Morsiuspuvun vuokraus. Vuokrasopimuksen purkaminen

K sopi suullisesti 2.5.2000 Eh:n kanssa morsiuspuvun vuokrauksesta. Hääpäivä oli 9.9.2000 ja vuokra-aika viisi vuorokautta. Hän maksoi tuolloin puvun vuokran, 3 250 markkaa. Hän kävi sovittamassa ja kuvaamassa pukua 19.6.2000. K ilmoitti vuokraamolle kirjallisesti 20.6.2000, ettei halua vuokrata pukua. Eh pidätti vuokrasta 20 prosenttia eli 650 markkaa korvauksena sopimuksen purusta. K katsoo, että hänellä ei ole velvollisuutta maksaa korvausta sopimuksen purkamisesta, koska purku johtui myyjän käytöksestä ja siitä, ettei hän käydessään sovittamassa ja kuvaamassa pukua, saanut sovitettavakseen samaa pukua kuin ensimmäisellä kerralla.

Vaatimukset

K vaatii Eh:aa palauttamaan maksetusta vuokrasummasta loput 650 markkaa jo palautettujen 2 600 markan lisäksi. Eh ilmoitti alun perin, että pukua voi tulla sovittamaan ja kuvaamaan, kunhan on ensin varmistanut, että se on liikkeessä eikä vuokralla. K soitti liikkeeseen 31.5. ja tiedusteli, voiko pukua tulla sovittamaan. Myyjä ilmoitti, että K voi tulla ilman ajanvarausta, koska liikkeessä on kaksi samankokoista, samanlaista asua. K sopi menevänsä liikkeeseen 19.6. Sovitettava puku oli väärää kokoa eikä valkoista huntua ollut saatavilla, ainoastaan luonnonvalkoinen. K purki vuokrasopimuksen, koska hän ei ollut tyytyväinen palveluun. K:lle ei annettu vuokrausehtoja eikä niistä kerrottu sopimusta tehtäessä.

Vastaus

Eh:n mukaan liikkeen ryhmäsovitushuoneessa on nähtävillä vuokrasopimus ja esite liikkeen toimintatavasta. Varausmaksu on vuokrasopimuksen 8 kohdan mukaan sitova. Puku, jota K sovitti, on täsmälleen samaa mallia mutta eri kokoa kuin sen pitäisi olla. Viimeiset sovitukset ja ompelut tehdään viikkoa ennen häitä. Vuokraamon sopimusehtojen 8 kohdan mukaan varausmaksu on sitova, kun varausmaksu/vuokra on suoritettu. Vuokravarauksen peruuntuessa varausmaksua/vuokraa ei palauteta paitsi poikkeustapauksissa, kun asiakas esittää pätevän syyn peruutukselle. Muun näytön puuttuessa vuokraaja on oikeutettu saamaan korvauksen puolet vuokrahinnasta.

Vuokrasta jäi Eh:lle 20 prosenttia seuraavista syistä: yksilöllistä palvelua noin kaksi tuntia, sovitushuonetta käytetty noin neljä tuntia. Puvusta on otettu kuvia ja se on ollut varattuna puolitoista kuukautta.

Ratkaisun perustelut

Saadun selvityksen mukaan osapuolet ovat sopineet hääpuvun vuokrauksesta 3 250 markan hinnalla. K on purkanut sopimuksen. K:n mukaan purkamisen syynä oli vuokraamon edustajan käytös, ja se, että hän pelkäsi, ettei saisi häihinsä pukua, jonka vuokrauksesta oli sovittu.Lautakunta katsoo, ettei K ole esittänyt sopimukseen tai lakiin perustuvia syitä purkaa sopimus. Tällaisena syynä voi olla esimeriksi vuokraamon olennainen sopimusrikkomus tai perustellut syyt epäilykselle, että vuokraamo rikkoo sopimuksen myöhemmin.

Koska K on rikkonut sopimuksen purkamalla sen, Eh:lla on oikeus korvaukseen sille tästä aiheutuneesta vahingosta.

Vuokraamo on vedonnut sopimusehtoihinsa, jotka K kiistää saaneensa. Koska sopimusehdot ovat kuitenkin selvityksen mukaan olleet vuokraamossa nähtävillä ja saatavilla, lautakunta katsoo, että ne ovat tulleet sopimuksen osaksi.

Sopimusehtojen 8 kohdan mukaan varausmaksu on sitova, kun varausmaksu/vuokra on suoritettu. Vuokravarauksen peruuntuessa varausmaksua/vuokraa ei palauteta paitsi poikkeustapauksissa, kun asiakas esittää pätevän syyn peruutukselle. Muun näytön puuttuessa vuokraaja on oikeutettu saamaan korvauksen puolet vuokrahinnasta.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan kuluttajan kannalta kohtuutonta sopimusehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta.

Lautakunta toteaa, että elinkeinonharjoittajan sopimusehdoissa voidaan määrätä vakiokorvauksesta, joka kuluttajan on maksettava, jos hän rikkoo sopimuksen. Korvaus ei kuitenkaan saa olla kohtuuton, kun sitä verrataan siihen vahinkoon, mikä elinkeinonharjoittajalle sopimuksen rikkomisesta aiheutuu. Tällöin otetaan huomioon kulut, jotka ovat aiheutuneet sopimuksen valmistelusta, sen solmimisesta ja purkamisesta sekä toimista, johon osapuoli on ryhtynyt sopimuksen täyttämiseksi. Lisäksi otetaan huomioon mahdollinen saamatta jäänyt voitto. Elinkeinonharjoittajan on myös toimittava niin, että hänelle aiheutunut vahinko jää mahdollisimman pieneksi.

Edellä mainitut periaatteet ilmenevät myös kuluttajankauppaa koskevan kuluttajansuojalain 5 luvun 25 §:stä ja eräitä kuluttajapalveluksia koskevan kuluttajansuojalain 8 luvun 26 §:stä. Lautakunta on myös vakiintuneesti noudattanut ratkaisuissaan näitä periaatteita.

Tässä tapauksessa Eh on esittänyt perusteeksi vaatimalleen korvaukselle noin kahden tunnin yksilöllisen palvelun, sovitushuoneen neljän tunnin käytön, puvun kuvaamisen ja sen, että puku on ollut varattuna puolitoista kuukautta.

Kun otetaan huomioon K:n kertomus, jonka mukaan hän on valinnut puvun ja sovittanut ja kuvannut sitä melko omatoimisesti, sekä peruuttamisen ajankohdan, lautakunta pitää Eh:n vaatimusta 650 markan vahingonkorvauksesta kohtuuttomana. Lautakunta katsoo, että kohtuullinen korvausmäärä on 325 markkaa. Eh:n on näin ollen palautettava K:lle 325 markkaa.

Suositus

Kuluttajavalituslautakunta suosittaa, että Eh palauttaa K:lle 325 markkaa.

Päätös oli yksimielinen.

Julkaistu 14.5.2001