojen takaosan istuimia koskevat samat määräykset. Tästä syystä hinnanalennuksen määrää ei lautakunnan mielestä voi arvioida sillä perusteella, että auto on ollut määräyksissä edellytettyä parempi. Lautakunta katsoo, että virhettä vastaavan hinnanalennuksen määrän perusteena voidaan pitää K:lle aiheutuneita korjauskustannuksia, 4 500 markkaa.

Suositus

Kuluttajavalituslautakunta suosittaa, että myyjäliike maksaa kuluttajalle 756,85 euroa (4 500 markkaa).