Vakuuden palauttamista koskeva vaatimus
D/2874/43/2025
09.11.2026
Asunnon vuokraus
Ei
Vuokravakuuden palauttaminen, Vuokravakuuden pidättäminen, Vuokravakuus
Asiaselostus
Vuokralainen vuokrasi 15.8.2022 vuokranantajalta 55 m2 kokoisen asunnon toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella 16.8.2022 alkaen. Vuokraksi sovittiin 565,82 euroa kuukaudessa. Vakuudeksi sovittiin 565,81 euroa. Vuokralainen luovutti vuokranantajalle 565,81 euron vakuuden 15.8.2022.
Asian tausta
Asuntoon muutti 1.4.2024 alkaen myös vuokralaisen avopuoliso. Tämän johdosta laadittiin uusi vuokrasopimus, jossa osapuolina olivat sekä vuokralainen että avopuoliso. Myös vakuutena säilyi vuokralaisen alkuperäisen vuokrasopimuksen solmimisen yhteydessä luovuttama vakuus.
Vuokralainen oli ilmoittanut vuokranantajalle irtisanovansa vuokrasopimuksen marraskuussa 2024. Vuokralaisen avopuoliso oli jäänyt asumaan asuntoon. Vakuusmaksua ei tässä yhteydessä vuokralaisen vaatimuksesta huolimatta palautettu vuokralaiselle.
Avopuoliso kuoli helmikuussa 2025. Vakuus käytettiin kokonaisuudessaan asunnon tyhjennyksestä johtuviin kuluihin ja avopuolison vuokravelkojen kuittaamiseen.
Asiassa on kyse siitä, oliko vuokralainen vapautunut vuokrasuhteen velvoitteista osaltaan, ja olisiko vakuusmaksu tullut palauttaa vuokralaiselle.
Lautakunnan ratkaisu
Kuluttajariitalautakunta ei suosita hyvitystä.
Vuokralaisen vaatimus perusteluineen
Vuokralainen vaatii vakuuden palauttamista.
Vuokralainen oli suorittanut vakuusmaksun, joten se olisi tullut palauttaa hänelle. Hän oli myös tiedustellut vakuuden palauttamista heti, kun vuokrasopimus oli hänen osaltaan päättynyt. Vakuus oli käytetty sellaisten saatavien kattamiseen, jotka olivat syntyneet sen jälkeen, kun vuokrasuhde vuokralaisen kanssa oli jo päättynyt.
Vuokranantajan vastaus perusteluineen
Vuokranantaja kiistää vuokralaisen vaatimuksen perusteineen.
Avopuolison muuttaessa asuntoon tehtiin uusi vuokrasopimus, jonka vakuutena oli vuokralaisen 15.8.2022 luovuttama vakuus. Vuokralaisen irtisanottua sopimuksen avopuoliso jäi yhä asumaan vuokrattuun asuntoon eikä irtisanonut vuokrasopimusta omalta osaltaan. Avopuoliso jatkoi asumista yhteisen vuokrasopimuksen perusteella eikä tästä syystä vakuutta tullut palauttaa vuokralaiselle tämän pyynnöstä.
Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 11 §:n ja yhteisen vuokrasopimuksen perusteella vuokranantajalla oli oikeus käyttää vakuusmaksu avopuolison vuokrasuhteen aikana syntyvien saatavien kattamiseen. Vakuuden palauttaminen vuokralaiselle olisi ollut hänen ja hänen avopuolisonsa välinen asia.
Ratkaisun perustelut
Puolisoiden yhteisvastuu vuokrasuhteen velvoitteista
Vuokranantaja on vedonnut asiassa siihen, että tällä oli oikeus käyttää vakuutta asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (jäljempänä huoneenvuokralaki) 11 §:n perusteella.
Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 11 §:n mukaan aviopuolisot ja henkilöt, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa, (puolisot) vastaavat yhteisvastuullisesti vuokrasopimuksesta johtuvista velvoitteista, jos he asuvat yhdessä vuokraamassaan tai toisen puolison vuokraamassa huoneistossa. Myös puoliso, joka ei ole huoneistoa vuokrannut, vastaa toisen puolison muutettua huoneistosta edelleen vuokrasopimuksesta johtuvien velvollisuuksien täyttämisestä, niin kauan kuin hän asuu tässä huoneistossa.
Puolisoiden yhteisvastuu tulee mainitun säännöksen mukaan sovellettavaksi tilanteissa, joissa yhdessä vuokrasopimuksen solmineet puolisot asuvat huoneistossa, sekä tilanteissa, joissa puoliso, joka ei ole vuokrasuhteen osapuoli, pitää huoneistoa edelleen hallinnassaan toisen puolison muutettua pois.
Tässä tapauksessa molemmat puolisot olivat vuokrasuhteen osapuolia, ja toinen puolisoista oli riidattomasti muuttanut huoneistosta pois. Asiassa ei ole kysymys huoneenvuokralain 11 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta, jossa vuokrasuhteen ulkopuolisen puolison vastuu perustuu kyseiseen säännökseen. Asian ratkaiseminen ei siten edellytä huoneenvuokralain 11 §:n soveltamista, vaan asiaa on arvioitava jäljempänä selostettujen huoneenvuokralain säännösten sekä osapuolten sopimusjärjestelyn perusteella.
Vakuusmaksun käyttäminen
Huoneenvuokralain 8 §:n mukaan kohtuullisen vakuuden asettamisesta sen vahingon varalle, että sopijapuoli ei täytä velvoitteitaan, voidaan sopia.
Molempien lautakuntaan toimitettujen vuokrasopimusten 7. kohdan mukaan: ” Tämän vuokrasopimuksen täyttämisen vakuudeksi vuokralainen toimittaa vuokranantajalle kohtuullisen vakuuden. (AHVL8§). Vakuusmaksu palautetaan vuokralaiselle 1 kk kuluessa tämän vuokrasopimuksen päättymisen jälkeen, mikäli vuokralainen ei ole vahingoittanut tahallisesti tai laiminlyönnillään eikä muulla huolimattomuudellaan huoneistoa (AHVL 25§). ja vuokra on sopimuksen mukaisesti maksettu. Vuokralainen oikeuttaa vuokranantajan kuittaamaan kustannukset vakuusrahasta. Vakuudelle ei makseta korkoa.”.
Lisäksi avopuolison ja vuokralaisen sekä vuokranantajan välillä solmittuun vuokrasopimukseen on 9. Lisätiedot -kohtaan kirjattu: ”Vuokrasopimus 1.4.2024 vuokralaisen ja avopuolison nimiin.”.
Asiassa on katsottava, että osapuolten välillä oli solmittu uusi vuokrasopimus 1.4.2024 alkaen. Tässä yhteydessä aikaisemman vuokrasuhteen perusteella asetettua vakuutta ei ollut palautettu vuokralaiselle eikä uutta vakuutta ollut asetettu. Osapuolten on katsottava hyväksyneen aikaisemmin maksetun vakuuden uuden vuokrasuhteen velvoitteiden vakuudeksi. Näin ollen vuokralaisen aiemmin yksin suorittaman vakuusmaksun on katsottava jääneen myös uuden vuokrasuhteen vakuudeksi, jossa sekä vuokralainen että avopuoliso olivat vuokralaisia.
Lautakuntaan ei ole toimitettu kirjallista selvitystä siitä, millaista kirjeenvaihtoa vuokralaisen ja vuokranantajan välillä oli vuokralaisen poismuuton yhteydessä käyty. Vuokralainen oli kertomansa mukaan irtisanonut vuokrasuhteen päättymään osaltaan 31.12.2024. Vuokranantaja on niin ikään vastauksessaan lautakunnalle kertonut vuokralaisen irtisanoneen vuokrasopimuksen. Huoneenvuokralain mukaan vuokralainen ei voi irtisanoa yhteistä vuokrasopimusta vain omalta osaltaan.
Huoneenvuokralain 4 §:n 2 momentin mukaan toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus voi päättyä lain nojalla sopimuksen irtisanomisen, purkamisen tai lakkaamisen johdosta taikka sopimalla sen päättymisestä. Vaikka vuokralainen ei voi yksipuolisesti irtisanoa yhteistä vuokrasopimusta vain omalta osaltaan, osapuolet voivat sopia siitä, että vuokrasopimus päättyy yhden vuokralaisen osalta. Lautakunta katsoo, että kyse oli tilanteesta, jossa vuokranantaja ja vuokralainen olivat sopineet vuokrasopimuksen päättymisestä vuokralaisen osalta, vaikka vuokrasopimus oli kuitenkin jäänyt edelleen voimaan avopuolison ja vuokranantajan välillä.
Huoneenvuokralaissa ei ole säännöstä, jonka perusteella vuokranantajan olisi tällaisessa tilanteessa palautettava vakuusmaksu vuokrasopimuksesta irtaantuneelle sopimusosapuolelle, vaikka kyseinen sopimusosapuoli olisi alun perin luovuttanut sen vuokranantajalle. Koska vuokralainen ja vuokranantaja eivät kuitenkaan ole tässä yhteydessä sopineet myös vakuusmaksun palauttamisesta, asiassa on katsottava, että vakuusmaksu oli jäänyt edelleen 1.4.2024 solmitun vuokrasuhteen vakuudeksi.
Vakuusmaksun käyttämiselle vuokrasopimuksen päätyttyä avopuolison kuoleman jälkeen on ollut peruste. Kun vakuus oli jäänyt 1.4.2024 alkaneen vuokrasuhteen vakuudeksi, vuokranantajalla oli oikeus käyttää sitä tämän vuokrasuhteen aikana syntyneiden saataviensa kattamiseen. Asiassa ei ole syytä suosittaa, että vuokranantaja palauttaisi vakuusmaksun vuokralaiselle.
Päätös oli yksimielinen