Myyjän vastuu käytetyn auton korjaustarpeista ja myyjän velvollisuus maksaa hinnanalennukselle tuottokorkoa ja viivästyskorkoa

Lautakunnan ratkaisu

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että myyjä maksaa kuluttajalle 1 670 euroa hinnanalennuksena tarkemmin ratkaisun perusteluissa eriteltyine korkoineen.

Tiedot kaupan kohteesta

Merkki ja malli:                                                    Skoda Superb Combi 2.0
Käyttöönottovuosi:                                             2016
Kilometrilukema kaupantekohetkellä:             183 000
Kauppahinta:                                                       20 576 euroa (sis. lisävarusteet ja toimituskulut)
Kaupantekopäivä:                                               19.9.2023

Yhteenveto kuluttajan vaatimuksista perusteluineen

Kuluttaja vaatii myyjältä ensisijaisesti kaupan purkua siten, että kauppahinta palautetaan korkoineen. Toissijaisesti kuluttaja vaatii myyjältä 12 832 euron hinnanalennusta korkoineen. Lisäksi kuluttaja vaatii myyjää korvaamaan kuluttajan asiamieskustannukset ja oikeudenkäyntikulut myöhemmin esitettävän laskun mukaisesti. Vaatimukset perustuvat kaupan kohteessa ilmenneisiin korjaustarpeisiin.

Kuluttaja kertoo, että auto on myyty kuntotarkastettuna siten, että kuluttaja on voinut olettaa sen olevan hyväkuntoinen ja ehjä. Mistään vioista ei ilmoitettu ennen kaupantekoa. Kuluttaja kuitenkin havaitsi kaupantekopäivänä vikoja. Auto alkoi ravistamaan ajossa heti kaupantekopäivänä. Lisäksi auton takajarrulevyt ovat olleet kierot. Kuluttaja oli heti yhteydessä myyjään, joka kertoi, että ravistuksen pitäisi loppua jarruttelemalla.

Autossa on ilmennyt myöhemmin myös muita vikoja. Muun muassa Webastossa on ollut ongelmia ja auto ilmoittaa liian vähäisestä akkuvirrasta, vaikka akku on juuri vaihdettu uuteen. Kuljettajan puolen istuinlämmitin ei toimi selkänojassa ja vauhtipyörä kolisee. Viat ovat luonteeltaan sellaisia, jotka ovat olleet tai joiden olisi pitänyt olla myyjän tiedossa ja joista olisi tullut kertoa kuluttajalle ennen kaupantekoa. Viat ovat olleet olemassa jo kaupantekohetkellä. Kustannusarvion mukaan vikojen korjauskustannukset olisivat 12 832 euroa.

Auton ikä, ajomäärä ja hinta huomioon ottaen kuluttaja on voinut perustellusti odottaa auton olevan käytetyksi autoksi hyväkuntoinen. Auto on ollut hintatasoltaan kyseisiä malleja vastaava, eikä vikoja ole otettu auton hinnassa huomioon. Käytetyn auton ostajan voidaan edellyttää varautuvan muun muassa kuluvien osien vaihtotarpeeseen mutta ei siihen, että autossa ilmenee heti kaupanteon jälkeen huomattavia vikoja.

Siltä osin kuin myyjä on vedonnut kustannusarvion perustuvan uusilla osilla korjaamiseen ja autolle tulevaan tasonparannukseen, kuluttaja toteaa, että kyse ei ole tasonparannuksesta, vaan autoihin tehtävät korjaukset vaikuttavat auton tasoa huonontavasti verrattuna virheettömään autoon. Kyse on virheen oikaisusta ja auton saattamisesta sopimuksenmukaiseksi.

Webaston osalta kuluttaja toteaa, että laite ei toimi ajastuksella, mitä korjaamo ei ole vikoja diagnosoidessaan havainnut, sillä Webasto on toiminut avaimesta käynnistettynä normaalisti. Siltä osin kuin myyjä on väittänyt maksaneensa penkinlämmittimen korjauksen, kuluttaja toteaa, että myyjä on tarjonnut tätä ja 300 euron korvaamista muiden huoltotoimenpiteiden osalta, mutta kuluttaja on pitänyt tätä riittämättömänä, eikä korjausta ole hänelle maksettu.

Kuluttaja katsoo, että myyjän olisi tullut vastata auton vioista myös kauppaan kuuluneen lisävastuusitoumuksen perusteella.

Ratkaisupyynnön liitteenä on toimitettu auton kauppakirja, lisäturvaa koskevat asiakirjat, vikadiagnoosi, kustannusarvio, otteita osapuolten välisestä viestinvaihdosta sekä auton tarkastuslomake.

Yhteenveto myyjän vastauksesta perusteluineen

Myyjä kiistää kuluttajan vaatimukset.

Myyjä toteaa, että auto on tutkittu myyjän toimesta, eikä autossa ole tuolloin havaittu mitään kuluttajan mainitsemia vikoja. Viat ovat siis syntyneet kuluttajan omistuksen aikana. Viat ovat hyvinkin yleisiä yli 150 000 kilometriä ajetuissa autoissa, joten vikaantumisia ei voida pitää ennalta arvaamattomina. Kuluttaja on hakenut kustannusarvion ilman, että auto on käynyt edes kyseisellä korjaamolla diagnosoitavana. Lisäksi kaikki korjaushinnat ovat uusilla osilla.

Auton vianselvityksen tekemisen aikaan kuluttaja oli ajanut autolla jo 8 000 kilometriä. Takajarrulevyt ovat olleet kierot, miltä osin osat kuuluvat normaalin kulumisen piiriin. Vasemmanpuoleisen tasauspyörästön laipan väljyyden osalta osa kuuluu normaalin kulumisen piiriin. Webastossa ei ole havaittu vikaa. Penkinlämmittimen korjaus on maksettu kuluttajalle, vaikka sekin kuuluu normaalin kulumisen piiriin. Ajovaloumpioihin kertyvä kosteus on Suomen olosuhteissa täysin normaali ilmiö, eikä vaurioita sen osalta ole todettu, vaan kyse on ominaisuudesta. Kardaanin takaosan kumin repeytymisen osalta kyse on puslien/kumityynyjen normaalista kulumisesta. Kaksoismassavauhtipyörän kolina on näillä kilometreillä täysin normaalia; näitä osia vaihdetaan paljon vähemmänkin ajetuissa autoissa. Myyjän yhteistyökumppanin kautta osan ja vaihdon saisi myös edullisemmin, 1 650 eurolla.

Kuluttajalla ostettu lisäturva ja hyvän kauppatavan mukaisesti myyjä on valmis osallistumaan vauhtipyörän vaihtokustannuksiin 550 eurolla.

Ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko autossa katsottava olevan myyjän vastuulla oleva virhe ratkaisupyynnössä kerrottujen korjaustarpeiden vuoksi. Mikäli näin katsotaan olevan, asiassa on arvioitava kuluttajan oikeutta vaatimaansa kaupan purkuun tai hinnanalennukseen sekä asiamieskulujen korvaukseen.

Virheellisyyden arviointi

Sovellettavat säännökset

Kuluttajansuojalain 5 luvun 12 §:n 1 momentin mukaan myyjän ostajalle toimittaman tavaran tulee olla sopimuksen mukainen. Saman pykälän 2 momentin mukaan tavaran tulee lisäksi täyttää yleiset vaatimukset, eli muun ohella tavaran määrän, laadun, kestävyyden ja muiden ominaisuuksien on vastattava ominaisuuksia, joita saman tyyppisillä tavaroilla yleensä on ja joita ostaja voi kohtuudella odottaa, kun otetaan huomioon tavaran luonne sekä ennen kaupantekoa kuluttajalle annetut tiedot. Kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:n 1 momentin mukaan, jos tavara poikkeaa siitä, mitä 12 §:ssä säädetään, siinä on virhe. Lautakunta toteaa, että virheeseen vetoavan kuluttajan on osoitettava, että tavarassa on virhe.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 15 §:n 1 momentin mukaan tavaran virheellisyyttä on arvioitava sen perusteella, millainen tavara on ominaisuuksiltaan tavaran luovutushetkellä. Myyjä vastaa virheestä, joka tavarassa on ollut tänä ajankohtana, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin. Saman pykälän 3 momentin mukaan virheen oletetaan olleen olemassa tavaran luovutushetkellä, jos se ilmenee yhden vuoden kuluessa tästä ajankohdasta, jollei toisin osoiteta tai oletus ole virheen taikka tavaran luonteen vastainen.

Käytetyn ajoneuvon kaupassa ostajan aiheellisia odotuksia arvioidaan erityisesti sen perusteella, onko ajoneuvon kunto sellainen kuin sen iän ja sillä ajettujen kilometrien perusteella voi olettaa. Myyjä ei vastaa vioista, jotka johtuvat ajoneuvon normaalista kulumisesta. Arvioinnissa otetaan huomioon myös se, onko ajoneuvon hinta yleisen hintatason mukainen. Ostajalla on aihetta varautua siihen, että käytettynä ostettuun ajoneuvoon voidaan joutua tekemään välttämättömiä korjauksia ehkä piankin kaupanteon jälkeen.

 Asiassa saadut selvitykset

Auton vianselvitykseen nähden lautakunta katsoo selvitetyksi, että joulukuussa 2023 auton takajarrulevyt ovat olleet kierot, että vasemmanpuoleinen tasauspyörästön laippa on ollut väljä, että etuistuimen lämmittimen selkäosa ei ole toiminut, että kardaanin takaosan vaimentimen kumi on ollut revennyt ja että autossa on ilmennyt ravistusta tai tärinää sekä resonoiva ääni. Kardaanin takaosan vaimentimen kumin repeytymisen on todettu aiheuttavan varmasti jonkinlaista ravistusta tai tärinän tuntua. Kaksoismassavauhtipyörä on esitetty yhtenä mahdollisena tärinän tai värinän aiheuttajana, mutta sen ääntämistä ei ole havaittu korjaamolla. Saadun selvityksen mukaan auton ravistus ei ole poistunut jarrulevyjen vaihtamisen myötä.

Sen sijaan asiassa on jäänyt näyttämättä, että auton polttoainekäyttöinen lisälämmitin tai auton akku ei toimisi asianmukaisesti, kun korjaamolla ei ole havaittu polttoainekäyttöisen lisälämmittimen vikaa tai vikakoodeja, kun korjaamo ei ole todennut akun osalta ongelmaa ja kun kuluttajan väitteiden tueksi ei ole esitetty muuta selvitystä.

Myyjä on vedonnut siihen, että auton tarkastuksessa ennen kaupantekoa ei ole havaittu kuluttajan kertomia vikoja, joten ne ovat syntyneet kuluttajan omistusaikana. Asiassa saatujen selvitysten mukaan jarrujen vika ja auton ravistus on ilmennyt välittömästi kaupanteon jälkeen syyskuussa 2023, kun taas muiden vikojen osalta kuluttaja on ollut yhteydessä myyjään myöhemmin, viimeistään marraskuussa 2023. Lautakunnalle toimitetun vianselvitystä koskevan asiakirjan mukaan auton matkamittarilukema oli vianselvityksen hetkellä noin 192 000 kilometriä. Autolla oli siten ajettu kaupanteon jälkeen tuolloin noin 9 000 kilometriä.

Asian arviointi

Koska kuntotarkastettuna myydyn auton jarrulevyt ovat olleet kierot, istuinlämmitin ei ole toiminut ja autossa on ilmennyt ravistusta tai tärinää pian kaupanteon jälkeen, lautakunta katsoo auton olleen näiltä osin kuluttajan kohtuullisia odotuksia huonompi. Korjaamon selvitykseen nähden lautakunta pitää todennäköisenä ravistuksen aiheuttajana kardaanin takaosan vaimentimen kumin repeytymistä.

Lautakunta katsoo, että oletus tavaran luovutushetkisestä virheellisyydestä ei näiltä osin ole virheen taikka tavaran luonteen vastainen. Siten virheiden oletetaan olleen olemassa jo tavaran luovutushetkellä. Lautakunta katsoo, että pelkästään se, että kaupantekoa edeltävässä auton kuntotarkastuksessa ei tarkastuslomakkeen mukaan ole havaittu kyseisiä vikoja, ei riitä osoittamaan, että tavara olisi ollut luovutushetkellään virheetön. Näin ollen kaupan kohteen katsotaan olleen mainituilta osin virheellinen.

Muiden vianselvitykseen sisältyneiden havaintojen osalta lautakunta toteaa, että kaksoismassavauhtipyörää on todetuin tavoin pidetty yhtenä mahdollisena tärinän tai värinän aiheuttajana, ja että kaksoismassavauhtipyörän ääntämistä ei ole korjaamolla havaittu. Asiassa saadun selvityksen perusteella ei voida todeta, että kuluttajan kertoma auton ravistus olisi johtunut vauhtipyörän korjaustarpeesta. Lisäksi tasauspyörästön laipan on todettu olevan väljä, mutta asiasta ei ole esitetty tarkempaa selvitystä. Pelkästään nämä havainnot eivät osoita, että kaupan kohde olisi ollut kuluttajan kohtuullisia odotuksia huonompi. Lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että kaupan kohteessa olisi ollut näiltä osin kuluttajansuojalaissa tarkoitettu virhe.

Lisäturvan arviointi

Kuluttaja on vaatinut kaupan purkua tai toissijaisesti hinnanalennusta sekä vahingonkorvausta asiamieskuluista. Kuluttaja on myös esittänyt, että myyjän olisi tullut vastata auton vioista lisävastuusitoumuksen perusteella.

Lautakunnalle toimitetusta lisäturvasopimuksesta ilmenee, että siihen voi kohdistua kuluja korkeintaan 6 000 euroa vuodessa. Sopimuksen tarkoituksena on kattaa ilmeneviä korjaustarpeita. Lisäturvasopimuksen ehtojen mukaan lisäturva ei koske normaalista kulumisesta johtuvia vaurioita. Sopimuksesta ei ilmene, että sillä olisi sovittu edellytyksistä, joilla kauppa voidaan purkaa tai joilla myyjän on suoritettava kuluttajalle hinnanalennusta. Sopimuksella ei myöskään ole sovittu oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Mainituin perustein lautakunta katsoo, että kuluttajan vaatimia seuraamuksia ei voida johtaa lisäturvaa koskevasta sopimuksesta. Näin ollen lautakunta ei suosita tältä osin hyvitystä. Joka tapauksessa lautakunta toteaa, että asiassa on jäänyt näyttämättä, että lisäturvasopimuksesta olisi tullut korvata ilmenneitä korjaustarpeita.

Virheen seuraamukset

Kaupan purku

Kaupan kohteen virheiksi on edellä tarkemmin selostetuin tavoin katsottu auton jarrulevyjen kierous, istuinlämmittimen toimimattomuus sekä auton ravistus.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n mukaan ostaja saa vaatia hinnanalennusta tai kaupan purkamista muun ohella silloin, jos myyjä ei ole oikaissut virhettä tai myyjä on ilmoittanut tai olosuhteiden perusteella on ilmeistä, ettei myyjä oikaise virhettä kohtuullisessa ajassa tai aiheuttamatta ostajalle merkittävää haittaa. Oikeutta purkaa kauppaa ei kuitenkaan ole, jos virhe on vähäinen. Myyjällä on todistustaakka siitä, että virhe on vähäinen.

Lautakunnalle toimitetun aineiston mukaan istuinlämmittimen korjauksen kustannusarvio on ollut 350 euroa. Jarrut kuluttaja on aineiston mukaan korjauttanut omalla kustannuksellaan, mutta lautakunnalle ei ole esitetty selvitystä tästä aiheutuneista kustannuksista. Auton ravistuksen todennäköisenä syynä on edellä todetuin tavoin pidetty kardaanin takaosan vaimentimen kumin repeytymistä, jonka korjauskustannukseksi on esitetty 1 170 euroa.

Koska virhe on jarrujen osalta ollut korjattavissa ja korjauskustannukset ovat lautakunnan arvion mukaan olleet kohtuulliset, lautakunta katsoo, että virhettä on pidettävä merkitykseltään vähäisenä. Samoin lautakunta katsoo, että istuinlämmittimen osalta virhettä on pidettävä vähäisenä, kun huomioon otetaan virheen arvioitu korjauskustannus ja vähäinen vaikutus kaupan kohteen käyttöön. Kun auton ravistus on todennäköisenä aiheuttajana pidetyn kardaanin takaosan vaimentimen kumin korjaamisella korjattavissa auton kauppahintaan nähden kohtuullisin kustannuksin ja kun vika ei saadun selvityksen mukaan ole estänyt auton käyttöä, lautakunta katsoo, että virhettä on myös tältä osin pidettävä vähäisenä. Lautakunta katsoo, että virheellisyyttä on myös kokonaisuutena arvioiden pidettävä vähäisenä.

Koska virheitä on pidettävä vähäisinä, kuluttajalla ei ole oikeutta purkaa kauppaa. Koska myyjä ei ole oikaissut virheitä, kuluttajalla on kuitenkin oikeus hinnanalennukseen.

Hinnanalennus

Kuluttajansuojalain 5 luvun 19 a §:n mukaan hinnanalennuksen on oltava suhteessa yhtä suuri kuin ostajan vastaanottaman tavaran arvon aleneminen verrattuna arvoon, joka tavaralla olisi, jos se olisi tässä luvussa edellytetyn mukainen.

Asiassa ei ole esitetty selvitystä virheen vaikutuksesta auton arvoon. Siten hinnanalennuksen määrää arvioitaessa on tukeuduttava virheen arvioituihin korjauskustannuksiin. Istuinlämmittimen korjauskustannukseksi on todetuin tavoin arvioitu 350 euroa. Jarrujen osalta korjauskustannuksista ei ole esitetty selvitystä, joten lautakunta arvioi määräksi 150 euroa. Auton ravistuksen todennäköisenä aiheuttajana pidetyn kardaanin takaosan vaimentimen kumin korjauskustannukseksi on esitetty 1 170 euroa. Myyjä on huomauttanut, että kustannusarviot on annettu uusilla osilla. Myyjä ei kuitenkaan ole muuten kuin vauhtipyörän osalta esittänyt selvitystä vaihtoehtoisen korjauksen kustannuksista.

Myyjä on kertomansa mukaan jo korvannut kuluttajalle istuinlämmittimen korjauskustannuksia. Kuluttaja on kuitenkin kiistänyt asian, eikä myyjä ole esittänyt väitteensä tueksi näyttöä. Siten asiassa on jäänyt näyttämättä, että myyjä olisi maksanut kuluttajalle hyvityksen istuinlämmittimen korjaustarpeen vuoksi. Näin ollen tälle seikastolle ei ole annettava asian arvioinnissa merkitystä.

Kun asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että korjaukset voitaisiin toteuttaa esitettyä edullisemmin tai että kustannusarvion mukaisiin toimenpiteisiin sisältyisi korjaamisen kannalta tarpeettomia osia, lautakunta arvioi hinnanalennuksen määräksi koko korjauskustannusten määrän eli 1 670 euroa.

Asiamieskulut

Kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 19 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämisestä ja käsittelemisestä lautakunnassa ei peritä maksuja. Omista kustannuksistaan asianosaiset vastaavat itse. Jos asianosainen on omalla kustannuksellaan hankkinut asian ratkaisemiseksi tarpeellisia asiantuntijalausuntoja tai muita selvityksiä, lautakunta voi kuitenkin suosittaa niistä aiheutuneiden kustannusten korvaamista asianosaiselle. Lain esitöiden mukaan asianosaisten omilla kustannuksilla tarkoitetaan esimerkiksi asiamieskuluja (HE 115/2006 vp, s. 21).

Koska osapuolet vastaavat kuluttajariitalautakunnassa omista kustannuksistaan, kuluttajalla ei ole oikeutta vaatimiensa asiamieskulujen tai oikeudenkäyntikulujen korvaukseen. Lautakunta ei suosita tältä osin hyvitystä.

Tuottokorko ja viivästyskorko

Kuluttaja on vaatinut hinnanalennukselle korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista tuottokorkoa kaupantekopäivästä 19.9.2023 lukien ratkaisupyynnön tiedoksi antamiseen saakka sekä siitä lukien korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 28 e §:n 2 momentin mukaan, jos myyjän on palautettava kauppahinta, hänen on maksettava sille korkolain 3 §:n 2 momentin mukaisesti korkoa siitä päivästä lukien, jona hän vastaanotti maksun. Lainkohtaa koskevien esitöiden mukaan säännös vastaa kauppalain 65 §:ää (HE 180/2021 vp, s. 61). Kauppalain 65 §:ää koskevien esitöiden mukaan, jos myyjän on palautettava kauppahinta tai osa siitä, hän on velvollinen maksamaan tälle rahamäärälle tuottokorkoa maksun vastaanottopäivästä lähtien (HE 93/1986 vp, s. 121).

Lautakunta katsoo, että kuluttajalla on oikeus saada hänelle hinnanalennuksena palautettavalle kauppahinnan osalle korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista tuottokorkoa kauppahintasuorituksesta lukien korvauksena siitä, että myyjällä on ollut tämä osa kauppahinnasta hallussaan siitä lähtien. Kuluttajalla on oikeus tuottokorkoon viivästyskoron maksuvelvollisuuden alkamiseen saakka. Tuottokoron määrä on ollut 4,00 prosenttia ajalla 1.7.–31.12.2023, 4,50 prosenttia 1.1.–31.12.2024 ja 3,50 prosenttia 1.1.–30.6.2025.

Korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan velan maksun viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko. Viivästyskoron määrä on 1.1.2025–30.6.2025 ollut 10,50 prosenttia ja 1.7.2025 lukien 9,50 prosenttia.

Lain 7 §:n 1 momentin mukaan vahingonkorvaukselle tai vastaavanlaiselle velalle, jonka määrän ja perusteen toteaminen edellyttää erityistä selvitystä, viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut päivästä, jona velkoja esitti vaatimuksensa sekä sellaisen korvauksen perustetta ja määrää koskevan selvityksen, jota häneltä kohtuudella voidaan vaatia. Korkolain 9 §:n mukaan edellä 6 ja 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa viivästyskorkoa on kuitenkin maksettava viimeistään siitä päivästä, jona velan maksua koskeva haaste annettiin velalliselle tiedoksi, tai, jos vaatimus esitetään oikeudenkäynnin aikana, sen esittämisestä lukien.

Vastauspyyntö asiassa on lähetetty myyjälle 6.2.2025. Tiedoksiantohetkellä voimassa olleen sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:n (924/2010) 2 momentin mukaan asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Näin ollen kuluttajan vaatimuksen sisältävä ratkaisupyyntö on katsottava annetun tiedoksi 9.2.2025, mistä lukien kuluttajalla on oikeus korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan määräytyvään viivästyskorkoon.

Lopputulos

Kuluttajariitalautakunta suosittaa, että myyjä maksaa kuluttajalle 1 670 euroa hinnanalennuksena korkolain 3 §:n 2 momentin mukaisine tuottokorkoineen 19.9.2023 lukien 8.2.2025 saakka ja korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 9.2.2025 lukien.

Päätös oli yksimielinen.