Keittiökaapiston kauppa. Viivästyskorvausvaatimus

K:t tilasivat toukokuun lopulla 1999 EE Oy:stä keittiökaapiston asennuksineen. Yhtiö on myöhemmin muuttanut nimensä E:ksi. E tilasi kaapistot niiden valmistajalta XX:ltä. Kalusteiden toimitus oli sovittu viikolle 28 (12.7.-18.7.). Erikoisovien toimitusaika oli sovittu viikolle 31 (2.8.- 8.8.) Sopimukseen kuului, että E purkaa vanhat kalusteet pois paikaltaan ja asentaa uudet viikon aikana.

Kalusteiden hinta oli 57 500 markkaa. K:t rahoittivat kaupan solmimaila 31.5.1999 YY:n kanssa sisustusluottosopimuksen. Luoton eräpäivä oli 1.9.1999.

K:t valittavat kaapistotoimituksen viivästymisestä. Osittain viivästystä aiheutti myös se, että myyjä toimitti virheellistä tavaraa. Valittajien mukaan keittiö oli yli kaksi kuukautta pahasti keskeneräinen rakennustyömaa, minkä lisäksi yksi huone ja autotalli olivat rakennustarvikevarastona sekä vuokrattuihin muuttolaatikoihin pakattujen keittiötarvikkeiden varastona. Astioita K:t eivät halunneet laittaa ovettomiin keittiökaappeihin, koska astiat olisivat pölyttyneet. Siksi niitä säilytettiin muuttolaatikoissa.

K katsoo perheen asumiselle aiheutuneen merkittävää haittaa siitä, että keittiöstä on puuttunut 19 ovea ja kaikki työtasot. Vain viisi ovea oli alkuperäisessä toimituksessa mukana. Ainoastaan kaapiston rungot hyllyineen sennettiin ajallaan. Suurin osa puuttuvista ovista toimitettiin 20.8. Tuolloinkin puuttui kaksi ovea ja kaksi toimitettua ovea olivat vääräkätisiä. Viimeiset korjaukset keittiööntehtiin 22.10.

Tiskipöytään oli tehty tilapäinen asennus romutukseen menossa olleen terästiskipöydän avulla, jotta astioita voitiin pestä. Tämän lisäksi perhe on monia kertoja joutunut tulemaan kesken työpäivän vastaanottamaan tavarantoimittajan lähetyksiä ja asentajia kahden kuukauden aikana yhden viikon sijasta.

Keittiö saatiin siedettävään kuntoon 15 - 20.9. välisenä aikana, jolloin sinne asennettiin toiseen kertaan kivitasot sekä valolistat ja valaisimet. Myös tiskipöytä kytkettiin viemäröintiin tuolloin.

Myyjätaho on tarjonnut ostajille korvauksena 1 421 mk.

K on lähettänyt kuluttajavalituslautakunnalle nähtäväksi kolme valokuvaa keittiöstä. Kuvista näkyy, että keittiössä on rungot ja hyllyt paikallaan, mutta ovet puuttuvat.

K:t ovat jättäneet maksamatta kauppahinnasta 6 770 markkaa.

K:t vaativat Rakennuspuusepäntuotteiden kuluttajakaupan yleisten sopimusehtojen sekä kuluttajansuojalain 5 luvun 10 §:n 3)-kohdan mukaisesti seuraavia korvauksia:

1) 600 mk/viikko ajalta 23.7. - 23.10, jolloin keittiö valmistui lopullisesti,

2) vuokralaatikoiden korvaus 651 mk,

3) laatikoiden ylimääräiset palautukset 2 kpl 10 km à 1,99 mk/km,

4) lisääntyneet asumiskustannukset: keittiön ollessa puutteellinen lapset söivät osan ajasta ulkona, kaksi lasta 30 ateriakertaa, aterian hinta 30 mk, mikä tekee yhteensä 1800 mk,

5) yhden asuinhuoneen ja autotallin käyttö varastona, asuinhuone 23.7- 20.9, 200 mk/viikko ja autotalli (varastoidut vialliset seinälaatat ja kivitason kuljetusalusta, jotka täyttivät lähes koko tallin) 27.8. - 15.9 200 mk/viikko ja

6) asumiselle aiheutunut haitta runsaasta pölystä ja moninkertaisesta siivoamisesta 6 000 mk. Myöhemmin K on ilmoittanut vaativansa korvattavaksi asianajajan laskun 732 mk, koska asianajajan apu on ollut tarpeen yhteydenotoissa luotonantajaan.

Lisäksi K vaatii, että YY:n laskema 10 prosentin korko pääomalle 6 770,80 markkaa alkaen 1.12.1999 kuluttajavalituslautakunnan ratkaisuun asti määrätään asian keskeneräisyyden vuoksi joko ammatinharjoittajan tai

YY:n maksettavaksi. Perusteluksi tälle vaatimukselle K esittää, että YY on asiakasta kuulematta suorittanut koko kauppasumman maksun ammatinharjoittajalle elokuussa 1999 perustuen tältä saatuun virheelliseen informaatioon toimituksen asianmukaisesta loppuun saattamisesta jo heinäkuussa 1999.

E/XX lupasi viedä hankkeen läpi yhdessä viikossa: purku maanantaina ja asennukset kuntoon saman viikon arkipäivien kuluessa. XX:n tehdas vahvisti toimitusviikoksi viikon 28. Tätä varten perhe suunnitteli myös kesälomaaikataulunsa.

Myyjäliikkeen asentaja oli saapunut paikalle 19.7. purkamaan vanhat kaapit. Seuraavana päivänä hän aloitti alakaappien asennuksen ja tiedusteli niiden päälle tulevia kivitasoja. Samana päivänä E/XX:n edustaja XY soitti ja kertoi tekemästään virheestä: hän oli tilannut kesäkuun puolivälissä kivitasot NN:ltä. NN oli kuitenkin lähettänyt tilausvahvistuksen, jonka mukaan kivitasot toimitetaan vasta viikolla 32. Tästä tilausvahvistuksesta kerrottiin K:ille vasta tässä vaiheessa, kun kaikki oli jo purettu. Asentaja hankki tilapäisen teräksisien tiskipöytätason, jotta keittiössä jotenkin voitiin pestä astioita ja vihanneksia. Torstaina 5.8. XY kävi vielä ottamassa tarkistusmittaukset kivitasoista. Kivitasot toimitettiin 14.8. Toimituksesta puuttui uunin päälle tuleva kivitaso. Lisäksi altaan sisältävä kivitaso oli 3 cm liian lyhyt. Kivitoimitus tuli uudelleen 27.8. Asentaja asensi ne paikalleen, mutta totesi seinälaatat viallisiksi, minkä vuoksi niitä ei asennettu paikalleen. Laatat oli pakattu puutteellisesti, minkä vuoksi ne olivat kuljetuksessa vaurioituneet. Kun K:t olivat nähneet asennuksen, he olivat todenneet, että allas oli kiinnitetty noin 7 cm sivuun ala- ja yläkaappien linjasta. Samoin he olivat todenneet, että yhden kivitason päähän oli tehty tökerö kola putkea varten ja että samassa kivitasossa oli pintavaurio. Uudet kivitasot ja seinälaatat toimitettiin ja asennettiin 15.9. Seuraavana päivänä asennettiin valolistat, valaisimet ja vielä puuttunut hylly. Pakastimen päälle oli toimitettu umpinainen levy, joka ei mahdollistanut tarvittavaa ilmankiertoa. Yksi laatikko oli vielä vaihtamatta.

Vastaukset

1) E, myyjäliike

E ilmoittaa vastauksessaan, että NN:n tilausvahvistuksen tarkastamatta jättäminen on ollut puhdas vahinko, jota myyjä ei ollut huomannut. Tahallinen se ei missään tapauksessa ollut.

K on väittänyt altaan olleen sivussa. E toimitti tasoon upotettavan puolitoista-altaisen altaan, joka keskitettiin kuten tapana on eli keskelle allaskaappia. Tällöin hana ei tule keskelle kaappilinjaa, mistä K valittaa. Tämä oli oikeaoppinen tapa tehdä upotusaukko. E katsoo tehneensä kaiken voitavansa asioiden hoitamisessa ja järjestäneensä perheelle upean keittiön. Ainoa virhe on tehty kivitasotilauksen yhteydessä. Tämän vuoksi E on valmis korvaamaan K:ille 500 markkaa.

2) XX, tavaran toimittaja.

Kalusteet toimitettiin viikolla 28 ovien osalta puutteellisina, mikä johtui ovitoimittajan toimitusviivästyksestä. Ovet tilattiin valmistajalta hyvissä ajoin, mutta valmistaja ei kyennyt pysymään sovitussa aikataulussa kesälomien ja ruuhkautuneen tuotannon vuoksi. Ovien myöhästymisen ei kuitenkaan katsottu olevan niin suuri este keittiön käyttämiselle ja kaapistojen asennukselle, että koko kalustetoimitusta olisi siirretty. Ovet toimitettiin XX:lle vasta viikolla 33-34.

XX suostuu korvaamaan E:lle tämän tapauksen johdosta yleisten toimitusehtojen mukaisesti 1 prosentin myöhästynyttä viikkoa kohti vastaavasta osasta hintaa eli 750 markkaa. Lisäksi korvataan asiakkaan säilytyslaatikoiden vuokra 651 markkaa. Valokuvat osoittavat, ettei ovipuute ole estänyt käyttämästä kaappeja tavaroiden säilyttämiseen. Niin ikään korvataan ylimääräisestä varastolaatikoiden palautuksesta aiheutuneet kulut 20 mk.

3) YY

YY:n rooli K:ien tekemässä hankinnassa on ollut rahoittajan rooli. K:t ovat 31.5.1999 allekirjoittamassaan sisustusluottosopimuksessa antaneet suostumuksen siitä, että E siirtää laskutuksen YY:lle. YY on maksanut toimituksen summan E:lle sopimuksessa sovittuna toimituksen alkuperäisenä ajankohtana eli viikolla 28 tietämättä toimitukseen liittyneitä K:ien yksilöimiä puutteita.

YY katsoo olevansa oikeutettu luottosopimuksen perusteella saamaan maksamatta olevan kauppasumman sekä sopimuksen mukaisen koron joko K:ilta tai E:lta alkaen tilityspäivästä siihen asti, kun maksamatta oleva luotto ja viivästyskorot maksetaan. Korkolaskelma tehdään siinä vaiheessa, kun valitus on käsitelty ja K:t ja E ovat päässeet asiasta sopimukseen.

Ratkaisun perustelut

Kuluttajavalituslautakunta katsoo asiassa selvitetyksi, että kaapistotoimitus on osittain viivästynyt sekä myyjästä E:sta että tavarantoimittajasta XX:stä riippuvista syistä. Viivästyksen johdosta K:illa on oikeus korvaukseen.

Osapuolet ovat sopineet siitä, että kauppaan sovelletaan Rakennuspuusepäntuotteiden kuluttajakaupan yleisiä sopimusehtoja. Näiden sopimusehtojen 10.4.-kohdan mukaan tavaran toimituksen viivästyessä ostajalla on oikeus vakiokorvaukseen, jonka määrä on kultakin alkaneelta viivästysviikolta yksi prosentti viivästynyttä toimitusta vastaavasta osasta hintaa, kuitenkin enintään kymmenen prosenttia vastaavasta osasta hintaa. Ehtojen 10.5-kohdan mukaan ostaja voi vakiokorvauksen estämättä vaatia näyttämäänsä todellista vahinkoa vastaavan korvauksen kuluttajansuojalain 5 luvun 10 §:n mukaisesti.

Edellä olevan nojalla kuluttajavalituslautakunta toteaa, että ostaja voi vaatia joko sopimusehtojen mukaista viivästyskorvausta tai näytettyä todellista vahinkoa vastaavan korvauksen. Molempia korvauksia ostaja ei voi vaatia, kuten K:t ovat tehneet.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 30 §:n mukaan vahinkoa kärsivän osapuolen on ryhdyttävä kohtuullisiin toimenpiteisiin vahinkonsa rajoittamiseksi. Jos hän laiminlyö tämän, hän saa kärsiä itse vastaavan osan vahingosta.

Lautakunta katsoo, että K:t ovat osittain laiminlyöneet vahingonrajoittamisvelvollisuutensa. Lautakunnan käsityksen mukaan esimerkiksi keittiön käyttäminen ruuanlaittoon ja astioiden pesemiseen on ollut estynyt lyhyen aikaa, koska myyjäliike asennutti keittiöön väliaikaisen tiskipöytäratkaisun. K:ille on toimitettu kaapiston rungot ja hyllyt sovittuna aikana. Tavaroita olisi ollut mahdollista säilyttää hyllyillä, vaikka kaapeissa ei ollutkaan ovia. Valokuvista näkyykin, että hyllyille on asetettu tavaroita.

Lautakunta pitää kuitenkin selvitettynä, että viivästyksestä on koitunut K:n perheelle ylimääräistä haitta, vaivannäköä ja varastointia. Tämän myyjätaho on myöntänytkin. Myyjäliike E on tarjonnut K:ille korvausta 500 markkaa ja tavarantoimittaja XX 1421 markkaa. Lautakunta katsoo tarjotut korvaukset riittäviksi, koska K:t eivät ole voineet osoittaa, että heidän kärsimänsä todellinen vahinko olisi ollut tätä suurempi.

K:t ovat vaatineet korvattavaksi asianajajansa laskun. Kuluttajavalituslautakunnasta annetun lain 9 b §:n mukaan asianosaiset vastaavat itse kustannuksistaan, jotka ovat aiheutuneet asian käsittelystä kuluttajavalituslautakunnassa. K:ien vaatimus ei perustu lakiin.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 7 §:n mukaan ostajalla on myyjän viivästyksen perusteella oikeus pidättyä maksamasta kauppahintaa. Ostaja ei kuitenkaan saa pidättää rahamäärää, joka ilmeisesti ylittää ne vaatimukset, joihin hänellä on viivästyksen perusteella oikeus.

Arvioitaessa ostajan pidätysoikeuden suuruutta on otettava huomioon, että kuluttajan asemassa olevan ostajan ei voi edellyttää osaavan arvioida täsmällisesti, minkä suuruisiin vaatimuksiin hänellä on viivästystilanteessa oikeus. Harkittaessa, miten suuri osa kauppahinnasta ostajalla on pykälän nojalla oikeus pidättää, ratkaisevaa merkitystä ei tämän vuoksi ole sillä, minkä suuruisiksi hänen vaatimuksensa esimerkiksi riidan ratkaisumenettelyssä jälkikäteen vahvistetaan, vaan sillä, onko ostajan arviolle ollut olosuhteisiin nähden kohtuulliset perusteet.

Kuluttajansuojalain 7 luvun 13 §:n mukaan kuluttajalla, jolla on oikeus pidättyä maksusta taikka saada hinnan palautusta, vahingonkorvausta tai muu rahasuoritus myyjältä tämän sopimusrikkomuksen johdosta, on tämä oikeus myös sitä luotonantajaa kohtaan, joka on rahoittanut kaupan. Luotonantaja ei ole kuitenkaan velvollinen maksamaan kuluttajalle enempää kuin on tältä saanut maksuina.

K:illa on siten ollut kuluttajansuojalain 7 luvun 13 §:n nojalla oikeus pidättyä maksamasta luotonantajalle kauppahinnasta sitä osaa, jonka pidättämiseen heillä on kuluttajansuojalain 5 luvun 7 §:n nojalla oikeus. Tässä tapauksessa K:iden pidättämä summa on ollut 6 770 markkaa. Lautakunta on edellä arvioinut että K:illa on viivästyksen perusteella ollut oikeus elinkeinonharjoittajien tarjoamaan 1 921 markan korvaukseen.

K:iden pidättämä summa on ollut yli kolminkertainen siihen vahinkoon nähden, mistä heillä on oikeus saada korvaus. Lautakunta katsoo, että K:iden pidättämä summa on ilmeisesti ylittänyt ne vaatimukset, joihin heillä on viivästyksen perusteella oikeus. Lautakunta katsoo, että pidätetty summa on 4000 markkaa ylittävältä osaltaan ollut perusteeton. Näin ollen YY Oyj:llä on oikeus periä korkoa 2 477 markalle pidätetystä maksusta. Lautakunnan toimivaltaan ei kuulu ottaa kantaa luotonantajan ja myyjän väliseen mahdolliseen vahingonkorvaukseen luotonantajan K:ilta saamatta jääneistä koroista.

Suositus

Kuluttajavalituslautakunta suosittaa, että E suorittaa K:ille vahingonkorvauksena 500 markkaa ja XX suorittaa heille 1 421 markkaa. Lisäksi YY:tä suositetaan jättämään perimättä laina- ja viivästyskorkoa 4 000 markalle maksamatta olevasta kauppahinnasta.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

A: Olen muutoin ratkaisusta samaa mieltä, mutta katson, että ostajilla on ollut oikeus pidättää kauppahinnasta kymmenen prosenttia eli 5 750 markkaa, joten YY:llä on oikeus periä korkoa tämän ylittävälle osalle pidätetystä kauppahinnasta.

AA:t: Olemme muutoin ratkaisusta samaa mieltä, mutta katsomme, että vaikka K:iden pidättämä summa on ollut yli kolminkertainen heille suositettavaan korvaukseen nähden, se ei mielestämme ole vaatimusta esitettäessä ilmeisesti ylittänyt sitä vahinkoa, joihin K:t ovat perustellusti olettaneet olevansa oikeutettuja.

Koska K:illa on ollut lainmukainen oikeus pidättyä maksusta luotonantajalle, katsomme, että heillä ei myöskään ole velvollisuutta maksaa korkoa tai viivästyskorkoa maksulle.

Suosittaisimme, että E suorittaa K:ille vahingonkorvauksena 500 markkaa ja XX suorittaa heille 1 421 markkaa. Lisäksi YY:tä suosittaisimme jättämään perimättä laina- ja viivästyskorkoa maksamatta olevalle kauppahinnalle.

Julkaistu 2.4.2001